Terveisiä Eduskunnasta

Torstai 2.5.2019 - Kaisa Juuso

Paikka eduskuntaan tuli ensi yrittämällä. Suurkiitos siitä kaikille äänestäjilleni! Työ eduskunnassa on alkanut karttaharjoituksilla ja ryhmäkokouksilla. Nyt löydän jo pikku parlamentista istuntosaliin. Sinne mennään maanalaista käytävää pitkin potkulaudalla. Vähän huvitti ja samalla helpotti. Askelia tulee päivän aikaan todella paljon ja jalat olivat ensimmäisen päivän korkkareilla kävelyn jälkeen aika muusina. Seuraavana aamuna laitoin suosiolla lenkkarit jalkaan ja korkkarit kassiin. Kassista jalkaan vasta työhuoneessa.

Viime viikon keskiviikkona sain eduskunnan sähköpostini auki ja siellä odotti vaatimattomat 154 viestiä. Useilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä on tullut informaatiota siitä, mitkä ovat heidän tavoitteitaan tulevalla kaudella. Paljon viestejä myös yksityishenkilöiltä ja pari kolumnipyyntöä, joista yhtä luette juuri nyt. Kaikkia viestejä en ole vieläkään ehtinyt lukea mutta lupaan lukea ne heti, kun nämä uuden työpaikan alkamiseen liittyvät kuviot ovat asettuneet paikoilleen. Työ eduskunnassa pyörähtää täydellä teholla käyntiin vasta sitten kun varsinaiset valiokuntapaikat on jaettu ja ne jaetaan vasta sitten, kun tulevan kauden hallituspohja on tiedossa.

Hallitusneuvottelut ovat siis alkaneet ja niiden tuoksinassa kuuluu taas kummia Perussuomalaisista. Jussi Halla-aho on kaksi vuotta sitten puheenjohtajapaneelissa sanonut, että Perussuomalaiset eivät vastusta haittamaahanmuuttoa siksi, että se koettaisiin esteettiseksi haitaksi, vaan siksi, että sillä on oikeita kielteisiä vaikutuksia. Tämä virke on alkanut elää omaa elämäänsä ja nyt virallinen totuus on, että hän on kutsunut maahanmuuttajia esteettiseksi haitaksi. Haloo!!??

Ilmassa viuhuu ”jakamattoman ihmisarvon” käsite ja jollakin kummallisella ja käsittämättömällä logiikalla se rinnastetaan haittamaahanmuuton vastustamiseen. Minä kysyn, missä on meidän vanhustemme jakamaton ihmisarvo? Missä on suomalaisten hoitajien jakamaton ihmisarvo kun heidät lailla ja työpaikan menettämisen uhalla pakotetaan joka vuosi ottamaan influenssarokotus. Ruotsissa ja Norjassa tämä koetaan ihmisarvon vastaiseksi, eikä rokotuspakkoa ole. Koskeeko muiden puolueiden jakamattoman ihmisarvon käsitys vain muualta tulleita ihmisiä, mutta ei meitä suomalaisia?

Samaan aikaan kun Suomessa pelätään hoitajapulaa niin hoitajia kyykytetään ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla, usein epäinhimillisellä työtaakalla ja rokotuspakolla. Meillä on nyt peiliin katsomisen paikka mikäli haluamme pitää koulutetut hoitajamme hoitotyössä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vanhusten nöyryyttämisen on loputtava

Lauantai 2.2.2019 - Kaisa Juuso

Olen kirjoittanut vanhustenhoidon perusongelmasta eli liian alhaisesta hoitajamitoituksesta jo vuonna 2011. Ilmiö ei todellakaan ole mitenkään uusi eikä koske pelkästään yksityisen sektorin toimijoita.  

Nyt kun media vihdoin ja viimein nostaa kissan pöydälle ovat kaikki valmiita lupaamaan, että hoitajamitoitusta nostetaan. Paitsi kokoomus. Keskustakin empii. Ministeri Saarikon mukaan hoivan pitää perustua luottamukseen. Oi voi. Se luottamus on mennyt jo aikoja sitten.

Näitä vanhustenhoidon epäkohtia on nyt ansiokkaasti listattu Iltasanomien toimesta ja hyvä niin. Muistisairaille vanhuksille laitetaan vaippa, koska ei ehditä käyttämään vessassa. He myös makaavat märissä vaipoissaan tuntikausia, viriketoimintaa ei ole, ulos ei pääse, ruokailuvälit ovat liian pitkiä, lääkehoito on vähän sinnepäin, heitä teljetään huoneisiinsa, sidotaan tuoliin, ei ehditä suihkuttaa, sijaisia ei palkata jne. Viriketoiminta on radion kuuntelua tai tv:n katselua. Hoitajat uupuvat ja masentuvat.

Tämä on syvästi nöyryyttävää ja ihmisarvon vastaista hoivaa. Meillä on peiliin katsomisen paikka. Häpeäpaaluun ja jalkapuuhun joutaisivat kaikki päättäjät jotka ovat silmänsä ummistaneet tältä. 

Hoitajamitoituksen nostaminen ja valvonnan lisääminen ovat toimenpiteitä joilla suurin osa näistä ongelmista voidaan ratkaista. Hoitajamitoitus pitää ehdottomasti kirjata lakiin ja kunnille antaa lisää rahaa siihen valtionosuuksia korottamalla. Jokaisen hoivakodin ilmoitustaululle lappu josta näkee kuinka monta hoitajaa pitää olla aamu-, ilta ja yövuorossa. Siitä ne voi kuka tahansa ja koska tahansa tarkistaa ja laskea hoitajat. Hoitajia ei myöskään saa velvoittaa siivoukseen, ruuanlaittoon eikä pyykkien pesemiseen. Kaikki niihin käytetty aika on poissa hoitotyöstä ja niihin tehtäviin on olemassa ihan omat ammattilaisensa.

Nyt on oikeasti tekojen aika. Ei anneta tämän kohun unohtua.

Haloo Lappi!

Maanantai 31.12.2018 - Kaisa Juuso

Tiesittekö Lappilaiset, että olemme kitisijöitä, valittajia, kateellisia ja yhteiseen hiileen kusijoita. 

Lapin Kansa uutisoi tänään Eurofactsin tekemästä tutkimuksesta jossa oli haastateltu 18 keskeistä vaikuttajaa pääkaupunkiseudulta. Selvityksen olivat tilanneet Lapin Kauppakamari ja Lapin Liitto. Tutkimuksen mukaan Lappilaiset mielletään kitisijöiksi ja valittajiksi. Hannele Pokan mielestä olemme ”yhteiseen hiileen kusijoita”. Anteeksi kielenkäyttö, mutta se on suora lainaus Lapin Kansan artikkelista.

Saamelaiset tappelevat siitä, kuka on oikeasti saamelainen, Meri-Lappi ja Rovaniemi ovat sodassa keskenään, Kittilässä käydään oikeutta siitä kuka sanoi ja mitä sanoin. Tulee mieleen hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) periaate, jonka mukaan hallittavat on jaettava ryhmiin, joita sitten kiihotetaan toisiaan vastaan. Näin ei pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa valtaapitävät. Siitä seuraakin sitten kysymys kuka tai mikä taho tätä periaatetta soveltaa ja miksi. Joku siitä hyötyy eli jonkun taskuun ne eurot kilahtaa. Näin se vaan menee. 

Asennemuutosta ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jos haluamme menestyä maakuntana tulevaisuudessa. Nelikenttä analyysissä mahdollisuudet ovat valtavat mutta uhkatekijöitä riittää. Suurin uhka olemme me itse. Nyt pitäisi osata nähdä se metsä puilta ja lopettaa keskinäinen kinastelu. 

Hämmästyneenä olen lukenut, kuinka jotkut poliitikot, kansanedustajat tai siksi haluavat haukkuvat toisiaan julkisesti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Tämä todennäköisesti vielä kiihtyy kevään aikana ja kliimaksi sijoittunee muutamaan viikkoon ennen eduskuntavaaleja. Jos poliitikon keskeinen sanoma on toisten poliitikkojen ja puolueiden haukkuminen niin ei voi kyllä odottaa, että tällä tyylillä Lapin etuja eduskunnassa pystyttäisiin ajamaan. Yhteistyön mahdollisuudet on syöty jo ennen vaaleja.

Vanhempien ja opettajien kasvatusvastuu on yhteinen

Perjantai 29.6.2018 - Kaisa Juuso

Kodin ja koulun välinen vastuunjako kasvatustyössä on muodostunut ongelmaksi. Kun kouluissa kiusataan ja käyttäydytään huonosti osoittaa syyttävä sormi usein vanhempia. Sanotaan, että kasvatusvastuu on vanhemmilla ja jos lapsi käyttäytyy huonosti koulussa, niin vika on vanhemmissa. Tässä on vain yksi pieni ongelma - tai oikeastaan aika iso ongelma. Ongelma on se, että ne kasvatustilanteet eivät katsoa kelloa vaan niitä tulee koko ajan, sekä kotona, että koulussa, eivätkä vanhemmat ole siellä kouluissa valmiina ”kasvattamaan”lapsiaan sopivan tilanteen tullessa. Opettajat ovat. Heillä on useimmiten takanaan monivuotiset kasvatustieteen opinnot joten olisihan se outoa olla soveltamatta niitä oppeja käytännössä ja keskittyä pelkkään opettamiseen. Opettamin on tietysti myös kasvatusta jos kasvatusta ajatellaan suppeasti pelkkänä tietoja ja taitojen opastuksena ja opetuksena. 

Kasvatukseen sisältyy kuitenkin paljon muitakin ulottuvuuksia. Itä-Suomen yliopiston lehtori Risto Ikonen on määritellyt käsitteen näin: 

”Termillä ’kasvatus’ tarkoitetaan toimintaa ja järjestelyjä, jotka muokkaavat kasvatettavan käsityksiä, toimintaa ja/tai asenteita hyvänä ja/tai hyödyllisenä pidettyyn suuntaan, ja josta käytetään nimitystä ’kasvatus’” (Ikonen, Risto. 2000. Mitä se on se ‘kasvatus’? Kasvatus 31 (2), 118–129).

Mielestäni tämä kasvatuksen määritelmä pitää sisällään myös esimerkiksi myötäelämisen taidon, taidon olla hyvä kaveri, taidon kiittää ja ottaa vastuuta.  

Vanhempien ja opettajien vastakkainasettelu kasvatusvastuu kysymyksessä on mielestäni liian yksioikoista ja provosoivaa. Opettajat syyttävät vanhempia ja vanhemmat ovat voimattomia ulottamaan vastuutaan koulun arkipäivän tilanteisiin. Tästä vastakkainasettelusta olisi päästävä. Kasvatus on moniulotteista - se on yhteistyötä ja jaettua vastuuta.

Eräs sukulaiseni sanoi kerran, että opettajan tärkein tehtävä on tukea vanhempia kasvatustyössä. Siihen on helppo yhtyä.

Valta ja vastuu SOTE:ssa

Perjantai 18.5.2018 - Kaisa Juuso

Yleensä valta ja vastuu kulkevat käsikädessä. Ei siis voi olla vastuuta ilman valtaa. Tulevassa SOTE:ssa tämä kuitenkin on mahdollista.

Meillä on Suomessa joukko lakeja ja asetuksia jotka määrittelevät sen, millaista hoitoa ja hoivaa yhteiskunnan tulee kansalaisilleen tarjota. Nyt kun valtio jatkossa vastaa rahoituksesta ja maakuntavaltuusto siitä, että lakeja ja asetuksia noudatetaan, niin kenellä on vastuu jos rahat eivät riitä tarjoamaan kaikille kansalaisille yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Käsittääkseni valtiolla. Tulevat maakuntavaltuutetut joutuvat kuitenkin tekemään sen likaisen työn ja ottamaan syyt niskoilleen palvelujen huononemisesta ja niiden valumisesta kasvukeskuksiin.

Entäpä, jos maakuntavaltuutetut kieltäytyvät tästä ja laittavat valtion selkä seinää vasten. Vaativat valtiolta lisää rahaa, jotta palvelut voidaan tarjota yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Päästettäisiinkö maakunnan liikelaitos konkurssiin vai pelastaisiko valtio sen kuten pelasti Talvivaaran?

Tämä vallan ja vastuun dilemma SOTE:ssa on järjetön.

Kyläkoulun oppilaalla ei ole pakopaikkaa

Sunnuntai 29.4.2018 - Kaisa Juuso

Nyt on aika näyttää, että haluamme naisen edustamaan meitä suomalaisia. Se nainen on Laura Huhtasaari.

Sunnuntai 14.1.2018 - Kaisa Juuso

Suomalaiset naiset ovat vahvoja. Ovat olleet siitä asti kun miehemme ja poikamme ovat taistelleet rintamalla Suomen itsenäisyyden puolesta ja naiset ovat sillä aikaa huolehtineet perheistä ja maatilojen töistä, kasvattaneet lapset työteliäiksi ja kannustaneet opiskelemaan.

Meillä on osaavia ja älykkäitä naisia Suomi pullollaan. Nyt on aika näyttää, että haluamme naisen edustamaan meitä suomalaisia. Se nainen on Laura Huhtasaari.

Meillä on niin loistava presidenttiehdokas, että valtapuolueiden edustajilla pöksyt tutisee. Älykäs, koulutettu ja ennenkaikkea rohkea Laura Huhtasaari joka ei anna median nujertaa itseään. Lauran vähättely ja leimaaminen on törkeää valtapeliä. Ei mennä siihen mukaan. Ole sinäkin rohkea ja äänestä Lauraa. Laura on suomalaisuuden tae, loistava esikuva meille kaikille naisille. Uskalletaan olla rohkeita ja ravistaa vähättelyt harteiltamme. 

Vuosi 2017 - katsaus menneeseen

Maanantai 1.1.2018 - Kaisa Juuso

Takana on tapahtumarikas vuosi. Kunnallisvaalit, Perussuomalaisten repeäminen, Turun terroriteko ja Gate Mehiläinen muutamia mainitakseni.

Kunnallisvaalit menivät Perussuomalaisilta huonommin kuin edellisellä kerralla ja puolueessa kytevä tyytymättömyys leimahti kesäkuun puoluekokouksessa, jolloin vanhat johtajat saivat mennä ja kehiin laitettiin uudet ja paremmat. Turussa tapahtunut terroriteko elokuussa muistutti meitä siitä, että Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt olennaisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Me emme valvo rajojamme mutta tuomme toreille ja turuille betoniporsaita. 

Hallituksen SOTE - sekoilujen vuoksi Meri-Lapin päättäjät päättivät lahjoittaa 15 vuodeksi sairaalamme ja terveyskeskuksemme kansainvälisten sijoitusrahastojen narussa toimivalle Mehiläiselle. Paniikkiteko jossa Tornion Perussuomalaiset eivät olleet mukana. 

Olen saanut monta uutta Facebook kaveria tänä vuonna mutta menettänyt yhden hyvän ystävän. On surullista, että vaikka politiikka useimmiten yhdistää niin joskus se myös erottaa.

Lokakuun piirihallituksen kokous oli menestys. Sain kunnian toimia puheenjohtajana ja tavata Jussi Halla-ahon, Laura Huhtasaaren ja Riikka Purran. Puoluemme uudet puheenjohtajat ja toimiston väki ovat ahkeroineet kentällä ja tätä on katsottu hyvällä. Soinin aikana totuimme siihen, että meitä ei juurikaan kuunneltu. Nyt koen, että tilanne on muuttunut.

Meillä on nyt myös loistava presidenttiehdokas, jonka takana seisomme yhtenäisesti ja jolle annamme kaiken tukemme. 

Ymmärrän kuitenkin, että monilla voi olla vaikea luottaa Perussuomalaisiin viime kesän repeämän jälkeen. Arpi jäi mutta se paranee. Tällä hetkellä puolueen linja on selkeämpi kuin koskaan minun aikanani ja myös puolueväki yhtenäisempää kuin koskaan. Uskokaa pois, täältä tullaan kohti seuraavaa jytkyä.

Huhtasaarta lyödään kuin vierasta sikaa

Lauantai 30.12.2017 - Kaisa Juuso

Alma Media hyökkää voimallisesti Laura Huhtasaarta vastaan tämänpäiväisessä lehtiartikkelissaan, jossa häntä väitetään ”älyllisesti epärehelliseksi”.

Artikkelissa on analysoitu Laura Huhtasaaren väittämää ylen vaaliväittelyssä 14. joulukuuta, jolloin Laura Huhtasaari sanoi, että Yhdysvalloissa on syntynyt 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa Trumpin aikana ja, että ”jokaisen kansan johtajan pitäisi sanoa, että oma kansa ensin”. Ensimmäinen väittämä pitää paikkansa ja toinen ”väittämä” on Laura Huhtasaaren mielipide.

Lapin Kansan toimittajan Sakari Muurisen nimellä julkaistussa artikkelissa piiloudutaan näppärästi Alma Median oman faktantarkistustoimituksen taakse. Ketä tähän faktantarkistustoimikuntaan kuuluu jää lukijalle epäselväksi. Ehkäpä se on lähdesuojan alaista tietoa? Puskista on helppo huudella.

Presidenttiehdokkaamme leimaaminen älyllisesti epärehelliseksi on mielestäni kunnianloukkaus, se on alhaista ja pöyristyttävää. Ihmettelen, että Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen on päästänyt tällaisen julkisuuteen.

 Se, miksi tällainen juttu julkaistaan ja miksi juuri nyt ei liene kenellekään epäselvää.

Arkipäivän rasismia

Sunnuntai 29.10.2017 - Kaisa Juuso

Professori Vesa Puuronen kuvailee arkielämän rasismia ”arkisissa kohtaamisissa ilmeneviksi käytännöiksi, jotka asettavat eri ryhmiin kuuluvat ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan tai osoittavat kohteena olevan ryhmän alempiarvoisuuden. Sitä on muun muassa pahan puhuminen, nimittely, loukkaavat vitsit, ilmeet ja eleet, syrjintä töissä ja oppilaitoksissa, välttely ja eristäminen sekä väkivalta. Tekijä ei usein ole tietoinen tekonsa rasistisuudesta”

Ihmisillä on kautta aikojen ollut tarve kuulua johonkin sosiaaliseen yhteisöön. Tuntea yhteenkuuluvuutta jonkun ryhmän kanssa. Facebookissakin on helpompaa jos kaverit koostuvat ihmisistä jotka ovat suurin piirtein samaa mieltä asioista. Kukin voi sitten siellä omassa kuplassaan, turvallisten kavereiden kanssa, harjoittaa arkipäivän rasismia vaikka haukkumalla Perussuomalaisia. Haukkumalla Perussuomalaisia saa tuntea olevansa itse parempi ihminen. Kun ”kaikki” Perussuomalaiset ovat juoppoja, juntteja ja rasisteja.

Joka ikinen päivä törmään näihin arkipäivän rasismin ilmentymiin Suomessa. Facebookissa, mediassa ja televisiossa. Kuinka helppoa onkaan itsensä ylentäminen toisia alentamalla. Viimeksi taas eilen illalla Ylen Uutisvuodossa naurettiin mm sille, että persut eivät osaa yhdyssanoja. Taustakuoro nauroi. Minua ei naurattanut yhtään. Tarkoitus ei ole nyt uhriutua, koska siinä ohjelmassa pilkataan avoimesti myös monia muita. Hämmästelen vain sitä, kuinka meidän yhteisillä verovaroilla voidaan tuottaa tällaista ohjelmaa.

Varmasti kaikki ovat huomanneet, että kaikki Perussuomalaiset eivät ole juntteja, juoppoja eivätkä rasisteja. Silti on helpompi nauraa mukana kuin puolustaa? Aika tyhmää.

Turku 18.08.2017 - Lämmin osanottomme

Torstai 24.8.2017 - Kaisa Juuso

Kaksi naista on tapettu brutaalisti puukolla surmaten ja kuutta haavoitettu. Yksi puukotetuista naisista työnsi lastaan rattaissa. Olemme syvästi järkyttyneitä Turussa tapahtuneista terroriteoista ja suremme syvästi tapahtunutta. Tämä ei ole meille poliittinen voitto vaan tappio.

Me olemme tienneet, että on vain ajan kysymys, koska terroriteot toteutuvat myös meillä. Emme ole kuitenkaan onnistuneet vakuuttamaan Suomen kansan enemmistöä emmekä muiden poliittisten puolueiden päättäjiä siitä, että näin tulee käymään jotta toimenpiteisiin terroritekojen estämiseksi olisi ryhdytty ajoissa ja tarvittavalla tarmolla.

Elämme Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Sata vuotta sitten valtiomme rajat ja itsemääräämisoikeus olivat ne tärkeimmät itsenäisyyden tunnusmerkit. Nyt niitä ei enää ole. Itsemääräämisoikeus pyyhkäistiin olemattomiin liittymällä Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja rajatarkastukset lopetettiin asteittan Suomen allekirjoitettua Schengenin sopimuksen joulukuussa 1996.

Emme voi käsittää miksi maamme rajoja ei valvota vaan, että kuka tahansa, mistä maailman kolkasta tahansa, voi tulla meille ja saa välittömästi ilmaisen ylläpidon taikasanalla ”asylum”. He tulevat kulttuurista jossa nainen on alempiarvoinen kuin mies. Senkö vuoksi vain naiset olivat turvapaikanhakijan vihan kohteena Turussa. Näitä miehiä tuli suurina joukkoina Ruotsista Haaparannan ja Tornion kautta Suomeen jo vuonna 2015 ja heille levitettiin punainen matto. Kukaan ei valvo länsirajaamme ja sieltä valuu lisää mukapakolaisia koko ajan.

Media ja ministerimme tuntuvat kuitenkin pelkäävän tällä hetkellä enemmän vihaista Suomalaista miestä kuin maassamme oleskelevia arvaamattomia turvapaikanhakijoita.

Miksi poliittiset päättäjämme eivät halua nähdä metsää puilta? Varoituskellot ovat soineet jo yli kaksi vuotta, mutta he ovat ummistaneet silmänsä ja vedonneet yksittäistapauksiin. Nyt on viimeinen hetki nostaa pää sieltä pensaasta ja katsoa totuutta silmiin. Nyt tarvitaan tekoja – ei selityksiä.

Lämmin osanottomme kaikkien uhrien omaisille ja läheisille.

Tornion Perussuomalaiset ry

Kaisa Juuso

Lämmin kiitos äänestäjilleni

Sunnuntai 16.4.2017 - Kaisa Juuso

Vaalit on käyty, kansa on valinnut joten pulinat pois. Tornio sai monta uutta valtuutettua ja moni nykyisistä kärsi karvaan tappion. Omalta osaltani olen todella iloinen tuloksesta sillä henkilökohtainen äänimääräni kasvoi edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna vaikka puolueen saama kokonaisäänimäärä putosi. Kuluvan valtuuskauden aikana on ryhmässämme ollut kolme valtuutettua ja samalla lukumäärällä jatketaan. Se on vaikeista alkuasetelmista tarkasteltuna hyvä tulos. Saan rinnalleni kaksi uutta valtuustokolleegaa joita en etukäteen tunne ollenkaan. Kerran olemme tavanneet ehdokassitoumuksen täyttämisen merkeissä joten mielenkiinnolla odotan tulevaa valtuustokautta.

Haasteet ovat kovat. Heti ensimmäisessä uuden valtuuston kokouksessa kesäkuussa tulemme todennäköisesti ottamaan kantaa asiaan jonka merkitys on niin suuri, että emme sitä kunnolla edes hahmota vielä. Siirrämmekö Meri-Lapin kuntien valinnanvapauden piiriin tulevat SOTE-palvelut yksityiselle toimijalle vai jäämmekö luottavaisina odottamaan tulevan maakuntavaltuuston ratkaisuja? Siinäpä pähkinä purtavaksi. Perusteluja löytyy puoleen jos toiseenkin. Historiallinen päätös joka tapauksessa.

Olen otettu siitä, että niin moni luottaa minuun ja haluaa minun jatkavan. Lupaan tehdä parhaani. Parhaat päätökset tehdään kun kaikki faktat ovat tiedossa ja hedelmällisen keskustelun jälkeen; hyvät ja huonot puolet huolellisesti punniten ja muiden mielipiteitä kunnioittaen.  

Populismin hyökyaalto

Torstai 6.4.2017 - Kaisa Juuso

Perussuomalaisia on aina haukuttu populisteiksi joten on ilo todeta, että ainakaan näin vaalien alla emme ole yksin :). Olemme saaneet lukea toinen toistaan populistisempia ulostuloja sopivasti juuri ennen kuntavaaleja ja jotakuinkin kaikkien puolueiden edustajien kynästä. Mielenkiinnolla odotan tulevaa valtuustokautta ja sitä kuinka moni näistä vaalilupauksista toteutuu ja viedäänkö niitä edes eteenpäin missään lautakunnassa.

Kuluvalla valtuustokaudella olen todennut, että ainakin yksi nimeltä mainitsematon valtuustokollega on tulkinnut jotakuinkin kaikki käyttämäni puheenvuorot populistisiksi ulostuloiksi. Jokainen eriävä mielipide tai puheenvuoro, jossa olen korostanut Perussuomalaisten linjaa ja tuonut esiin omia näkemyksiä, on ollut joidenkin mielestä populistinen koska heidän mielestään ei hyödytä tuoda omaa mielipidettä esille jos tietää, ettei sille kuitenkaan saa enemmistön kannatusta. Käsittämätöntä. Mistä ihmeestä äänestäjät tietävät mitä mieltä olen asioista jos en tuo niitä julki? Käsittääkseni oman mielipiteen esittäminen ja sen perustelu on ainoa tapa vaikuttaa asioihin. Hiljaisina hiirulaisina valtuustoissa ja lautakunnissa istuvat ovat niitä joo joo miehiä ja naisia, jotka piiloutuvat ryhmäpäätöksien taakse ja luottavat äänestäjien tyhmyyteen ja mielenkiinnon puutteeseen.

Lasten etu tulee ensin

Keskiviikko 29.3.2017 - Kaisa Juuso

Torniossa on perussuomalaisten aloitteesta vuodesta 2014 myönnetty koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta silloin kun molemmat vanhemmat asuvat Tornion kaupungin alueella. Viime syyskuussa koulutuslautakunta on päättänyt lakkauttaa tämän ensi syksystä alkaen sillä perusteella, että sen toteuttaminen työllistää kouluvirastoa kohtuuttoman paljon eikä järjestelyä ole pidetty selkeänä.

Perussuomalaiset ovat helmikuun valtuustossa tehneet asiasta uuden valtuustoaloitteen jossa esitämme, että siihen laaditaan selkeät säännöt ja, että kuljetusta jatketaan ensi syksynä. Aloite sai kannatusta demareilta, vasemmistolta ja vihreiltä.

Koulutuslautakunta on käsitellyt aloitteen 15.3 ja antanut kaupunginhallitukselle sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkronan esityksestä lausunnon jossa se toteaa, että kunnalla on sille perusopetuslain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla oikeus päättää myöntämisessä noudatettavista periaatteista.  Koulutuslautakunta ei kuitenkaan lausunnossaan ottanut kantaa siihen jatketaanko erolasten koulukuljetuksia ja minulle on kerrottu että aloitteemme sen vuoksi käsitellään uudestaan koulutuslautakunnan 6 huhtikuuta pidettävässä kokouksessa.

Mielestämme erotilanteessa tulisi asiat aina ratkaista lapsen näkökulmasta ja turvata lapsen mahdollisuus ja oikeus ylläpitää läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa. Nykypäivänä on tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota hankaloittaa kohtuuttomasti lapsen asumista vuorotellen molempien vanhempiensa luona eikä ole lapsen edun mukaista.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, jonka lähtökohtana on perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen. Ohjelmassa mainitaan erikseen, että erotilanteissa turvataan lapsen etu ja oikeus sekä isään, että äitiin (s.21).

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu ja oikeus molempiin vanhempiinsa. Vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa on kunnioitettava ja heitä on lapsenkasvatuksessa tuettava.

Lapsen vieroittaminen toisesta vanhemmastaan on vakava asia joka voi johtaa moniin ongelmiin sekä lapsen itsensä, että vanhempien elämässä. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota sotii sekä nykyistä hallitusohjelmaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta vastaan.

Vetoan Tornion koulutuslautakunnan jäseniin ja toivon asiassa myönteistä, lasten edun mukaista päätöstä.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 12.12.2016

Tiistai 13.12.2016 - Kaisa Juuso

TORNION TALOUSARVIO 2017 – PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO

YLEISET NÄKYMÄT

Tornion väkiluku vähenee ja vanhenee. Jotta saisimme tämän kehityksen kääntymään tarvitsemme lisää työpaikkoja. Team Botnia tekee hyvää työtä mutta siitä huolimatta useat yritykset ovat kuluneen vuoden aikana lakkauttaneet toimipisteitä Torniossa. Tulevaisuuden näkymät ovat silti kohtalaisen valoisat ja odotamme mielenkiinnolla erityisesti Barents Centerin tuloa tähän rajalle ja siihen suunniteltua hotellirakennusta. Matkailun räjähdysmäinen kasvu  Lapissa tulee todennäköisesti pienellä viiveellä näkymään myös Torniossa jos osaamme sen oikein hyödyntää. Nyt olisi oikea hetki tehdä uusi arvio Tornion kärkihankkeista ja nostaa matkailupalveluiden kehittäminen ykköseksi.

Tulojen ja menojen tasapaino on tärkeää jotta emme jossakin vaiheessa ajautuisi kuntaliitoksiin taloudellisen pakon sanelemana. Perussuomalaisia huolestuttaa erityisesti velkaantumisasteen raju kasvu joka alkoi jo v. 2015 ja jonka ennustetaan ensi vuonna olevan peräti 54,1 %. Toivomme, että tähän kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja investoinnit velkarahalla arvioidaan jatkossa tarkemmin.

TALOUSARVION KÄSITTELY LUOTTAMUSELIMISSÄ

Vuoden 2017 talousarviota on lautakunnissa valmistelu syyskuusta asti. Erikoista on se, että tänä vuonna se talousarvioesitys joka meillä nyt on käsissämme ei vastaa ainakaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta sitä mitä lautakunta on päättänyt esittää vaan siihen on tehty viime hetken muutoksia kaupunginhallituksen toimesta vielä tänä aamuna, vain pari tuntia ennen tämän valtuuston kokouksen alkamista.  Koskaan aikaisemmin tämän valtuustokauden aikana eivät asiat ole jääneet näin viime tippaan. Toivomme, että tämä ei tulevina vuosina toistu.

VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET

”Valtuustokauden vuoden 2013 – 2017 painopistealueeksi on Torniossa valittu lapset, nuoret ja lapsiperheet huolestuttavien indikaattoritietojen johdosta.” Tämä on lainaus talousarvion sivulta 12.

SIVISTYSTOIMI

Perussuomalaiset ovat huolestuneet erityisesti niistä säästötoimenpiteistä jotka kohdistuvat sivistystoimeen sillä ne ovat mielestämme pahassa ristiriidassa tämän valtuustokauden tavoitteiden kanssa.

Tämä valtuusto on äänin 28 – 13 viime kesäkuussa hyväksynyt sen, että Tornion kaupunki ottaa vastaan tuplasti enemmän turvapaikanhakijoita vuosina 2016 – 2017. Sitä ei oltu huomioitu talousarviossa eikä valtuustolle tuotu laskelmia siitä, paljonko se meille maksaa.

Kustannuksista esimerkkinä mainitsen nyt yhden asian. Talousarvion sivulta 61 näemme, että yhden perusopetuksessa olevan oppilaan koulutus maksaa keskimäärin 9 440 euroa vuodessa. Valtion korvaus siitä on 2 300 e. Erotus eli  7 140 e jää Torniolaisen veronmaksajan harteille.

Koulutuslautakunta toteaa itsekin talousarvion sivulla 58, että Torniossa valmistaudutaan maahanmuuttajien mahdollisesti aiheuttamiin lisäryhmiin ja siitä aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Korotimme kunnallisveroa ja kiinteistöveroja viime valtuustossa ja monet valtuutetut perustelivat sitä sillä, että emme olleet valmiita niin merkittäviin säästötoimenpiteisiin kuin mitä meille ensin esitettiin.

Turvapaikkatilanteen ja veronkorotusten vuoksi Perussuomalaisten odotuksena oli, että nimenomaan sivistystoimelle osoitettaisiin nyt lisäresursseja. Näin ei ole käymässä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat Torniossa viimeisimmän THL:n tilaston v. 2015 mukaan keskimäärin 3151 e per asukas kun ne koko maassa olivat keskimäärin 3262 euroa. Kertooko tämä sen, että palvelut ovat hyviä  vai sen, että menemme koko ajan lakeja ja asetuksia hipoen? Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tiedän ainakin sen, että tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvittaisiin lisää, lääkärille pitäisi päästä nopeammin ja rasitusta  erikoissairaanhoitoon pitää vähentää.

Tänä vuonna olemme ottaneet käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa. Enää emme ainakaan Torniossa kilpailuta tätä emmekä siirtele muistisairaita vanhuksia paikasta toiseen sen vuoksi, että palvelun tuottaja vaihtuu. Nyt voivat asiakkaat valita palvelun tuottajansa itse ja se toivottavasti lisää kilpailua eri tuottajien välillä niin , että myös hoivan laatu paranee.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että hoitajamitoitusta ei lasketa eli pysymme entisessä 0.6 mitoituksessa. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että Torniossa on otettu käyttöön pikapoli nimellä tunnettu palvelu. Terveyskeskukseen voi siis nykyään mennä hoitajavastaanotolle ilman ajanvarausta ja tarvittaessa voi hoitaja konsultoida paikalla olevaa lääkäriä.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä myös siihen, että Arpelan pienkodin toimintaa ollaan aloittamassa ensi vuoden aikana ja että päiväkeskustoimintaa Saarenviressä jatketaan.

ERIKOISSAIRAANHOITO

Oma SOTE Meri-Lapissa on työn alla ja tuleva vuosi näyttää pääsemmekö siinä asiassa yhteisymmärrykseen ja yhteisiin toimintatapoihin. Perussuomalaiset toivottavat projektin johtajalle Seija Parviaiselle onnea ja menestystä tässä vaativassa työssä.

Lopuksi haluamme kiittää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen johtavia viranhaltijoita; perusturvajohtaja Leena Karjalaista ja johtava hoitaja Maarit Alalahtea. He tekevät loistavaa työtä erittäin niukoilla resursseilla. Kiitos myös kaikille valtuutetuille siitä, että näin yksimielisesti hylkäsimme esityksen hoitajamitoituksen laskemisesta. 

Metsään meni SOTE

Sunnuntai 6.11.2016 - Kaisa Juuso

Vielä viime keväänä olin vielä sitä mieltä, että SOTE oli menossa hyvään suuntaan. Kunnes yhtiöittämispakko ja valinnanvapaus esiteltiin. Tässä mentiin rytinällä metsään. Valinnanvapauden mukanaan tuoma yhtiöittämispakko tuo tullessaan tilaaja tuottaja mallin jota on kokeiltu jo ainakin Rovaniemellä ja Oulussa. Huonoksi todettu ja romukoppaan heitetty. Nyt sitä ollaan sitten kuitenkin tuomassa koko Suomeen, mikä on käsittämätöntä. 

Valinnanvapaus pirstaloi hoitoketjun, lisää kustannuksia eikä ihan varmasti tule juurikaan hyödyttämään meitä täällä Lapissa. Yksityiset SOTE yhtiöt eivät tule tänne, koska meitä on liian vähän jolloin voitot jäävät kertymättä. Tulemme olemaan jo siinä asiassa epätasa-arvoisessa asemassa muun Suomen kanssa. SOTE:n päällimmäinen tavoite kuitenkin on (oli?) samanarvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Jos ja kun tämä kuitenkin viedään maaliin niin miten vältymme siltä, että nämä yksityiset SOTE yhtiöt juoksuttavat potilasta lääkärillä tarpeettomasti ja tekevät tarpeettomia tutkimuksia? Jokaisesta käynnistä ja tutkimuksesta kun voi lähettää maakunnalle laskun. Minä väitän, että yksityisen SOTE yhtiön tavoitteena ei ole potilaan nopea tervehtyminen ja sitä kautta saatavat kustannussäästöt. Päinvastoin. Jokainen potilas tuo rahaa ja mitä useampi käynti ja laajemmat tutkimukset sen parempi potilas. Siis sille yksityiselle SOTE yhtiölle. 

Näpit irti hoitajamitoituksesta!

Tiistai 27.9.2016 - Kaisa Juuso

Ensi vuoden talousarviota tehdään taas joka kunnassa ja kaupungissa. Säästää pitäisi ja sosiaali- ja terveydenhoito ovat suurennuslasin alla kuten tavallista. Suurimmat kärsijät ovat ne jotka vähiten osaavat vaatia. Muistisairaat vanhukset. Hoitajamitoituksista puhutaan desimaaleilla joiden käytännön merkitystä harva päättäjä ymmärtää. Valaisen sitä tässä yksinkertaisella esimerkillä. Ajatellaan, että ympärivuorokautisen hoivan yksikössä asuu 19 muistisairasta vanhusta ja
hoitajamitoitus on 0,4. Aamuvuorossa ja iltavuorossa on tällä mitoituksella vain kaksi (!) hoitajaa kummassakin ja yössä yksi. Kuvitellaan se aamuvuoro. Kaksi hoitajaa ja 19 muistisairasta vanhusta. Kun työvuoro alkaa seitsemältä niin ensimmäinen saa aamiaisen ja aamulääkkeet puoli kahdeksalta ja viimeinen puoli kahdeltatoista. Viimeinen on siihen mennessä odottanut märissä vaipoissa vuoroaan jo neljä tuntia! Kukaan ei todellakaan ehdi syöttämään eikä yleensä tekemään mitään muuta kuin pakolliset tehtävät eli pukemiset, aamupesut ja lääkkeet. Tämä ei ole ihmisarvoista hoivaa eikä se ole hoitajien syy. Heitä on yksinkertaisesti liian vähän.

Hallituksen kaavailut laskea hoitajamitoituksen alaraja 0,4:n houkuttelee monia kuntapäättäjiä laskemaan jo olemassa olevaa mitoitusta mutta pitää muistaa, että se on vain se ehdoton alaraja jossa ei ole otettu kantaa siihen minkä kuntoisilla asukkailla tällaisella hoitajamitoituksella voidaan selvitä. Muistisairaiden vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa tällä ei todellakaan selvitä.

Desimaaleilla puhumisesta hoitajamitoituksessa pitäisi luopua koska harva ymmärtää mitä se käytännössä merkitsee. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, kuinka monta muistisairasta vanhusta yksi hoitaja kykenee vuoron aikana hoitamaan. Minusta se on enintään neljä. Olen sitä työtä itse tehnyt joten tiedän mistä puhun.

Äitienpäivän juhlapuhe 2016

Sunnuntai 8.5.2016 - Kaisa Juuso

ÄITIENPÄIVÄN JUHLAPUHE 2016

ARPELAN NUORISOSEURALLA

HYVÄ JUHLAVÄKI

MUUTAMA SANA ÄITIYDESTÄ

Äitiys on alati muuttuva olotila. Pienen, vastasyntyneen  lapsen äidin mietteet ja arki ovat erilaisia kuin jo aikuisten lasten äidin. Emme koskaan unohda lapsen syntymää. Se on niin järisyttävä kokemus, ainakin ensimmäisellä kerralla, että se taltioituu valokuvina muistojen lokeroihin. Äidiksi tuleminen muuttaa naisen koko siihen astisen elämän, ajatukset ja arjen. Tuntuu kuin minuus jakautuisi ja silti sitä on jäljellä enemmän kuin ennen. Äitiys ei lopu koskaan. Se alkaa lapsen syntymästä ja jatkuu koko loppuelämän. Vaikka lapset muuttavat pois kotoa ovat he edelleen ajatuksissa päivittäin. Äidit ovat elämän ankkureita. He pitävät kiinni vaikka pitkälläkin köydellä ja yrittävät parhaansa mukaan nähdä lastensa tarpeet.

Myös mummot ovat tärkeitä. Mummot antavat lastenlapsille juuret – tunteen siitä miltä tuntuu olla lenkki sukupolvien ketjussa. Olen huomannut monen ikäiseni hullaantuvan aivan täysin ensimmäisen lapsenlapsen syntyessä. Vähän niinkuin olisivat sokeasti rakastuneet. Sitä ei voi oikein käsittää kun ei ole sitä vielä itse kokenut.

Työpaikalla käydään jatkuvaa kahvipöytäkeskustelua lapsista ja lastenlapsista. On pienten lasten vanhempia, vähän isompienkin ja sitten on  mummoja. Vertaillaan millaista oli silloin kun omat lapset olivat pieniä ja millaista on nyt.

Ajat muuttuvat – tavat muuttuvat.

_________

Äitienpäivänä on mukava saada kortteja joissa lukee maailman paras äiti tai jotain muuta vastaavaa. Kaikkihan me haluamme olla hyviä äitejä, mutta joskus kauhistuttaa se kuinka paljon äideiltä vaaditaan. Kysyin vähän aikaa sitten erään ystäväni jo aikuiselta lapselta millainen hänen mielestään on hyvä äiti. Pienen miettimisen jälkeen hän vastasi: hyvä äiti kuuntelee ja tukee, ei hauku, ei mollaa ja hyvällä äidillä on AINA aikaa lapselleen . Hieman jäi kauhistuttamaan tuo sana AINA. Pitääkö AINA olla aikaa - Aina olla saatavilla? Hän ei maininnut mitään siitä, että hyvä äiti myös huolehtii, että on puhtaita vaatteita ja ruokaa pöydässä. Herättää aamulla kouluun ja komentaa ajoissa nukkumaan. On tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Pitää huolta itsestään ja pukeutuu nätisti. Tekee hyvää ruokaa, on iloinen eikä suutu helposti. Me äidit olemme mestareita asettamaan itse itsellemme vaatimuksia ja me olemme myöskin mestareita syyllistämään itseämme milloin mistäkin. Siitäkin, että joskus pinna palaa ja volyymit kääntyy kaakkoon. Pitäisikö hieman laskea tavoitteita? Lapset kuitenkin yleensä rakastavat vanhempiaan ehdoitta, vaikka emme aina olisikaan niin edustavia, iloisia ja ihania.

_________

Äidin tärkein tehtävä on yhdessä isän kanssa kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia. Minusta kyllä tuntuu, että lapset kasvattavat vanhempiaan vähintäänkin yhtä paljon. Opimme ainakin valtavasti neuvottelutaitoja ja ennakointia jotta vältämme itkupotkuraivarit kaupan kassajonossa ja epäsopivan käytöksen eri tilanteissa. Kärsivällisyyttä ja itsensä hillitsemisen taitoa saa jokainen vanhempi harjoitella ihan ilmaiseksi ja pyytämättä lasten kokeillessa ja testatessa rajojaan. Arjen organisointi lapsiperheessä saattaa olla hyvinkin haastavaa mutta me vanhemmat olemme siinä todellisia mestareita. Lapset käyvät koulua ja harrastavat milloin mitäkin. Jossakin vaiheessa meistä vanhemmista tuntuu, että muutumme iltaisin ja viikonloppuisin taksikuskeiksi viedessämme ja hakiessamme lapsia harrastuksista. Jokainen äiti jolla on useampia lapsia on myös kokenut sovittelija. Vähän niinkuin Ahtisaari.

_________

Sanotaan myös, että vanhempien tehtävä on tuottaa lapsille onnistumisen kokemuksia mutta myös pettymyksiä, jotta he oppisivat käsittelemään vastoinkäymisiä aikuisina. Uskon, että pettymysten tuottamiseen ei tarvitse kovin paljon vaivaa nähdä. Niitä kyllä tulee muutenkin. Tärkeämpää on opettaa lapsia käsittelemään niitä niin, etteivät ne muserra mieltä  ja hämärrä tavoitteita. Eteenpäin on mentävä ja periksi ei saa antaa. Ilkeät sanat pahoittavat mielen jos niitä jää miettimään. Antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Ehkä meidän kannattaisi enemmän keskittyä niihin onnistumisen kokemuksiin ja kannustamiseen. Lapsen kehuminen saattaa meistä jäyhistä suomalaisista tuntua vaikealta. Käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin jo aikaa sitten todistettu, että kehuminen ja arvostavat sanat opettavat paljon paremmin kuin arvostelu ja väheksyntä. Tätä varmaan tarkoitti se ystäni lapsi joka sanoi, että hyvä äiti ei hauku eikä mollaa. Lapsi ei voi aina onnistua eikä sellaista voi edes vaatia. Emmehän me itsekään ole täydellisiä eikä meiltä kukaan sitä vaadi.

________

Olen jostakin lukenut, että lapsen arvomaailman muodostumiseen voi vaikuttaa siihen asti kunnes lapsi tulee murrosikään. Sen jälkeen voi vain laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Uskon, että me vaikutamme siihen eniten omalla esimerkillämme. On turha sanoa lapselle, että tee niin tai näin, jos itse toimii toisin. Olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän alan itsekin muistuttaa omaa äitiäni. Eleissä, ilmeissä, puhetavassa ja paljon muussa. Omassa äidissäni ihailen eniten sitä, että hän ajattelee aina ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää. Ei koskaan kadehdi eikä puhuu pahaa. Elämä on paljon helpompaa kun ei anna pahoille ajatuksille valtaa.

______

Me elämme monenlaisissa perheissä.  On ydinperheen äitejä, yksinhuoltaja äitejä ja uusperheen äitejä. Vaativinta on varmaankin olla se uusperheen äiti kun perheessä on omia lapsia ja puolison lapsia, ehkä myös yhteisiä lapsia. Miten osata olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen, tukea ja kuunnella kaikkia yhtä paljon. Voiko oppia rakastamaan toisen lapsia yhtä paljon kuin omiaan?

Olen kuullut sanottavan, että äidin tehtävä on saada lapsi tuntemaan itsensä korvaamattomaksi ja isän tehtävä osoittaa, että muut ovat yhtälailla korvaamattomia. Harvassa tilanteessa tai suhteessa enää nyky-yhteiskunnassa kukaan on korvaamaton. Voi vaihtaa kotia, kavereita, kouluja, työpaikkaa, puolisoa. Vain vanhemmuus on täysin epädemokraattinen valintaprosessi, jossa ei voi tilata lastaan tai valita vanhempiaan. Sen vuoksi jokainen äiti on lapselleen korvaamaton ja jokainen lapsi on äidilleen korvaamaton.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille äideille – ja erityisesti omalle äidilleni – hyvää äitienpäivää.

Arpelan pienkodista

Tiistai 3.5.2016 - Kaisa Juuso

Vastine Arpelan valtuutettuja Pohjolan Sanomissa muutama viikko sitten moittineelle siitä, ettei omaan kylään saada vanhuksille hoivakotia.

Arpelan kyläkeskuksessa sijaitsee Rauhala niminen kiinteistö jonka on arvioitu soveltuvan tarkoitukseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja johtavat virkanaiset ovat pyynnöstäni käyneet tutustumassa kyseiseen kiinteistöön jo vuonna 2013.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahat ovat olleet koko valtuustokauden todella tiukassa seurannassa, ja olemme joutuneet joka vuosi priorisoimaan erilaisia hankkeita.  Asia ei kuitenkaan ole unohtunut ja viime syksyn budjettineuvotteluissa se sisällytettiin v. 2016 talousarvioon ns. kustannusneutraalina hankkeena. Se tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyslautakunta on valmis vuokraamaan kiinteistön jos siihen saadaan tarpeeksi monta asukasta eli vähintään kymmenen. Kaupunki toimisi ns. välivuokraajana joka vuokraisi huoneet edelleen omakustannushintaan edellyttäen tietysti, että kiinteistön omistajan kanssa päästään asiasta sopimukseen.

Pienkodissa asukkaalla on oma huone ja yhteinen sosiaalitila muiden asukkaiden kanssa sekä yhteinen olohuone. Pienkotiasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat tuki- ja hoivapalveluja, mutta selviävät ilman jatkuvaa ja yöaikaista valvontaa ja hoivaa. Palveluja järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaan kaupungin kotihoidon tai kotihoidon palvelusetelin toimesta. Tavoitteena on, että asuminen on turvallista ja sisältää tarvittavat palvelut.

Lisätietoja antaa perusturvajohtaja Leena Karjalainen 040-554 9270 ja johtava hoitaja Teija Rousu 040-732 2802.

Kaisa Juuso

Kaupunginvaltuutettu (ps)

Tornion sosiaali- terveyslautakunnan jäsen

Ei lisää kiintiöpakolaisia Tornioon

Lauantai 30.1.2016 - Kaisa Juuso

 Äänin 6 – 4 (1 poissa) Tornion Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viime tiistaina 26.01.2016 esittää kaupunginhallitukselle, että Tornion tähän asti joka vuosi vastaanottamien 35 kiintiöpakolaisten määrä tuplataan eli jatkossa otettaisiin 70 kiintiöpakolaista vuosittain. Perheenyhdistämisen kautta määrä tietysti nousee tästä jonkin verran ja lisää tulee vielä niistä Tornion vastaanottokeskuksessa olevista turvapaikanhakijoista jotka oleskeluluvan saatuaan päättävät jäädä Tornioon. Esitin kokouksessa, että kiintiöpakolaisten määrää ei nimenomaan tästä syystä nostettaisi mutta esitykseni ei saanut enemmistön kannatusta.

Tornion lisäksi Lapin kunnista vain Rovaniemi ja Kemi ovat tähän asti ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia; Rovaniemi 50 ja Kemi 35. Toki olen kuullut, että määrän nostaminen on tulossa esityslistoille myös näissä kaupungeissa.

Olin viime syyskuussa Lapin Liiton järjestämillä aluekehityspäivillä Rovaniemellä ja mieleeni jäi Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen viesti siitä, että valtion pakolaisista maksama korvaus kattaa arviolta vain 60 % todellisista kustannuksista.

Tornion virkamiehet ovat arvioineet, että pakolaiskiintiön nostaminen maksaisi ensi vuonna n. 240 000 euroa. Valtion korvaukset tulevat takautuvasti ja jos Vesa Kanniaisen laskelmat pitävät paikkansa niin tästä summasta saataisiin takaisin vain se 60 %. Tätä rahasummaa ei ole varattu ensi vuoden talousarvioon enkä ymmärrä mistä se raha otettaisiin. Koko viime syksyn olemme miettineet vain ja ainoastaan sitä, että mistä leikataan ja missä voidaan säästää. Olemme ”säästäneet” diabeetikkojen jalkojenhoidosta, kuntoutuksesta, henkilöstön koulutuksesta, henkilökohtaisesta avusta, vanhusten kuljetuspalveluista, vammaisten sopeutumisvalmennuksesta, päihdeongelmaisten kuntoutus- ja katkaisuhoidosta, kalustohankinnoista, perheneuvolan kipeästi tarvitsemasta psykologin virasta jne… Näitä säästöpäätöksiä on ollut tuskallista tehdä ja sen vuoksi tuntuukin nyt aivan käsittämättömältä, että yhtäkkiä rahaa jostakin löytyisi kiintiöpakolaisten määrän kasvattamiseen.

Pakolaisten työnsaantimahdollisuudet täällä ovat olemattomat. Oletettavissa on, että osa heistä on jopa luku- ja kirjoitustaidottomia. Mitkä mahdollisuudet heillä on kotoutua täällä Torniossa jos työttömyys jo nyt lähentelee 20 prosenttia eikä näköpiirissä ole, että tilanne lähitulevaisuudessa muuttuisi. Suurin osa heistä lähtee kuitenkin eteläisen Suomen isoihin kaupunkeihin heti kun valtion heistä maksama tuki päättyy. Eikö olisi parempi, että heidät alun alkaenkin kotoutettaisiin siellä, missä heillä on edes jonkinlaiset mahdollisuudet työllistyä ja hankkia toimeentuloa. Mielestäni Tornio on jo vastuunsa kantanut tässä pakolaisongelmassa vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen myötä ja kaupunginhallituksen pitäisi nyt uskaltaa myöntää se.