Pelastetaan Lapin luonto ja vesistöt

Tiistai 8.11.2022 - Kaisa Juuso

Tällaisella normi kansalaisen logiikalla on vaikea ymmärtää nykyistä ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksena Ilmasto pelastuu, mutta sen seurauksena lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoimateollisuus saastuttavat vesistöjä, maaperää ja vähentävät hiilinieluja. Avohakkuut voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä poistavat pysyvästi hiilinieluja. Jotenkin takaperoista koko homma.

On toki hyvä asia, jos ilmasto pelastuisi, vaikkakaan pienen Suomen toimilla ei siihen juurikaan ole vaikutusta. Meidän pitää kuitenkin nykyhallituksen mukaan toimia esimerkkinä muille maille.

Ilmaston pelastaminen mm. liikenteen sähköistämisen avulla tarkoittaa kuitenkin sitä, että akkuteollisuus tarvitsee entistä enemmän erilaisia mineraaleja akkujen valmistukseen mikä taas tarkoittaa, että kaivosteollisuus etsii kuumeisesti uusia kohteita. Lapistakin on varattu malminetsintään suuria alueita useiden kansainvälisten yhtiöiden toimesta ja uusia kaivoksia on suunnitteilla useampi.

Näistä malminetsintävarauksista ei Lapissa juurikaan valiteta, mutta toista se on, kun mennään väkirikkaalle seudulle Etelä-Suomeen. Kansainvälinen, tänä vuonna perustettu kaivostoimintayritys ElementX Finland on saanut TUKES:lta etuoikeuden valmistella malminetsintälupahakemusta 1600 km2 suuruiselle väkirikkaalle alueelle itäiselle Uudellemaalle. Asia on heti poikinut useita valituksia hallinto-oikeuteen. Alueen asukkaat ja järkyttyneitä ja myöskin kuntatasolla lupaa vastustetaan.

Meidän pitää ryhdistäytyä myös Lapissa sillä aikaikkuna Lapin luonnon ja elinympäristömme pelastamiseen pienenee koko ajan. Ei voi olla niin, että väliaikaisten työpaikkojen varjolla hyväksymme elinympäristön saastuttamisen ja kuntien kiinteistöverokiiman vuoksi joudumme kärsimään Eiffelin tornin korkuisten tuulivoimaloiden vaikutuksista elinympäristöömme.

Pysyvät työpaikat ja niiden mukanaan tuoma elinvoima ja vauraus ovat toki tärkeitä myös meille lappilaisille. Minä näen suuria mahdollisuuksia matkailun saralla. Puhtaat vedet, puhdas luonto ja ilma houkuttelevat jo nyt meille kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita. Tätä valttikorttia ei kannatta heittää hukkaan suosimalla ympäristöä pilaavia ja saastuttavia elinkeinoja.

Hallituksen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin

Maanantai 10.10.2022 klo 11:39 - Kaisa Juuso

Mitä tapahtuu Suomen maatalouksille, yrityksille ja vientiteollisuudelle, jos sähkön hintaa ei saada alas ja tasaiseksi. Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittaa meidät sata - nolla sillä etenkin maiden pohjoisosissa sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Mitä tapahtuu, kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena. Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja. Uusi 90 - luvun lama.

Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useaan alueeseen. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sähkö on halvempaa kuin etelässä. Näin koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisessa kuin etelässä.

Kysyin kirjallisella kysymyksellä ministeri Lintilältä muutama viikko sitten, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue, kun niitä Ruotsissa ja Norjassa on useita. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi? 

Ministeri Lintilä vastasi, että koska Suomessa on niin hyvät siirtoyhteydet ei hinta-alueita tarvita ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Tämä lienee vasta esimakua siitä, mitä kaikkea tuulivoimakuntien odotetaan jatkossa kiinteistöveroilla tekevän.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon 3 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana, jotta sähkön siirto Pohjoisesta Etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään.

Sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Yltiöpäinen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin, mutta hallitus on tehnyt selväksi, että se ei missään tilanteessa (!) tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siis tapahtui mitä tapahtui. En voi ymmärtää tällaista typeryyttä. Asioiden tärkeysjärjestys on hallitukseltamme täysin hukassa.

Pelastaako porotalous meidät tuulivoimateollisuudelta Lapissa?

Torstai 8.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomi on tuhansien järvien maa. Meillä on toistaiseksi maailman puhtain ilma ja puhtaat vedet. Näitä me arvostamme itse yli kaiken ja niitä arvostavat myös ihmiset muualla maailmassa.

Jonkin verran maailmaa nähneenä olen jo aikaa sitten ymmärtänyt kuinka arvokas ja säilyttämisen arvoinen luonto meillä on. Usein tuntuu siltä, että monet ikänsä täällä asuneet eivät näe asiaa samalla tavalla. Lyhytnäköiset hyödyt alenevien kiinteistöverotuottojen ja rakennusaikaisten työpaikkojen muodossa syrjäyttävät tarpeen varjella luontoa.

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa maatuulivoimateollisuuden uusi kehto. Muualla Euroopassa suuntaus tuulivoimateollisuuden osalta on kääntynyt merelle. Tanska suunnittelee kokonaisen energiasaaren rakentamista aluevesilleen ja Britannian rannikolla on lentokoneesta katsellen havaittavissa satoja tuulivoimaloita. Tuulivoimaa tuotetaan usein ns. mankala-periaatteella eli tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia myydään omakustannushintaan eteenpäin omistajille, jotka tekevät sillä ison tilin. Meille jää mittava luontokato ja roppakaupalla muita haittoja.

Puolustusvoimat ovat pystyneet estämään tuulivoimateollisuuden Itä-Suomessa toistaiseksi vetoamalla siihen, että ne häiritsevät tutkia. Myös poronhoitoalueet Lapissa ovat välttyneet tuulivoimaloilta ainakin suurelta osin. Toivottavasti jatkossakin. Pohjois-Norjaan Fosenin niemimaalle ehdittiin rakentaa kaksikin suurta tuulivoimateollisuusaluetta, joiden osalta Norjan korkein oikeus on viime vuonna päättänyt, että ne haittaavat saamelaisten poronhoitoa. Päätöksessä todetaan niiden levittäytyneen porojen laidunmaalle ja että ne tulisi purkaa.

Tuulivoimaa vastustavia kansalaisjärjestöjä on perustettu viime aikoina myös Suomeen ja hyvä niin. Ilman niitä keskustelu jäisi kovin yksipuoliseksi ja haitat suurelta yleisöltä piiloon. Aiheen ympärillä pyörivä salamyhkäisyys on outoa.

Tuulivoimateollisuudella on tietenkin myös puolustajia. Ainakin kaikki ne, jotka laskevat jollain tapaa saavansa niistä taloudellista hyötyä. Monet kuntapäättäjät hamuavat sokeasti kiinteistöverotuottoja, maanomistajat maanvuokratuloja, osa majoitus- ja ravintolayrittäjistä hamuaa asiakkaita, maansiirtoyrittäjät urakoita maa-ainesten kuljetuksessa. Monet kuljetusyrittäjät ja nostopalveluita tarjoavat yritykset ovat myös omalla asiallaan, kun keskustellaan tuulivoimasta. Ei siinä paljon luontoarvot saatikka kansalaisten huolet paina, kun heitä kuuntelee.

Maaseudun asukkaat jyrätään tuulivoimaloiden tieltä

Tiistai 14.6.2022 - Kaisa Juuso

Olen saanut useita yhteydenottoja hätääntyneiltä kansalaisilta eri puolelta Suomea. He ovat järkyttyneet siitä, että heidän asuinympäristöään ollaan pilaamassa tuulivoimaloilla. Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat mennyttä ja ihmisten pitäisi tottua elämään tuulivoimamelun ja välkkeen kanssa koko loppuelämänsä. 

Kiinteistöjen myynti on tuulivoimaloiden tulon jälkeen vaikeaa. Kukapa haluaisi ostaa omakotitalon tuulivoimaloiden katveessa. Kiinteistön arvo romahtaa tai siitä tulee kokonaan myyntikelvoton. Kuka on vastuussa tästä ihmisten elinympäristön tuhoamisesta ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta? Tällä hetkellä ei kukaan. Ei ole oikeusturvaa. Tuulivoimaloille ei lainsäädännössä vaadita edes ympäristölupaa.

Kuntapäättäjille esitellään vain tuulivoimatoimijoiden selvityksiä, jotka ovat lievästi sanottunakin yksipuolisia. Valtuutetut hyväksyvät kaavoja ja sysäävät vastuun maanomistajille, jotka vuokraavat maitaan. Raha puhuu valtuustoissa, kun siellä lasketaan kunnalle tulevia kiinteistöveroja. Asukkaiden hätään reagoi vain pieni osa kuntapäättäjistä. Useimmiten turhaan.

Hallituksessa ajetaan voimakasta ilmastonpelastamisoperaatiota ja paasataan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, samalla kun sitä roppakaupalla tuhotaan maakuntien haja-asutus alueilla. Tilanne on absurdi.

Hätääntyneet kansalaiset ovat perustaneet useita kansalaisyhdistyksiä tuomaan esiin tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ja leivittämään tutkimustietoa aiheesta toiveena, että päättäjät heräisivät ja ymmärtäisivät sen epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden mikä Suomessa nyt vallitsee.

Tuulivoimagrynderit houkuttelevat maanomistajia luovuttamaan maitaan heille rahalla ja suurilla lupauksilla. Olen itse nähnyt, millaista sopimusta esim. Ilmatar Energy Oy tarjoaa maanomistajille, ja minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti uskaltaa sellaisen allekirjoittaa.

Tuulivoimakaavoituksen kohteena oleville alueille lykätään vuosien rakennuskielto surutta. Esim. Torniossa ollaan rakennuskieltoa asettamassa n. 14 prosentille (!) koko kunnan pinta-alasta. Yli 21 000 hehtaaria maata tulisi rakennuskieltoon näin aluksi viideksi vuodeksi tai niin kauan, että tuulivoimalakaava ja rakennuslupa on saanut lain voiman. 

Eikö tämä ole jo omaisuuden sosialisoimista kommunistiseen tyyliin. Pienen maanomistajan yli ajetaan surutta samalla kun hallituksen ministerit patsastelevat sillä, että Suomi on oikeusvaltio.

Tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt myrkyttävät ympäristön

Maanantai 18.4.2022 - Kaisa Juuso

Tuulivoimaloiden ympäristöongelmista ei jostain syystä löydy kovin kattavaa suomalaista tutkimustietoa. Kansainvälisiä tutkimuksia löytyy sitäkin enemmän. Kaikkien muiden haittavaikutusten lisäksi on uudessa norjalaisessa tutkimuksessa osoitettu, että tuulivoimaloiden lapojen kuluessa niistä leviää ympäristöön myrkyllisiä mikro- ja nanomuovipäästöjä, jotka vuosien saatossa kumuloituessaan ovat aivan järjettömän suuria.

Tuulivoimaloiden mikro- ja nanomuovipäästöjä ovat arvioineet norjalaiset Asbjørn Solberg, Bård-Einar Rimereit ja Jan Erik Weinbach 8.7.2021 julkaistussa tutkimuksessaan ”Leading Edge erosion and pollution from wind turbine blades”. Linkki tutkimukseen on jutun lopussa.

Laskelmissaan he ovat päätyneet noin 60 – 70 kg/vuotuiseen mikomuovipäästöön/tuulivoimala.

Päästöt koostuvat mikro- ja nanomuoveista, jota leviävät lapojen eroosion johdosta avoimille pelloille, laitumille, vesilähteille ja lopulta merialueille. Mitä suurempi turbiini on, sitä suurempi on lapojen kärkinopeus ja lavoista irtoavan mikro- ja nanomuovin määrä.

Mikro- ja nanomuovipäästöt sisältävät bisfenoli A:ta, joka ravintoketjun myötä siirtyy ensin eläimiin ja sitä kautta ihmisen elimistöön. Bisfenoli A:n terveysvaikutuksiin on herätty maailmanlaajuisesti jo vuosia sitten ja sen käyttöä on rajoitettu mm. lakoissa ja epoksipinnoitteissa jo vuonna 2018 annetulla EU-asetuksella ja vuonna 2011 annetulla muoviasetuksella. Bisfenolia päätyy ihmisen elimistoon erityisesti elintarvikepakkauksista mutta tuulivoimalabuumin myötä tulee sitä jatkossa siirtymään ihmisen elimistöön myös ravinnossa.

– ”Bisfenoli on hormonihäirikkö eli se reagoi elimistössä hormonin tavoin. Se voi matkia elimistössä naishormoni estrogeenia ja sillä voi olla vaikutuksia mm. hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja immuunijärjestelmää” kirjoittaa YLE 22.3.2012 julkaistussa artikkelissaan.  

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 6268 tuulivoimalaa. Mikromuovipäästöt olisivat alakanttiin arvioiden (50 kg/voimala/vuosi) 6,2 miljoonaa kiloa tulevan 20 vuoden aikana. Tämänkö me haluamme lapsillemme ja lastenlapsille jättää. Tulevat vielä kiroamaan tyhmyyttämme.

Lisätietoa: 

https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?fbclid=IwAR2Fd_SpwaPyUzrTBEDe0J0avgO4oVXq-KCFr2ylg6R0DqaEgcuugV8CIac 

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/pakkaukset-ja-muut-elintarvikekontaktimateriaalit/kontaktimateriaaleja-koskeva-lainsaadanto/asetus-eu-bisfenoli-an-kaytosta-lakoissa-ja-pinnoitteissa-no-2132018/

https://yle.fi/uutiset/3-5091096

Vihreä kolonialismi valtaa Suomen

Keskiviikko 26.2.2020 - Kaisa Juuso

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä entistä korkeampia teollisen kokoluokan tuulivoimayksiköitä. Nykyhallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta sulkee silmänsä tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitoilta. Sen vuoksi tuulivoimaloiden ympäristölle ja asutukselle aiheuttamat haitalliset seuraukset ovat saamassa liian vähän huomiota.

Suunniteltuja tuulivoimaloita on yhteensä 3475 kpl joista 75 % sijaitsee Keski-Suomesta Pohjoiseen. Nämä kun saadaan pystyyn, niin sitten voidaankin varmaan sulkea Helsingin hiilivoimalat.

Yksi näistä teollisen kokoluokan tuulivoima-alueista on Ylitornion rajalle Tornion Karhakkamaahan suunnitteilla oleva tuulivoima-alue, jossa olisi peräti 50 voimalaa pyyhkäisykorkeudeltaan 300 metriä. Koska kaava-alueen korkeus merenpinnasta on 60 – 120 m niin pyyhkäisykorkeus olisi ylimmillään jopa 420 metriä. Nämä nousisivat reilusti Aavasaksan 242 metriä korkeammaksi. Kymmenen kilometrin säteelle jäisi 419 asuinrakennusta ja 343 vapaa-ajan asuntoa.

Ympäristövaikutuksista pahin on voimaloiden tuottama matalataajuinen infraääni, joka Suomen ympäristöterveys ry:n mukaan aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15 – 20 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa ja pitkäaikaisaltistuksessa.

Infraääntä ei korvalla kuule. Se on kuulokynnyksen alapuolella olevasta ilmakehän ilmanpaineen vaihtelusta muodostuva matalataajuinen ääni. Sen aiheuttamille haitoille on olemassa kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD = International code of diseases) oma koodi T 75,2 – värähtelyn vaikutus. Tyypillisimpiä oireita ovat unen häiriintyminen, väsymys, erilaiset säryt, verenpaineen nousu ja sydänlihaksen paksuuntuminen. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan tuulivoimaloiden aiheuttaminen terveyshaittojen vuoksi. Seinät eivät pysäytä tätä matalataajuista infraääntä, joten niiltä ei voi suojautua edes sisätiloissa. 

Vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden terveyteen olisivat katastrofaaliset, mutta sokaiseeko raha päättäjät. Hankkeesta hyötyisivät ennen kaikkea ne metsänomistajat, jotka saisivat muhkean vuokrasopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa, ne jotka haaveilevat hyvistä, puukauppaa helpottavista metsäautoteistä ja ne joita hanke työllistäisi rakennusaikana. Myös kunnalle tulevat vuokratuotot ja kiinteistöverot houkuttelevat – varsinkin nyt kun Tornion talous on kuralla.

Ylitornion ja Rovaniemen kuntapäättäjät ovat tuulivoimahankkeet torpanneet. Taipuvatko Tornion päättäjät rahan vallan edessä vai onko asukkaiden terveys ja ympäristöarvot tärkeämpiä. Tuulivoiman puolustajat ovat vähätellen käskeneet minua ottamaan foliohatun pois päästä, kun olen näitä haittoja tuonut esiin. Ehdotan, että itse nostaisitte oman hattunne pois silmiltä ja korvilta.

Tornion Perussuomalaiset vastustavat merituulipuiston rakentamista

Maanantai 6.5.2013 - Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Tornion Perussuomalaiset harjoittavat vastuullista politiikkaa, eivätkä halua lähteä pilamaan ainutlaatuisia luontoarvoja lyhytnäköisen omaneduntavoittelun nimissä. Perussuomalaiset haluavat nostaa tuulivoimatuotannon kestäväksi vaihtoehdoksi ja haluavat myös valtakunnallisen päätöksenteon tukevan tätä. Näin ei tällä hetkellä ole, eivätkä perussuomalaiset halua astua uppoavaan laivaan. 

Tuulivoima itsessään on kannattamatonta. Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea. Sijoituspaikasta riippumatta nykyisin tyypillinen 3MW mylly kustantaa suomalaisille veronmaksajille puolisen miljoonaa euroa tuotantotukena vuodessa. Röyttään suunniteltu tuulivoimapuisto kävisi seitsemän miljoonan euron edestä veronmaksajien kukkarolla vuosittain jo rakentamiseen luvatun 20 miljoonan demoeuron lisäksi. Seitsemän miljoonaa tukena ja siitä peräti kaksi (2) % takaisin saatavana verotulona ei ole kestävää kehitystä. Taattu tuotantotuki eli syöttötariffi passivoi eikä kannusta kehittämään alaa. Kun valtion maksama tuotantotuki loppuu, niin sittenhän voikin jo toiminnan lopettaa kannattamattomana. Kuka siivoaa myllyt pois ja miten? Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuuta tulevaisuudesta lyhytnäköisten näennäisten pikavoittojen sijaan. 

Itse myllyjen rakentaminen työllistäisi hetken maarakennusalan urakoitsijoita. Itse myllyt rakennetaan kuitenkin ulkomailla eikä myllyjen pyöriessä ala työllistä ketään. Kokonaisuudessa myllyjen merkitys työllisyyteen on olematon. 

Natura-alueen viereen uudeksi maamerkiksi kaavailtu myllymeri on herättänyt voimakasta vastustusta paikallisessa väestössä. Olisikin väärin uhrata ainutlaatuinen ympäristö valtion hölläkätisesti lupaaman starttirahan perässä juoksevien yritysten hyväksi. Myllyjen veteen aiheuttaman värinän vaikutuksia ei edes tunneta, joten huolta vaelluskalojen käyttäytymisestä ei voi tutkimatta sivuuttaa. 

Jo kymmeniä vuosia lähialueella toimineen raskaan teollisuuden kaikkia päästöjä ei tiedetä varsinkaan toiminnan alkuajoilta. Suunniteltujen myllyjen perustustyöt vaativat kymmenien tuhansien maakuutioiden raivaamista merestä. Ei ole tiedossa miten jo pohjaan sedimentoituneet raskasmetallit ja muut kemikaalit käyttäytyvät pohjaa myllättäessä. Lisäksi poistetun maa-aineksen loppukäsittelystä saati sijoituspaikasta ei ole suunnitelmia. 

Säätövoiman tarpeesta saati rakentamisesta ei ole esitetty mitään. Kun tuulivoiman käyttöaste on noin 25% - 30%, tarvitaan säätövoimaa, joka tasaa tuulemattomat tai liian tuuliset jaksot. Mikäli tuulivoima halutaan laskea oikeasti energiatuotantoon, on sille oltava myös varavoima. Tuulivoiman edelläkävijöiksi mainitut Saksa ja Tanska ovat nykytrendin mukaan rakentaneet säätövoimaksi kivihiilivoimaloita. Samoissa maissa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet myllyjen rakentamisen myötä. Se ei ole vastuullista politiikkaa. 

Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä