Tavallisen tallaajan ostovoimalle on käynyt köpelöstiTorstai 4.8.2022 - Kaisa Juuso Sähkön hinta on noussut pilviin, bensan hinta samoin ja ruokakaupoissa hinnat nousevat koko ajan. Inflaatio laukkaa ja korot nousevat. Ei auta, että palkka nousee kaksi prosenttia, jos inflaatio on samaan aikaan kahdeksan prosenttia. Media pursuaa säästövinkkejä. Laske asunnon lämpötilaa, käy harvemmin ja nopeammin suihkussa, mielellään kylmässä sellaisessa. Älä lämmitä saunaa, pese pyykit yöllä jne…Ensi talven pakkaset pelottavat jo nyt ja polttopuukauppa käy kuumana. Maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite tulee kalliiksi. Tuulivoimaloiden sattumasähkö ja päästöoikeuksien korkea hinta nostaa sähkön, ja sitä kautta monen muun hyödykkeen hintaa. Tästä syytetään mielellään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta se ei suinkaan ole koko totuus. Samaan aikaan kun me maksamme itsemme kipeiksi sähköstä, olemme me valtionyhtiö Fortumin kautta kompensoimassa energian hinnan nousua saksalaisille. Ei enää huonommin voisi mennä. Suomalainen maksaa aina. Tänään luin, että sotakorvaukset olisivat nykyrahassa seitsemän miljardia, kun Fortumin tappiot Uniperistä voivat nousta jopa 20 miljardiin. Jos nyt jostain voidaan Venäjän sotimista syyttää, niin lannoitteiden hinnan kolminkertaistumisesta. Maataloustuottajien tilanne on vaikea ja moni lyökin hanskat tiskiin vapaaehtoisesti. Jatkajaa tilalle ei ole eikä kannattamatonta työtä halua kukaan tehdä. Sinne katoaa Suomen huoltovarmuus ruuan osalta. Kaikesta tästä huolimatta hallituspuolueet kehuvat kuinka paljon hyviä asioita he ovat saaneet aikaiseksi. Kansa kuitenkin kärsii ja maksaa. Kiltisti ja nöyrästi kuten suomalainen aina. Meillä eivät maanviljelijät enää jaksa edes osoittaa mieltään kuten esimerkiksi Hollannissa. On aivan selvää, että Suomi on ajautumassa taantumaan. Kuinka syvä se tulee olemaan, jää nähtäväksi. Onneksi Olkiluoto 3 on starttaamassa syyskuussa, joten ei meidän tarvitse palella kodeissamme, kunhan vain suoriudumme sähkölaskuista. Pienten talojen ja mökkien asukkaat ovat hiukan paremmassa asemassa nyt ja jos talosta vielä löytyy varaava takka niin ei hätää. Monissa maissa valtion on auttanut sähkölaskujen kanssa hätäileviä kansalaisia. Ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. Suomessa valtionvarainministeri Saarikko käski hakea toimeentulotukea sähkölaskujen maksamiseen. Mahtoiko Annika unohtaa, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, eikä sitä ole mahdollista saada, jos on vähänkin säästöjä tai omaisuutta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ostovoima, sähkö, energia, inflaatio, Fortum, Uniper, maataloustuottaja |
Autoileva Lappi maksaa ilmastotalkootKeskiviikko 29.1.2020 - Kaisa Juuso Autoilijat maksavat hallituksen ilmastotalkoot, se on selvä. Eniten tästä kärsivät harvaan asuttujen alueiden eli Lapin ja Itä-Suomen pitkämatkalaiset, joille oma auto on välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. Polttoaineiden hinnat nousivat jo vuoden vaihteessa johtuen sekä maailmanmarkkinahintojen noususta että jakeluvelvoitelain velvoitteista. Lain mukaan v. 2020 täytyy liikennepolttoaineiden energiasisällöstä 20 % olla uusiutuvaa polttoainetta. Viime vuonna velvoite oli 18 %. Biopolttoaineiden valmistus maksaa enemmän, kuin fossiilisen polttoaineen, ja koska sitä lain mukaan täytyy tänä vuonna olla enemmän kuin viime vuonna niin pumppuhinnat nousivat jonkun verran heti vuoden alusta. Polttoaineen hinnankorotukset eivät suinkaan lopu tähän. Lisää on tulossa ensi syksynä, kun moottoribensiinin vero nousee hallituksen budjettilailla 1.8.2020 6,3 senttiä ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta. Myös jakeluvelvoitelain määräämä biopolttoaineiden osuuden kasvu tulee nostamaan hintoja jatkossakin. Vuonna 2029 biopolttoaineiden osuuden on oltava jo 30 %. Eikä tässä vielä kaikki. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on vahvistanut, että hallituksen tavoitteena on pienentää henkilöautolla ajettavien kilometrien määrää. Yksityiskohtia siitä, miten tähän päästään pantataan vielä. Ensimmäisiä tietoja liikenteen päästöpohjaisista veromuutoksista on tulossa aikaisintaan maaliskuussa, muista liikenteen veromuutosehdotuksista aiotaan sen sijaan kertoa vasta v. 2021 alussa. Kilometriveroja, tietulleja ja polttoaineiden vieläkin suurempia hinnankorotuksia on julkisuudessa väläytelty. Meidän lappilaisten korviin tämä on lohdutonta kuultavaa. Varsinkin kun samaan aikaan on pöydällä työssäkäyntialueen laajentaminen. Sähköautoihin siirtyminen ei ole realistista Lapissa vielä pitkään aikaan. Vaikka jollakin olisi varaa se sähköauto ostaa, niin tarvittavaa latausverkostoa ei ole. Samaan aikaan sähköautojen kanssa on tapetilla myös biokaasu ja siihen tarvittava jakeluverkosto. Sitäkään ei ole vielä. Vetyautoistakin jo puhutaan. Eräs äänestäjä ehdotti, että tekisin eduskunnassa toimenpidealoitteen metroverkostosta Lappiin. No – en ole sitä tekemässä, mutta ymmärrän hyvin sen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, mistä ajatus kumpuaa. Hallitus tekee jälleen politiikka ruuhkasuomen ehdoilla. Suomi on iso maa ja elinolosuhteet vaihtelevat suuresti taajaan asuttujen ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tämä pitäisi ilman muuta ymmärtää huomioida päätöksissä. Koko maan asuttuna pitämiseksi se on ehdoton edellytys. Ei liene tarkoitus, että ahtaudumme kaikki taajamiin. Vai onko sittenkin? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Polttoaine, Sähkö, Lappi, Perussuomalainen |
Suomen suurin turvallisuusuhkaKeskiviikko 30.10.2013 - Kaisa Juuso Olin tänään kutsuntalautakunnassa Tornion kaupungin edustajana. Tuli todella isänmaallinen tunne. Suomen lippu liehui salossa Peräpohjolan opistolla, liuta nuoria ja motivoituneita A-luokan miehiä kävi ilmoittautumassa palvelukseen. Hienoja nuoria miehiä kaikki. Kutsuntalautakunnassa istui minun lisäkseni kaksi sotilasvirkamiestä. Kysyin heiltä mikä on heidän mielestään tällä hetkellä Suomen suurin turvallisuusuhka. Vastaus oli, että hallitsematon pakolaisvirta eurooppaan ja terrorismi. Suomessa on kuitenkin aika hyvä puolustusvalmius verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja entisiin Baltian maihin. Baltian maissa on valmius sodan syttyessä kutsua palvelukseen yhden pataljoonan verran miehiä kussakin maassa (Viro, Liettua, Latvia), Ruotsi saisi kasaan 7 pataljoonaa ja Suomi 230 pataljoonaa. Yhdessä pataljoonassa on 1000 miestä. Pataljoonien määrä Suomessa on kuulemma joskus ollut jopa 500 mutta kun puolustusmäärärahoja on tasaisesti leikattu niin luku on nyt tämä 230.
Miehet luokiteltiin A-F luokaan. A-luokan mies oli sellainen jolla ei ollut mitään asepalvelusta haittaavia terveysongelmia eli ei esim. ylipainoa, allergioita, mielenterveysongelmia jne..
Minulle yllätys oli, että jo pelkästään atooppisen ihottuman takia voidaan terveydentilan takia luokitella ns. B-luokkaan ja psoriasiksesta kärsivä voi saada kokonaan vapautuksen. Myös vaikea astma ja monet muut terveydelliset seikat voivat olla este armeijan suorittamiselle. Hieman kyllä vierastan tätä luokittelua. Eikö riittäisi, että todettaisiin vain onko palvelukseen astumiselle esteitä vai ei. Positiivista on se, että nykyään nuoret miehet haluavat käydä armeijan eivätkä yritä keksiä tekaistuja syitä sen välttämiseksi kuten vielä muutama vuosi sitten.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kutsunnat, armeija, suomen lippu, tornio, peräpohjolan opisto, sotilas, turvallisuusuhka |
Kaisa Juuso