Kaisa Juuso

kaisa.juuso@eduskunta.fi
(044) 575 7758

Blogin arkisto

Uusimmat kirjoitukset

Juuri sinä voit vähentää kiusaamista

Perjantai 11.10.2019 - Kaisa Juuso

Kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisesta alakouluissa oli eduskunnan lähetekeskustelussa toissa viikolla. Aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä ilmentää se, että siitä käytettiin yli 60 puheenvuoroa. Puhujapöntössä kuultiin kertomuksia sekä kansanedustajien omista kiusaamiskokemuksista, että heille kerrotuista kohtaloista. Kiusaaminen jättää sieluun sellaiset jäljet, että ne eivät katoa koskaan. Puhujapöntössä itkettiin ja monella kansanedustajalla oli ilmiselviä vaikeuksia pitää kyyneleitä kurissa.

Kiusaamisesta keskusteltiin, muiden aiheiden lisäksi, myös Tornion nuorisotoimen järjestämässä Lappi Nyt – tapahtumassa viime viikolla. Tilaisuuteen oli tullut nuorisoa ympäri Lappia, kauimmaiset olivat Savukoskelta asti. Eräs opiskelija kertoi, kuinka oli mennyt juttelemaan selvästi allapäin olevan ja yksinäisen pienemmän lapsen kanssa välitunnilla ja korosti sitä, kuinka tärkeää on toimia itse, eikä odottaa, että opettaja tai välituntivalvoja tekisi jotakin. Hatunnosto ja suuri sydän tälle nuorelle miehelle.

Lainsäätäjien keinot puuttua kiusaamiseen ovat rajallisia, niiden toteuttaminen vie vuosia eikä lopputulosta voi ennakoida. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että otamme ohjat omiin käsiin. Näinhän me lappilaiset olemme tottuneet tekemään. Ei enää odoteta, että joku muu tekisi jotain, eikä sysätä vastuuta opettajille ja koulujen rehtoreille, koska yksin he eivät saa kiusaamista loppumaan. Ei anneta kiusaajan jatkaa tekojaan siinä pelossa, että jos puutumme siihen, saatamme itse joutua saman kiusaajan hampaisiin. Kiusaaminen pitää pysäyttää heti eikä kiusaajalle saa antaa hiljaista hyväksymistä olemalla hiljaa ja vain sivusta seuraamalla. Tehdään se yhdessä. Ota mukaan kaverisi, jos et yksin uskalla puuttua asiaan. Päättäkää, että ”Meidän luokassa ei kiusata” ja keskustelkaa siitä vaikka kerran viikossa opettajan kanssa. Peräänkuulutan tässä myös opettajien panostusta.

Tilastot kertovat, että viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä yhdeksän prosenttia Lapin neljännen ja viidennen luokan oppilaista vastasi, että heitä kiusataan koulussa vähintään kerran viikossa. Saman tilaston mukaan kiusaaminen vähenee hieman ylemmille luokille ja toisen asteen koulutukseen mentäessä, mutta ei merkittävästi. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa yhdeksän prosenttia tarkoittaa sitä, että jokaisessa luokassa on keskimäärin kaksi oppilasta, joita kiusataan. Katso ympärillesi ja mieti, keitä he ovat ja miten juuri sinä voit auttaa. Ryhdy ajatuksista tekoihin. Osaat kyllä. Hyvät teot palkitsevat myös tekijää. Tulet huomaamaan, että ne tuottavat hyvää mieltä myös sinulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, koulu, koulukiusaaminen

Vanhempien ja opettajien kasvatusvastuu on yhteinen

Perjantai 29.6.2018 - Kaisa Juuso

Kodin ja koulun välinen vastuunjako kasvatustyössä on muodostunut ongelmaksi. Kun kouluissa kiusataan ja käyttäydytään huonosti osoittaa syyttävä sormi usein vanhempia. Sanotaan, että kasvatusvastuu on vanhemmilla ja jos lapsi käyttäytyy huonosti koulussa, niin vika on vanhemmissa. Tässä on vain yksi pieni ongelma - tai oikeastaan aika iso ongelma. Ongelma on se, että ne kasvatustilanteet eivät katsoa kelloa vaan niitä tulee koko ajan, sekä kotona, että koulussa, eivätkä vanhemmat ole siellä kouluissa valmiina ”kasvattamaan”lapsiaan sopivan tilanteen tullessa. Opettajat ovat. Heillä on useimmiten takanaan monivuotiset kasvatustieteen opinnot joten olisihan se outoa olla soveltamatta niitä oppeja käytännössä ja keskittyä pelkkään opettamiseen. Opettamin on tietysti myös kasvatusta jos kasvatusta ajatellaan suppeasti pelkkänä tietoja ja taitojen opastuksena ja opetuksena. 

Kasvatukseen sisältyy kuitenkin paljon muitakin ulottuvuuksia. Itä-Suomen yliopiston lehtori Risto Ikonen on määritellyt käsitteen näin: 

Termillä ’kasvatus’ tarkoitetaan toimintaa ja järjestelyjäjotka muokkaavat kasvatettavan käsityksiä, toimintaa ja/tai asenteita hyvänä ja/tai hyödyllisenä pidettyyn suuntaan, ja josta käytetään nimitystä ’kasvatus’” (Ikonen, Risto. 2000. Mitä se on se ‘kasvatus’Kasvatus 31 (2), 118–129).

Mielestäni tämä kasvatuksen määritelmä pitää sisällään myös esimerkiksi myötäelämisen taidon, taidon olla hyvä kaveri, taidon kiittää ja ottaa vastuuta.  

Vanhempien ja opettajien vastakkainasettelu kasvatusvastuu kysymyksessä on mielestäni liian yksioikoista ja provosoivaa. Opettajat syyttävät vanhempia ja vanhemmat ovat voimattomia ulottamaan vastuutaan koulun arkipäivän tilanteisiin. Tästä vastakkainasettelusta olisi päästävä. Kasvatus on moniulotteista - se on yhteistyötä ja jaettua vastuuta.

Eräs sukulaiseni sanoi kerran, että opettajan tärkein tehtävä on tukea vanhempia kasvatustyössä. Siihen on helppo yhtyä.

2 kommenttia . Avainsanat: Kasvatus, opettaja, vanhemmat, kiusaaminen, koulukiusaaminen, koulu

Kyläkoulun oppilaalla ei ole pakopaikkaa

Sunnuntai 29.4.2018 - Kaisa Juuso

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) viimeisimmän kouluterveystutkimuksen mukaan Lapissa kiusaaminen on yleisempää kuin muualla maassa. Yleisintä koulukiusaaminen 4 -5 luokan oppilaiden keskuudessa on Inarissa, Utsjoella, Simossa, Tervolassa, Kemijärvellä, Kittilässä ja Torniossa. Ylempien luokkien kohdalla erityisesti Muonio ja Sodankylä saavat hävetä. Varsinkin Muonio.
Kiusaamisesta on puhuttu pitkään. On kehitetty ”kiva kouluja” ym., mutta miksi mikään ei muutu. Syyllisiksi esitetään vaihtelevasti, vanhempia, opettajia, kiusattua oppilasta tai niitä ”kiusaaja oppilaita”. Yhteiskunnassamme on jotain vialla ja sitä vikaa on Lapissa enemmän kuin muualla Suomessa.
Minua säälittää ne kyläkoulujen oppilaat joilla ei ole edes mahdollisuutta vaihtaa koulua. Koulut ovat Lapin harvaan asutuilla alueilla harvassa ja koulukuljetuksen saa vain omaan lähikouluun. Koulun vaihtaminen kaatuu joko koulukuljetuksen puuttumiseen tai vain yksinkertaisesti siihen, että oman kunnan alueella ei ole muita vaihtoehtoja. Ei ole mitään pakopaikkaa. 
Mietin itse miltä tuntuisi mennä töihin yhteisöön jossa minut suljettaisiin pois erilaisista ryhmistä, minulle ei puhuttaisi eikä kerrottaisi mitään. Kengät ja muut päällysvaatteet piilotettaisiin, esimiehelle valehdeltaisiin minusta, minua tönittäisiin, potkittaisiin ja nöyryytettäisiin. Sitten, kun yrittäisin asiasta puhua, niin kaikki olisikin vain väärinkäsitystä, vahinkoa, omaa syytäni ja ”läppää”. Ja se vain jatkuisi ja jatkuisi. Kuka tahansa järkevä ihminen pakenisi tällaisesta työpaikasta tai yhteisöstä, mutta se pieni oppilas ei voi paeta. Hänen on mentävä sinne kouluun joka päivä; kiusattavaksi, väheksyttäväksi, nöyryytettäväksi ja pahoinpideltäväksi.
 
Olen tullut siihen tulokseen, että on turha odottaa kouluilta mitään merkittäviä tuloksia tässä asiassa. Ainoa keino Suomessa on säätää sellaiset lait, joilla kiusaaminen saadaan kuriin ja kouluille niin kovat velvoitteet, että asia alkaisi oikeasti kiinnostaa. PISA tuloksilla on turha pröystäillä, niin kauan kuin olemme häpeäpaalussa koulukiusaamisen suhteen.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyläkoulu, oppilas, kiusaaminen, Lappi

Lasten etu tulee ensin

Keskiviikko 29.3.2017 - Kaisa Juuso

Torniossa on perussuomalaisten aloitteesta vuodesta 2014 myönnetty koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta silloin kun molemmat vanhemmat asuvat Tornion kaupungin alueella. Viime syyskuussa koulutuslautakunta on päättänyt lakkauttaa tämän ensi syksystä alkaen sillä perusteella, että sen toteuttaminen työllistää kouluvirastoa kohtuuttoman paljon eikä järjestelyä ole pidetty selkeänä.

Perussuomalaiset ovat helmikuun valtuustossa tehneet asiasta uuden valtuustoaloitteen jossa esitämme, että siihen laaditaan selkeät säännöt ja, että kuljetusta jatketaan ensi syksynä. Aloite sai kannatusta demareilta, vasemmistolta ja vihreiltä.

Koulutuslautakunta on käsitellyt aloitteen 15.3 ja antanut kaupunginhallitukselle sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkronan esityksestä lausunnon jossa se toteaa, että kunnalla on sille perusopetuslain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla oikeus päättää myöntämisessä noudatettavista periaatteista.  Koulutuslautakunta ei kuitenkaan lausunnossaan ottanut kantaa siihen jatketaanko erolasten koulukuljetuksia ja minulle on kerrottu että aloitteemme sen vuoksi käsitellään uudestaan koulutuslautakunnan 6 huhtikuuta pidettävässä kokouksessa.

Mielestämme erotilanteessa tulisi asiat aina ratkaista lapsen näkökulmasta ja turvata lapsen mahdollisuus ja oikeus ylläpitää läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa. Nykypäivänä on tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota hankaloittaa kohtuuttomasti lapsen asumista vuorotellen molempien vanhempiensa luona eikä ole lapsen edun mukaista.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, jonka lähtökohtana on perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen. Ohjelmassa mainitaan erikseen, että erotilanteissa turvataan lapsen etu ja oikeus sekä isään, että äitiin (s.21).

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu ja oikeus molempiin vanhempiinsa. Vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa on kunnioitettava ja heitä on lapsenkasvatuksessa tuettava.

Lapsen vieroittaminen toisesta vanhemmastaan on vakava asia joka voi johtaa moniin ongelmiin sekä lapsen itsensä, että vanhempien elämässä. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota sotii sekä nykyistä hallitusohjelmaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta vastaan.

Vetoan Tornion koulutuslautakunnan jäseniin ja toivon asiassa myönteistä, lasten edun mukaista päätöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulukuljetus, lapsi, hallitusohselma, lasten oikeus, erolapsi

Valtuustoaloite oikeudesta koulukuljetukseen molempien vanhempien osoitteesta

Torstai 29.8.2013 - Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä

 

Kaupunginvaltuusto

§ 78

26.08.2013

VALTUUSTOALOITE OIKEUDESTA KOULUKULJETUKSEEN MOLEMPIEN VANHEMPIEN OSOITTEESTA

720/41.913/2013

KV § 78

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta kaupunginvaltuutettu Kaisa Juuso jätti kaupunginvaltuustolle 26.8.2013 päivätyn seuraavan aloitteen:

"Tornion koulutuslautakunta on päättänyt, että yhteishuollossa oleville oppilaille koulumatkaetu katsotaan vain väestörekisteriin merkitystä vakituisesta asuinpaikasta ja perustellut sitä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 14.3.2006.

Mielestämme erotilanteessa tulisi aina ratkaista asia lapsen näkökulmasta ja turvata lapsen mahdollisuus ja oikeus ylläpitää läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa. Nykypäivänä on tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Koulukyydin evääminen toisen vanhemman luota hankaloittaa mielestämme kohtuuttomasti lapsen asumista vuorotellen molempien vanhempiensa luona eikä ole lapsen edun mukaista. Asia ei ole myöskään kustannuskysymys vaan voi joskus tulla jopa halvemmaksi toisen vanhemman asuessa lähempänä koulua.

Saamiemme tietojen mukaan naapurikunnissa Keminmaassa ja Haaparannalla tämä onnistuu emmekä näe mitään syytä, miksi tämä ei voisi onnistua myös Torniossa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2006 ei estä Tornion kaupunkia toimimasta toisin.

Sen vuoksi esitämme, että koulutuslautakunta ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi ja päättää jatkossa myöntää koulukuljetuksen molempien vanhempien osoitteesta."

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Kaisa Juuso, Heikki Huhtalo, Marko Koivisto, Minna Kallunki, Johanna Aarnio-Keinänen, Jyrki Aspegren, Pekka Kvist ja Markus Törmä.

KAUPUNGINVALTUUSTO:

Päätettiin saattaa aloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.


Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulukuljetus, lapsen oikeus, avioero, lapsen etu, vanhemmat

Koulukiusattujen vanhemmille

Keskiviikko 22.2.2012 - Kaisa Juuso

(Julkaistu Pohjolan Sanomissa 24.2.2012 ja Merilapin Helmessä 22.2.2012.)

 

Puukot heiluvat ja pyssyt paukkuvat Suomen kouluissa. Suomen koulut ovat osaamista mittaavissa testeissä kansainvälisesti huippuluokkaa mutta entäpä, jos alettaisiin mittaamaan oppilaiden sosiaalisia taitoja, kykyä tuntea empatiaa, yhteistyökykyä tai suvaitsevaisuutta? Veikkaanpa, että olisimme näissä taidoissa aika lailla häntäpäässä.

Suomessa on vasta nyt herätty puhumaan nuorten syrjäytymisestä ja keinoja sen ehkäisemiseen haetaan kissojen ja koirien kanssa. Syrjäytymisen syitä voi olla useita mutta koulukiusaaminen on varmaankin yksi suurimmista syistä. Se voi alkaa jo esikouluiässä jatkua koko peruskoulun ajan tuhoten lapsen ja nuoren itsetunnon perusteellisesti. Jatkuva väheksyminen, halveksunta ja kaveripiirin ulkopuolelle jättäminen ovat yksi tehokkaimmista keinoista suistaa lapsi tai nuori raiteiltaan. Hän saattaa yrittää viimeiseen asti miellyttää kiusaajiaan päästäkseen kaveriporukkaan ja siinä samalla kadottaa oman persoonallisuutensa ja itsetuntonsa täysin. Jossakin vaiheessa – kaikkensa yrittäneenä – saattaa sitten käydä niin, että kiusatun henkinen ahdistus on niin suuri, että nuori kerta kaikkiaan ”repeää”. Nämä otsikot joissa kerrotaan koulupojan puukottaneen kiusaajaansa tai jonkun entisen oppilaan tulleen vanhaan kouluunsa aseen kanssa ampuakseen sillä oppilaita ja opettajia ovat esimerkkejä siitä mitä saattaa tapahtua silloin kun nuori ”repeää”. Tämä ”repeäminen” näkyy myös itse tuhoisuutena. Vuosittain noin kolmekymmentä teini-ikäistä tappaa itsensä. 15–19-vuotiaiden luvut ovat EU:n korkeimpia. EU:ssa nuorten itsemurhat ovat vähentyneet muualla paitsi Suomessa ja Irlannissa.

Mielestäni koulukiusaamiseen ei vieläkään osata/jakseta puuttua kaikissa Suomen kouluissa. Onhan se niin paljon helpompaa ajatella, että kiusaaminen on kiusatun oma vika tai vanhempien vika. Kiusatun tunteita vähätellään ja vanhempien puuttumista asiaan ei katsota hyvällä.

Minä haluan siltikin rohkaista kaikkia vanhempia puuttumaan kiusaamiseen heti. Kiusaamiseen pitää suhtautua vakavasti ja se pitää saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Jokaisella lapsella on Perusopetuslain (21.8.1998/628, 29 §) mukaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Laissa säädetään myös, että opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Lasten vanhempina meidän velvollisuutemme on valvoa lastemme etujen toteutumista. Jos lapsi kokee, että häntä kiusataan niin se pitää ottaa tosissaan ja tilanteeseen pitää uskaltaa puuttua. Jos ei muu auta niin asiasta voi tehdä rikosilmoituksen ihan niin kuin muissakin tilanteissa, joissa lakia rikotaan. Lapsella on vain yhdet vanhemmat ja vain se yksi elämä.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulukiusattu, kiusattu, vanhempi