Tuen hoitajaliittojen esitystä viiden vuoden palkkaohjelmasta

Tiistai 13.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomea uhkaa energiakriisin lisäksi myös hoivakriisi. Kriisin taustalla on työmarkkinaosapuolten jumiutuneet palkkaneuvottelut. Hoitajaliitot Super ja TEHy vaativat hoitajille viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain yli normaalikorotusten.

Laskin, että sairaanhoitajan peruspalkka nousisi tällä 3,6 prosentin korotuksella keskimääräisestä 2500 eurosta 90 euroa ensimmäisenä vuonna, 93,24 euroa seuraava vuonna 96,59 kolmantena, 100,07 neljäntenä ja 103,68 viidentenä vuonna. Yhteensä palkka nousisi siis 2500 eurosta 2983,58 euroon viiden vuoden kuluessa.

Tässä vaiheessa aika monet alkavat puhumaan kokonaispalkasta, johon kuuluu ilta- ja yötyölisiä. Toisilla niitä on, toisilla ei. Lisät ovat korvausta epämukavasta työajasta, eikä niitä pidä ottaa mukaan alakohtaisessa vertailussa.

Mielestäni hoitajaliittojen esitys on aivan kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä. Paheneva hoitajapula johtaa palkkakilpailuun, joka on jo alkanut. Hoitajaliittojen esityksellä siihen olisi mahdollista vastata ennakoivasti, hallitusti ja tasa-arvoisesti.

Hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla. Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessakin hoitajia siirtyy nyt yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.

Työvoimapula alalla on järkyttävä ja pahenee koko ajan. Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat, vanhusten tilanne heikkenee, kotipalveluja ei ole saatavissa eikä palvelukotipaikkoja ole tarpeeksi. Väestö vanhenee ja hoivavelka kasvaa koko ajan. Työvoimapula on akuutti.

Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempii kohteisiin, rahaa kuitenkin löytyy kuin ihmeen kaupalla

Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät.

Nyt on arvokeskustelun paikka. Hyvinvointivaltion olennaisin tunnusmerkki on se, että apua tarvitsevia autetaan ja heikommista huolehditaan. Nyt se vaatii sen, että hoitajien työskentelyolosuhteita ja palkkoja parannetaan tuntuvasti, jotta ala houkuttelisi jatkossakin opiskelijoita.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitajia

Keskiviikko 11.8.2021 - Kaisa Juuso

Lapissa hoitajia kyykytetään pätkätöillä enemmän kuin muualla

Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli Kemissä vakinaisia 413 ja määräaikaisia 172 eli määräaikaisen osuus on 29,4 prosenttia kokonaismäärästä. Torniossa vakinaisia 302 ja määräaikaisia 149 eli määräaikaisia noin 33 prosenttia. Rovaniemellä vastaavat luvut ovat 1333, joista määräaikaisia 436 eli 32,7 %!

Vertailun vuoksi selvitin tilannetta Uudellamaalla. Helsingissä vakinaisia oli 10 986 ja määräaikaisia 2895 eli kokonaismäärästä määräaikaisia noin 20 prosenttia. Vantaalla soster-henkilöstöä oli noin 3450 joista määräaikaisia on noin 16 prosenttia.

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, on määräaikaisten osuus hoitohenkilökunnasta Lapin kaupungeissa melkein tuplasti suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Silti täälläkin on jo vuosia toitotettu hoitajapulaa. Ei ihme, että hoitajia pakenee muihin töihin. On aivan käsittämätöntä, hoitajia voidaan pitää töissä jopa vuosia ilman, että heidät palkattaisiin vakituisiksi työntekijöiksi. Rahastahan tässä ei ole kysymys, sillä määräaikainen hoitaja maksaa kunnalle saman verran kuin vakituinen

Perheen perustaminen ja asuinpaikan valinta on hyvin pitkälle kiinni siitä, mistä se vakituinen työpaikka ja turvattu elanto saadaan. Meillä koulutetaan hoitajia sekä Kemissä, että Rovaniemellä ja tavoitteena pitäisi olla, että voisimme pitää heidät täällä siinä ammatissa mihin heidät on koulutettu. Se edellyttää kuitenkin vakituista työsuhdetta, kohtuullista palkkaa ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitohenkilökuntaa. Näköpiirissä ei ole, että hoitajien tarve vähenisi. Päinvastoin. Lapin väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Luvut perustuvat mainittujen kaupunkien vuoden 2020 toimintakertomuksen henkilöstöraporttiin paitsi Helsingin osalta v. 2019 tietoihin. Rovaniemen tiedot on saatu puhelimitse 10.8.