Pelastetaan Lapin luonto ja vesistöt

Tiistai 8.11.2022 - Kaisa Juuso

Tällaisella normi kansalaisen logiikalla on vaikea ymmärtää nykyistä ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksena Ilmasto pelastuu, mutta sen seurauksena lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoimateollisuus saastuttavat vesistöjä, maaperää ja vähentävät hiilinieluja. Avohakkuut voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä poistavat pysyvästi hiilinieluja. Jotenkin takaperoista koko homma.

On toki hyvä asia, jos ilmasto pelastuisi, vaikkakaan pienen Suomen toimilla ei siihen juurikaan ole vaikutusta. Meidän pitää kuitenkin nykyhallituksen mukaan toimia esimerkkinä muille maille.

Ilmaston pelastaminen mm. liikenteen sähköistämisen avulla tarkoittaa kuitenkin sitä, että akkuteollisuus tarvitsee entistä enemmän erilaisia mineraaleja akkujen valmistukseen mikä taas tarkoittaa, että kaivosteollisuus etsii kuumeisesti uusia kohteita. Lapistakin on varattu malminetsintään suuria alueita useiden kansainvälisten yhtiöiden toimesta ja uusia kaivoksia on suunnitteilla useampi.

Näistä malminetsintävarauksista ei Lapissa juurikaan valiteta, mutta toista se on, kun mennään väkirikkaalle seudulle Etelä-Suomeen. Kansainvälinen, tänä vuonna perustettu kaivostoimintayritys ElementX Finland on saanut TUKES:lta etuoikeuden valmistella malminetsintälupahakemusta 1600 km2 suuruiselle väkirikkaalle alueelle itäiselle Uudellemaalle. Asia on heti poikinut useita valituksia hallinto-oikeuteen. Alueen asukkaat ja järkyttyneitä ja myöskin kuntatasolla lupaa vastustetaan.

Meidän pitää ryhdistäytyä myös Lapissa sillä aikaikkuna Lapin luonnon ja elinympäristömme pelastamiseen pienenee koko ajan. Ei voi olla niin, että väliaikaisten työpaikkojen varjolla hyväksymme elinympäristön saastuttamisen ja kuntien kiinteistöverokiiman vuoksi joudumme kärsimään Eiffelin tornin korkuisten tuulivoimaloiden vaikutuksista elinympäristöömme.

Pysyvät työpaikat ja niiden mukanaan tuoma elinvoima ja vauraus ovat toki tärkeitä myös meille lappilaisille. Minä näen suuria mahdollisuuksia matkailun saralla. Puhtaat vedet, puhdas luonto ja ilma houkuttelevat jo nyt meille kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita. Tätä valttikorttia ei kannatta heittää hukkaan suosimalla ympäristöä pilaavia ja saastuttavia elinkeinoja.

Suhangon kaivoksen purkuputki Kemijokeen on ympäristöriski jota ei pidä ottaa

Keskiviikko 2.11.2022 - Kaisa Juuso

Lapin ELY-keskus on pyytänyt lausuntoja Suhangon purkuputken ympäristövaikutusten arviointiraportista 31.10.2022 mennessä. Olen lausunut asiassa seuraavasti:

Katson, että ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteen tulee ohjata ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

TAUSTAA

Suhanko Arctic Platinum Oy (SAP) suunnittelee purkuputken rakentamista Suhangon kaivoshankkeen alueelta Kemijoelle ja Suhangon kaivoksen purkuvesien johtamista purkuputken kautta Kemijokeen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ”Kaivoshanketta suunnitellaan muutettavaksi purkuvesien johtamisen osalta siten, että kaivoksen purkuvedet johdettaisiin purkuputkella kaivosalueelta Kemijokeen. Suunnitellun purkuputken maahan asennettu osuus on pituudeltaan purkupaikasta riippuen joko 44 kilometriä tai 50 km ja se sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntien alueille itä-länsisuuntaisesti, päättyen Kemijokeen Ossauskosken voimalaitoksen läheisyyteen.”

Kemijoelle on tyypillistä jokiuomassa kulkevan veden epätasainen ja vaihteleva virtausmäärä. Pienillä virtaamilla kaivoksen purkuputken kautta jokeen johtamat päästöt ja haitalliset aineet kulkevat joessa kertyminä ja sekoittuvat hitaasti jokiveteen, jolloin päästöjen aiheuttama ympäristövahinko kasvaa.

VAARALLISET KSANTAATIT TAPPAVAT VESIELIÖSTÖÄ JA KALOJA

Ksantaatti on yksi malmin rikastuksessa käytettävä kemikaali. Ksantaattiyhdisteitä käytetään kaivosteollisuudessa kokoojakemikaaleina sulfidimalmien vaahdotuksessa. Kemikaalia käytetään sulfidiaineiden erottamisessa metalleista. Suomessa suurin osa malmeista on sulfidipitoisia.

Kaikki ksantaatit ovat vesieliöstölle vaarallisia. Ksantaatit on luokiteltu joko erittäin myrkyllisiksi (H410) tai myrkyllisiksi (H411) vesieliöstölle. Ne ovat hyvin myrkyllisiä myös kaloille ja jo mikrogrammapitoisuus aiheuttaa muutoksia.

Testeissä natrium-etyyli-ksantaatin (lyhenne SEX) myrkyllisyys korostunut. Se on luokiteltu CLP merkinnällä H410, eli ”Erittäin myrkyllinen vesieliöstölle”. Turvallista tasoa vesistössä ei varmuudella voida määritellä. Se olisi joka tapauksessa reilusti alle 1 mikrogramma litrassa. Suhangon hankkeen YVA:ssa (2022) on mainittu, että kaivoshanke tulisi käyttämään nimenomaan SEX-ksantaattia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan Natriumetyyliksantaatti aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina kalakuolleisuutta ja kalojen lisääntymisen estymistä.

Suhangon kaivoshankkeen ksantaattien suunnitellusta käyttömäärästä ei ole varmuutta, koska sitä ei ole purkuputkea koskevassa YVA-selostuksessa ilmoitettu!

Suhangon kaivoshankkeesta vuonna 2013 tehdyssä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainitaan ksantaatti, jonka käyttömäärä kaivoksella olisi 1800 tonnia vuodessa. Se on moninkertainen määrä verrattuna Suomen tämän hetken suurimpaan käyttäjään Kevitsaan, jossa määrä on 350 – 400 tonnia vuodessa.

KSANTAATTIEN HAJOAMINEN ON HIDASTA KYLMÄSSÄ VEDESSÄ

Ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti kylmässä vedessä. Kaivoskemikaalien, kuten ksantaattien, vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta kylmissä ja arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tutkittua tietoa. Suhangon purkuputken YVA-selostuksessa myönnetään että: ”Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan ksantaattien hajoaminen kestää kylmässä ilmastossa (Bach ym. 2016). Vaikka kylmyyden vaikutusta hajoamiseen ei tunneta tarkasti, tiedetään kylmyyden hidastavan ksantaattien hajoamista.”

Suomen ympäristöviranomaisten vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoaisivat nopeasti. Nopea hajoaminen voi kuitenkin toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringonsäteilyn nopeuttamana. Arktisissa olosuhteissa hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä hajoamisaika voi olla yli 100 päivää (mm. Sun & Forsling 1997, Heiskanen 2017, Kaivos VV-hankkeen loppuraportti, GTK 2019).

Ksantaattien ekotoksisuustestit tehdään lämpimissä maissa eivätkä ne ole suoraan sovellettavissa arktisiin olosuhteisiin. Koska ksantaatit ovat erittäin myrkyllisiä ja niitä koskeva tutkimustieto on epätarkkaa ja puutteellista, ksantaattien suhteen on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Arktisia olosuhteita varten tarvitaan omaa kaivoskemikaalien ympäristövaikutusten tutkimusta ja omaa lainsäädäntöä.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni KKV 58/2022 vp ympäristöministeri Emma Kari on todennut 15.3.2022 näin: ”Geologian tutkimuskeskus on analysoinut ksantaatteja kaivosten prosessivesistä epäherkällä NMR menetelmällä, mutta ksantaattien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi edellyttäisi tarkempaa tasoa vesistönäytteissä.” Ympäristöministeri ei siten pidä ksantaattien ympäristöriskien nykyistä arviointimenettelyä riittävänä.

VAROVAISUUSPERIAATTEEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOA

Monien muiden ongelmien lisäksi Suhangon purkuputki aiheuttaisi sen, että nykyinen Kemijoen vesienhoitosuunnitelma ei enää voisi toteutua. (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027.)

Ympäristöoikeudelliset varovaisuusperiaate ja ennaltaehkäisyn periaate ohjaavat ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

Opiskelijoiden kohtaaminen työssäoppimisjaksoilla on tärkeää

Lauantai 29.10.2022 - Kaisa Juuso

Muistan erään työharjoittelun sairaanhoitajaopintojen aikana. Harjoittelijat eivät olleet tervetulleita kahvitauolla muiden kanssa saman ison kahvipöydän äärelle vaan meille osoitettiin oma nurkkaus lähellä olevassa toisessa pienessä huoneessa. Jos vuorossa ei ollut muita harjoittelijoita niin minä join kahvikuppini yksin ja kuuntelin, kuinka muilla oli hauskaa isossa kahvihuoneessa. Silloin päätin, että tähän sairaalaan en ikinä hae töihin. Enkä hakenut. Tästä on aikaa n. 15 vuotta, eli ei kovin kauan.

Kerron tämän esimerkkinä ja osoittaakseni kuinka tärkeää on harjoittelijoiden ja työssäoppimisen jaksoilla olevien opiskelijoiden kohtaaminen työpaikan arjessa. Suurin osa heistä on nuoria, joilla on vielä hyvin vähän, tai ei ollenkaan, kokemusta työelämästä. Jokainen heistä toivoo saavansa hyvän työpaikan valmistuttuaan. Hyvä työpaikka tarkoittaa myös hyvää työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa hyödyksi, jossa jokaista arvostetaan ja autetaan tarpeen mukaan. Hyvän työyhteisön luominen on meidän kaikkien vastuulla. Me kaikki tarvitsemme rohkaisua ja kehuja. Edes joskus.

Vakituinen työpaikka ei ole enää lottovoitto työntekijälle, kuten vielä pari vuosikymmentä sitten. Silloin oltiin nöyriä ja kiitollisia jos ylipäätään pääsi töihin. Tänä päivänä melkein kaikilla sektoreilla on pula osaavasta työvoimasta. Parhaiten rekrytoinneissa pärjäävät yritykset ovatkin jo ymmärtäneet, että hyvä ja pestissään viihtyvä työntekijä on nykyään lottovoitto yritykselle.

Vasta työelämään tulossa olevia opiskelijoita moititaan usein osaamattomuudesta ja laiskuudesta. Toisaalta moitetta tulee myös siitä, että opiskelijoita ei kukaan ohjaa vaan heidät jätetään yksin selviämään miten parhaaksi näkevät. Jos opiskelijalle ei osoiteta työtehtäviä ja ohjata niiden tekemisessä niin on selvää, että he jäävät ulkopuolisiksi selaamaan kännykkää ja toivomaan, että loppuisipa päivä pian.

Meillä on vielä paljon tehtävää myös koulutuksen saralla. Sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset menneinä vuosina ovat tehneet rumaa jälkeä. Inkluusio ja itseohjautuvuuden vaade ovat jättäneet monet lapset hakoteille jo perusopetuksessa.

Nyt työelämään tulevat nuoret tarvitsevat meidän kaikkien tukea ja rohkaisua. Pitää lähteä siitä ajatuksesta, että osaaminen karttuu ajan kanssa työelämässä eikä vaadita mahdottomia ja pelotella ylisuurilla vaatimuksilla jo työnhakuilmoituksissa. Hyvällä perehdyttämisellä ja kannustavassa työilmapiirissä taidot jalostuvat.

Hallituksen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin

Maanantai 10.10.2022 klo 11:39 - Kaisa Juuso

Mitä tapahtuu Suomen maatalouksille, yrityksille ja vientiteollisuudelle, jos sähkön hintaa ei saada alas ja tasaiseksi. Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittaa meidät sata - nolla sillä etenkin maiden pohjoisosissa sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Mitä tapahtuu, kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena. Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja. Uusi 90 - luvun lama.

Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useaan alueeseen. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sähkö on halvempaa kuin etelässä. Näin koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisessa kuin etelässä.

Kysyin kirjallisella kysymyksellä ministeri Lintilältä muutama viikko sitten, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue, kun niitä Ruotsissa ja Norjassa on useita. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi? 

Ministeri Lintilä vastasi, että koska Suomessa on niin hyvät siirtoyhteydet ei hinta-alueita tarvita ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Tämä lienee vasta esimakua siitä, mitä kaikkea tuulivoimakuntien odotetaan jatkossa kiinteistöveroilla tekevän.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon 3 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana, jotta sähkön siirto Pohjoisesta Etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään.

Sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Yltiöpäinen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin, mutta hallitus on tehnyt selväksi, että se ei missään tilanteessa (!) tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siis tapahtui mitä tapahtui. En voi ymmärtää tällaista typeryyttä. Asioiden tärkeysjärjestys on hallitukseltamme täysin hukassa.

Tuen hoitajaliittojen esitystä viiden vuoden palkkaohjelmasta

Tiistai 13.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomea uhkaa energiakriisin lisäksi myös hoivakriisi. Kriisin taustalla on työmarkkinaosapuolten jumiutuneet palkkaneuvottelut. Hoitajaliitot Super ja TEHy vaativat hoitajille viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain yli normaalikorotusten.

Laskin, että sairaanhoitajan peruspalkka nousisi tällä 3,6 prosentin korotuksella keskimääräisestä 2500 eurosta 90 euroa ensimmäisenä vuonna, 93,24 euroa seuraava vuonna 96,59 kolmantena, 100,07 neljäntenä ja 103,68 viidentenä vuonna. Yhteensä palkka nousisi siis 2500 eurosta 2983,58 euroon viiden vuoden kuluessa.

Tässä vaiheessa aika monet alkavat puhumaan kokonaispalkasta, johon kuuluu ilta- ja yötyölisiä. Toisilla niitä on, toisilla ei. Lisät ovat korvausta epämukavasta työajasta, eikä niitä pidä ottaa mukaan alakohtaisessa vertailussa.

Mielestäni hoitajaliittojen esitys on aivan kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä. Paheneva hoitajapula johtaa palkkakilpailuun, joka on jo alkanut. Hoitajaliittojen esityksellä siihen olisi mahdollista vastata ennakoivasti, hallitusti ja tasa-arvoisesti.

Hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla. Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessakin hoitajia siirtyy nyt yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.

Työvoimapula alalla on järkyttävä ja pahenee koko ajan. Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat, vanhusten tilanne heikkenee, kotipalveluja ei ole saatavissa eikä palvelukotipaikkoja ole tarpeeksi. Väestö vanhenee ja hoivavelka kasvaa koko ajan. Työvoimapula on akuutti.

Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempii kohteisiin, rahaa kuitenkin löytyy kuin ihmeen kaupalla

Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät.

Nyt on arvokeskustelun paikka. Hyvinvointivaltion olennaisin tunnusmerkki on se, että apua tarvitsevia autetaan ja heikommista huolehditaan. Nyt se vaatii sen, että hoitajien työskentelyolosuhteita ja palkkoja parannetaan tuntuvasti, jotta ala houkuttelisi jatkossakin opiskelijoita.

Maaseudun asukkaat jyrätään tuulivoimaloiden tieltä

Tiistai 14.6.2022 - Kaisa Juuso

Olen saanut useita yhteydenottoja hätääntyneiltä kansalaisilta eri puolelta Suomea. He ovat järkyttyneet siitä, että heidän asuinympäristöään ollaan pilaamassa tuulivoimaloilla. Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat mennyttä ja ihmisten pitäisi tottua elämään tuulivoimamelun ja välkkeen kanssa koko loppuelämänsä. 

Kiinteistöjen myynti on tuulivoimaloiden tulon jälkeen vaikeaa. Kukapa haluaisi ostaa omakotitalon tuulivoimaloiden katveessa. Kiinteistön arvo romahtaa tai siitä tulee kokonaan myyntikelvoton. Kuka on vastuussa tästä ihmisten elinympäristön tuhoamisesta ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta? Tällä hetkellä ei kukaan. Ei ole oikeusturvaa. Tuulivoimaloille ei lainsäädännössä vaadita edes ympäristölupaa.

Kuntapäättäjille esitellään vain tuulivoimatoimijoiden selvityksiä, jotka ovat lievästi sanottunakin yksipuolisia. Valtuutetut hyväksyvät kaavoja ja sysäävät vastuun maanomistajille, jotka vuokraavat maitaan. Raha puhuu valtuustoissa, kun siellä lasketaan kunnalle tulevia kiinteistöveroja. Asukkaiden hätään reagoi vain pieni osa kuntapäättäjistä. Useimmiten turhaan.

Hallituksessa ajetaan voimakasta ilmastonpelastamisoperaatiota ja paasataan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, samalla kun sitä roppakaupalla tuhotaan maakuntien haja-asutus alueilla. Tilanne on absurdi.

Hätääntyneet kansalaiset ovat perustaneet useita kansalaisyhdistyksiä tuomaan esiin tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ja leivittämään tutkimustietoa aiheesta toiveena, että päättäjät heräisivät ja ymmärtäisivät sen epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden mikä Suomessa nyt vallitsee.

Tuulivoimagrynderit houkuttelevat maanomistajia luovuttamaan maitaan heille rahalla ja suurilla lupauksilla. Olen itse nähnyt, millaista sopimusta esim. Ilmatar Energy Oy tarjoaa maanomistajille, ja minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti uskaltaa sellaisen allekirjoittaa.

Tuulivoimakaavoituksen kohteena oleville alueille lykätään vuosien rakennuskielto surutta. Esim. Torniossa ollaan rakennuskieltoa asettamassa n. 14 prosentille (!) koko kunnan pinta-alasta. Yli 21 000 hehtaaria maata tulisi rakennuskieltoon näin aluksi viideksi vuodeksi tai niin kauan, että tuulivoimalakaava ja rakennuslupa on saanut lain voiman. 

Eikö tämä ole jo omaisuuden sosialisoimista kommunistiseen tyyliin. Pienen maanomistajan yli ajetaan surutta samalla kun hallituksen ministerit patsastelevat sillä, että Suomi on oikeusvaltio.

Tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt myrkyttävät ympäristön

Maanantai 18.4.2022 - Kaisa Juuso

Tuulivoimaloiden ympäristöongelmista ei jostain syystä löydy kovin kattavaa suomalaista tutkimustietoa. Kansainvälisiä tutkimuksia löytyy sitäkin enemmän. Kaikkien muiden haittavaikutusten lisäksi on uudessa norjalaisessa tutkimuksessa osoitettu, että tuulivoimaloiden lapojen kuluessa niistä leviää ympäristöön myrkyllisiä mikro- ja nanomuovipäästöjä, jotka vuosien saatossa kumuloituessaan ovat aivan järjettömän suuria.

Tuulivoimaloiden mikro- ja nanomuovipäästöjä ovat arvioineet norjalaiset Asbjørn Solberg, Bård-Einar Rimereit ja Jan Erik Weinbach 8.7.2021 julkaistussa tutkimuksessaan ”Leading Edge erosion and pollution from wind turbine blades”. Linkki tutkimukseen on jutun lopussa.

Laskelmissaan he ovat päätyneet noin 60 – 70 kg/vuotuiseen mikomuovipäästöön/tuulivoimala.

Päästöt koostuvat mikro- ja nanomuoveista, jota leviävät lapojen eroosion johdosta avoimille pelloille, laitumille, vesilähteille ja lopulta merialueille. Mitä suurempi turbiini on, sitä suurempi on lapojen kärkinopeus ja lavoista irtoavan mikro- ja nanomuovin määrä.

Mikro- ja nanomuovipäästöt sisältävät bisfenoli A:ta, joka ravintoketjun myötä siirtyy ensin eläimiin ja sitä kautta ihmisen elimistöön. Bisfenoli A:n terveysvaikutuksiin on herätty maailmanlaajuisesti jo vuosia sitten ja sen käyttöä on rajoitettu mm. lakoissa ja epoksipinnoitteissa jo vuonna 2018 annetulla EU-asetuksella ja vuonna 2011 annetulla muoviasetuksella. Bisfenolia päätyy ihmisen elimistoon erityisesti elintarvikepakkauksista mutta tuulivoimalabuumin myötä tulee sitä jatkossa siirtymään ihmisen elimistöön myös ravinnossa.

– ”Bisfenoli on hormonihäirikkö eli se reagoi elimistössä hormonin tavoin. Se voi matkia elimistössä naishormoni estrogeenia ja sillä voi olla vaikutuksia mm. hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja immuunijärjestelmää” kirjoittaa YLE 22.3.2012 julkaistussa artikkelissaan.  

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 6268 tuulivoimalaa. Mikromuovipäästöt olisivat alakanttiin arvioiden (50 kg/voimala/vuosi) 6,2 miljoonaa kiloa tulevan 20 vuoden aikana. Tämänkö me haluamme lapsillemme ja lastenlapsille jättää. Tulevat vielä kiroamaan tyhmyyttämme.

Lisätietoa: 

https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?fbclid=IwAR2Fd_SpwaPyUzrTBEDe0J0avgO4oVXq-KCFr2ylg6R0DqaEgcuugV8CIac 

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/pakkaukset-ja-muut-elintarvikekontaktimateriaalit/kontaktimateriaaleja-koskeva-lainsaadanto/asetus-eu-bisfenoli-an-kaytosta-lakoissa-ja-pinnoitteissa-no-2132018/

https://yle.fi/uutiset/3-5091096

Vihreä kolonialismi valtaa Suomen

Keskiviikko 26.2.2020 - Kaisa Juuso

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä entistä korkeampia teollisen kokoluokan tuulivoimayksiköitä. Nykyhallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta sulkee silmänsä tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitoilta. Sen vuoksi tuulivoimaloiden ympäristölle ja asutukselle aiheuttamat haitalliset seuraukset ovat saamassa liian vähän huomiota.

Suunniteltuja tuulivoimaloita on yhteensä 3475 kpl joista 75 % sijaitsee Keski-Suomesta Pohjoiseen. Nämä kun saadaan pystyyn, niin sitten voidaankin varmaan sulkea Helsingin hiilivoimalat.

Yksi näistä teollisen kokoluokan tuulivoima-alueista on Ylitornion rajalle Tornion Karhakkamaahan suunnitteilla oleva tuulivoima-alue, jossa olisi peräti 50 voimalaa pyyhkäisykorkeudeltaan 300 metriä. Koska kaava-alueen korkeus merenpinnasta on 60 – 120 m niin pyyhkäisykorkeus olisi ylimmillään jopa 420 metriä. Nämä nousisivat reilusti Aavasaksan 242 metriä korkeammaksi. Kymmenen kilometrin säteelle jäisi 419 asuinrakennusta ja 343 vapaa-ajan asuntoa.

Ympäristövaikutuksista pahin on voimaloiden tuottama matalataajuinen infraääni, joka Suomen ympäristöterveys ry:n mukaan aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15 – 20 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa ja pitkäaikaisaltistuksessa.

Infraääntä ei korvalla kuule. Se on kuulokynnyksen alapuolella olevasta ilmakehän ilmanpaineen vaihtelusta muodostuva matalataajuinen ääni. Sen aiheuttamille haitoille on olemassa kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD = International code of diseases) oma koodi T 75,2 – värähtelyn vaikutus. Tyypillisimpiä oireita ovat unen häiriintyminen, väsymys, erilaiset säryt, verenpaineen nousu ja sydänlihaksen paksuuntuminen. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan tuulivoimaloiden aiheuttaminen terveyshaittojen vuoksi. Seinät eivät pysäytä tätä matalataajuista infraääntä, joten niiltä ei voi suojautua edes sisätiloissa. 

Vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden terveyteen olisivat katastrofaaliset, mutta sokaiseeko raha päättäjät. Hankkeesta hyötyisivät ennen kaikkea ne metsänomistajat, jotka saisivat muhkean vuokrasopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa, ne jotka haaveilevat hyvistä, puukauppaa helpottavista metsäautoteistä ja ne joita hanke työllistäisi rakennusaikana. Myös kunnalle tulevat vuokratuotot ja kiinteistöverot houkuttelevat – varsinkin nyt kun Tornion talous on kuralla.

Ylitornion ja Rovaniemen kuntapäättäjät ovat tuulivoimahankkeet torpanneet. Taipuvatko Tornion päättäjät rahan vallan edessä vai onko asukkaiden terveys ja ympäristöarvot tärkeämpiä. Tuulivoiman puolustajat ovat vähätellen käskeneet minua ottamaan foliohatun pois päästä, kun olen näitä haittoja tuonut esiin. Ehdotan, että itse nostaisitte oman hattunne pois silmiltä ja korvilta.

INARI - ANÁR 16 - 17.8

Keskiviikko 21.8.2019 - Kaisa Juuso

 Osallistuin menneenä viikonloppuna Saamelaiskäräjien koulutusseminaariin ja saamelaisnuorten Ijahis Idja musiikkifestivaaleille Inarissa. Tapahtumaa edelsi Lapin kansanedustajien yhteinen kannanotto, jossa peräänkuulutimme yhteistyötä ja Suomen oikeusjärjestelmän noudattamisen tärkeyttä sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta repesi iso riita heinäkuun lopulla.

 Lapin Kansan uutisoi näyttävästi, että olisimme laittamassa saamelaiskäräjien rahoitusta jäihin. Tämä oli kyllä sellainen veret seisauttava väärin ymmärtäminen, että melkein tukehduin aamupuuroon. Yhteinen kannanottomme ei todellakaan sisältänyt tällaista uhkausta. Eihän se edes ole meidän päätettävissämme, vaan saamelaisille perustuslailla turvattu oikeus. Lapin Kansan uutisointi aiheutti ymmärrettävää suuttumusta saamelaisissa ja mm. Janne Saijetsin kannanoton Lapin Kansan lukijapalstalla, jossa Lapin kansanedustajat toivotettiin suurin piirtein sinne minne pippuri kasvaa. Myös some kirjoittelu repesi täysin.

 Täysin ennakko-odotusteni vastaisesti, minua ei paikan päällä Inarissa kertaakaan tentattu tästä asiasta, ei moitittu eikä haukuttu. Sen sijaan sain aimo annoksen tietoa saamelaisista ja sain tutustua Saamelaiskäräjien puheenjohtajaan Tiina Sanila-Aikioon ja varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juusoon (emme ole sukua) sekä moniin hallinnossa työskenteleviin saamelaisiin.

 Eniten tunteisiin käyvä tieto oli kertomus saamelaisten pakkosuomalaistamisesta sotien jälkeen, jolloin saamenkielen puhuminen kouluissa kiellettiin ja lapsia pilkattiin saamelaisuuden vuoksi. Miettikääpä itse miltä tuntuisi, jos oman kielen puhuminen kiellettäisiin ja sitä pitäisi hävetä ja puhua salassa. Kieli on olennainen osa identiteettiä ja jos ihmiseltä vie oikeuden omaan kieleen, vie samalla myös suuren osan identiteettiä ja omanarvon tunnetta. Ei sellaista silloin sotien jälkeen ymmärretty ja siksi toimittiin väärin. Suomalaistamispolitiikka aiheutti sukupolvien mittaisen trauman, josta vasta viime vuosikymmenen aikana on päästy puhumaan avoimesti. Puhuminen on hyvästä ja saamelaisten pitää siitä puhua niin kauan ja niin monta kertaa, että traumoista päästään tai ne ainakin helpottuvat. Puhuminen siis jatkukoon, jotta me muutkin ymmärtäisimme sen, miten väärin saamelaisia on aikanaan kohdeltu valtiovallan taholta.

 Se positiivisuus ja innokkuus, joka paistoi jokaisesta kouluttajasta, kertoi omalla tavallaan sen, että he kaikki tekevät työtänsä suurella sydämellä. Kunpa kaikki kansanedustajat olisivat olleet läsnä. Monta ennakkoluuloa ja väärinkäsitystä saamelaisista olisi murtunut. 

Tuolileikkejä ja lobbareita

Keskiviikko 15.5.2019 - Kaisa Juuso

Eduskunnan istumajärjestys ja lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa ovat puhuttaneet menneellä viikolla. Muut puolueet halusivat siirtää Perussuomalaiset istumaan salin oikeaan laitaan vaihtelevilla perusteilla. Aika lailla arvoton näytelmä, jota monet uudet kansanedustajat ihmetyksellä seurasivat. Minä olen saanut sen käsityksen, että kansanedustajan tulee käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti toisia edustajia kohtaan. Tämä käsitys kumottiin heti alkumetreillä. Perussuomalaiset äänestettiin välihuutojen kera oikealle laidalle. Nämä välihuutelut kuuluvat kuulemma eduskuntatyöhön. ”Näinhän ne Englannissakin tekevät”. Lapin muut kansanedustajat kuulostivatkin olevan tässä jo oikein hyviä. Ehkäpä minäkin sitten neljän vuoden kuluttua olen tähän jo oppinut ja tottunut. Käytöstavoista viis.

Tätä istumajärjestystä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Esimerkiksi akselilla isänmaalliset – ei isänmaalliset. Aikaisemmin Kokoomuksen on katsottu olevan se isänmaallisin puolue, mutta onhan se totta, että Kokoomus on viime vuosina liukunut sinne vasemmalle globalistien suuntaan EU-seireenien kutsuhuudon houkuttelemana. Silloin kuin Kokoomus istui äärimmäisenä oikealla, ei kukaan kutsunut heitä äärioikeistoksi, mutta Perussuomalaiset haluttiin sinne mm. tällä perusteella. Huvittavaa. Itse pidän Perussuomalaisia ainoana puolueena, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tavallisen suomalaisen etua. Ilman etujärjestökytköksiä. Me emme halua olla osa EU:n liittovaltiota. Suomen itsemääräämisoikeus on kovalla hinnalla maksettu ja minun on vaikea ymmärtää, miksi niin monella tuntuu olevan halua luopua siitä.

Toinen hämmästystä ja kovaa keskustelua herättänyt asia on lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa. Uskomatonta mutta totta. Eduskunnassa ja eri ministeriöissä on liuta asiantuntijoita, joita voidaan käyttää, mutta silti hallitusneuvotteluita käyvät puolueet turvautuvat ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Näiden lobbareiden etujärjestöjen sanotaan jopa rahoittaneen kansanedustajien vaalikampanjaa. Kätevää mutta hyvin kyseenalaista toimintaa. Ajavatko kaikki lobbarit Suomen ja Suomen kansan etuja vaiko oman etujärjestönsä etuja. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Hallitusneuvottelut käyvät kuumina Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien odotellessa valmista pöytää. Eniten odotan sitä, kuinka suuriin myönnytyksiin keskustalaiset suostuvat tässä hyvin vasemmistolaisessa ja ideologioiden sävyttämässä seurassa. Toivon todellakin, että ainakin se 0,7 hoitajamitoitus sinne hallitusohjelmaan tulee, samoin kuin Kemiin suunnitellun tehdasinvestoinnin tukeminen. Rajapolitiikan tarkastelu ja ennen kaikkea Tullin resurssien vahvistaminen olisi myös tärkeää, mutta tässä poppoossa sen saaminen hallitusohjelmaan lienee toiveajattelua.  Näihin asioihin palataan kuitenkin myöhemmin valiokunnissa. Toivon, että valiokuntatyöskentelyssä voidaan sekä keskustella, että käyttäytyä sivistyneesti – TV-kameroiden loistaessa poissaolollaan.

By the way – valiokunnissa noudatetaan samaa istumajärjestystä kuin eduskunnan täysistunnossa ja nyt Perussuomalaisilla onkin valiokunnissa loistopaikat. Heti puheenjohtajasta oikealla.

Terveisiä Eduskunnasta

Torstai 2.5.2019 - Kaisa Juuso

Paikka eduskuntaan tuli ensi yrittämällä. Suurkiitos siitä kaikille äänestäjilleni! Työ eduskunnassa on alkanut karttaharjoituksilla ja ryhmäkokouksilla. Nyt löydän jo pikku parlamentista istuntosaliin. Sinne mennään maanalaista käytävää pitkin potkulaudalla. Vähän huvitti ja samalla helpotti. Askelia tulee päivän aikaan todella paljon ja jalat olivat ensimmäisen päivän korkkareilla kävelyn jälkeen aika muusina. Seuraavana aamuna laitoin suosiolla lenkkarit jalkaan ja korkkarit kassiin. Kassista jalkaan vasta työhuoneessa.

Viime viikon keskiviikkona sain eduskunnan sähköpostini auki ja siellä odotti vaatimattomat 154 viestiä. Useilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä on tullut informaatiota siitä, mitkä ovat heidän tavoitteitaan tulevalla kaudella. Paljon viestejä myös yksityishenkilöiltä ja pari kolumnipyyntöä, joista yhtä luette juuri nyt. Kaikkia viestejä en ole vieläkään ehtinyt lukea mutta lupaan lukea ne heti, kun nämä uuden työpaikan alkamiseen liittyvät kuviot ovat asettuneet paikoilleen. Työ eduskunnassa pyörähtää täydellä teholla käyntiin vasta sitten kun varsinaiset valiokuntapaikat on jaettu ja ne jaetaan vasta sitten, kun tulevan kauden hallituspohja on tiedossa.

Hallitusneuvottelut ovat siis alkaneet ja niiden tuoksinassa kuuluu taas kummia Perussuomalaisista. Jussi Halla-aho on kaksi vuotta sitten puheenjohtajapaneelissa sanonut, että Perussuomalaiset eivät vastusta haittamaahanmuuttoa siksi, että se koettaisiin esteettiseksi haitaksi, vaan siksi, että sillä on oikeita kielteisiä vaikutuksia. Tämä virke on alkanut elää omaa elämäänsä ja nyt virallinen totuus on, että hän on kutsunut maahanmuuttajia esteettiseksi haitaksi. Haloo!!??

Ilmassa viuhuu ”jakamattoman ihmisarvon” käsite ja jollakin kummallisella ja käsittämättömällä logiikalla se rinnastetaan haittamaahanmuuton vastustamiseen. Minä kysyn, missä on meidän vanhustemme jakamaton ihmisarvo? Missä on suomalaisten hoitajien jakamaton ihmisarvo kun heidät lailla ja työpaikan menettämisen uhalla pakotetaan joka vuosi ottamaan influenssarokotus. Ruotsissa ja Norjassa tämä koetaan ihmisarvon vastaiseksi, eikä rokotuspakkoa ole. Koskeeko muiden puolueiden jakamattoman ihmisarvon käsitys vain muualta tulleita ihmisiä, mutta ei meitä suomalaisia?

Samaan aikaan kun Suomessa pelätään hoitajapulaa niin hoitajia kyykytetään ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla, usein epäinhimillisellä työtaakalla ja rokotuspakolla. Meillä on nyt peiliin katsomisen paikka mikäli haluamme pitää koulutetut hoitajamme hoitotyössä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Nyt on aika näyttää, että haluamme naisen edustamaan meitä suomalaisia. Se nainen on Laura Huhtasaari.

Sunnuntai 14.1.2018 - Kaisa Juuso

Suomalaiset naiset ovat vahvoja. Ovat olleet siitä asti kun miehemme ja poikamme ovat taistelleet rintamalla Suomen itsenäisyyden puolesta ja naiset ovat sillä aikaa huolehtineet perheistä ja maatilojen töistä, kasvattaneet lapset työteliäiksi ja kannustaneet opiskelemaan.

Meillä on osaavia ja älykkäitä naisia Suomi pullollaan. Nyt on aika näyttää, että haluamme naisen edustamaan meitä suomalaisia. Se nainen on Laura Huhtasaari.

Meillä on niin loistava presidenttiehdokas, että valtapuolueiden edustajilla pöksyt tutisee. Älykäs, koulutettu ja ennenkaikkea rohkea Laura Huhtasaari joka ei anna median nujertaa itseään. Lauran vähättely ja leimaaminen on törkeää valtapeliä. Ei mennä siihen mukaan. Ole sinäkin rohkea ja äänestä Lauraa. Laura on suomalaisuuden tae, loistava esikuva meille kaikille naisille. Uskalletaan olla rohkeita ja ravistaa vähättelyt harteiltamme. 

Vuosi 2017 - katsaus menneeseen

Maanantai 1.1.2018 - Kaisa Juuso

Takana on tapahtumarikas vuosi. Kunnallisvaalit, Perussuomalaisten repeäminen, Turun terroriteko ja Gate Mehiläinen muutamia mainitakseni.

Kunnallisvaalit menivät Perussuomalaisilta huonommin kuin edellisellä kerralla ja puolueessa kytevä tyytymättömyys leimahti kesäkuun puoluekokouksessa, jolloin vanhat johtajat saivat mennä ja kehiin laitettiin uudet ja paremmat. Turussa tapahtunut terroriteko elokuussa muistutti meitä siitä, että Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt olennaisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Me emme valvo rajojamme mutta tuomme toreille ja turuille betoniporsaita. 

Hallituksen SOTE - sekoilujen vuoksi Meri-Lapin päättäjät päättivät lahjoittaa 15 vuodeksi sairaalamme ja terveyskeskuksemme kansainvälisten sijoitusrahastojen narussa toimivalle Mehiläiselle. Paniikkiteko jossa Tornion Perussuomalaiset eivät olleet mukana. 

Olen saanut monta uutta Facebook kaveria tänä vuonna mutta menettänyt yhden hyvän ystävän. On surullista, että vaikka politiikka useimmiten yhdistää niin joskus se myös erottaa.

Lokakuun piirihallituksen kokous oli menestys. Sain kunnian toimia puheenjohtajana ja tavata Jussi Halla-ahon, Laura Huhtasaaren ja Riikka Purran. Puoluemme uudet puheenjohtajat ja toimiston väki ovat ahkeroineet kentällä ja tätä on katsottu hyvällä. Soinin aikana totuimme siihen, että meitä ei juurikaan kuunneltu. Nyt koen, että tilanne on muuttunut.

Meillä on nyt myös loistava presidenttiehdokas, jonka takana seisomme yhtenäisesti ja jolle annamme kaiken tukemme. 

Ymmärrän kuitenkin, että monilla voi olla vaikea luottaa Perussuomalaisiin viime kesän repeämän jälkeen. Arpi jäi mutta se paranee. Tällä hetkellä puolueen linja on selkeämpi kuin koskaan minun aikanani ja myös puolueväki yhtenäisempää kuin koskaan. Uskokaa pois, täältä tullaan kohti seuraavaa jytkyä.

 

Huhtasaarta lyödään kuin vierasta sikaa

Lauantai 30.12.2017 - Kaisa Juuso

Alma Media hyökkää voimallisesti Laura Huhtasaarta vastaan tämänpäiväisessä lehtiartikkelissaan, jossa häntä väitetään ”älyllisesti epärehelliseksi”.

Artikkelissa on analysoitu Laura Huhtasaaren väittämää ylen vaaliväittelyssä 14. joulukuuta, jolloin Laura Huhtasaari sanoi, että Yhdysvalloissa on syntynyt 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa Trumpin aikana ja, että ”jokaisen kansan johtajan pitäisi sanoa, että oma kansa ensin”. Ensimmäinen väittämä pitää paikkansa ja toinen ”väittämä” on Laura Huhtasaaren mielipide.

Lapin Kansan toimittajan Sakari Muurisen nimellä julkaistussa artikkelissa piiloudutaan näppärästi Alma Median oman faktantarkistustoimituksen taakse. Ketä tähän faktantarkistustoimikuntaan kuuluu jää lukijalle epäselväksi. Ehkäpä se on lähdesuojan alaista tietoa? Puskista on helppo huudella.

Presidenttiehdokkaamme leimaaminen älyllisesti epärehelliseksi on mielestäni kunnianloukkaus, se on alhaista ja pöyristyttävää. Ihmettelen, että Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen on päästänyt tällaisen julkisuuteen.

 Se, miksi tällainen juttu julkaistaan ja miksi juuri nyt ei liene kenellekään epäselvää.

Arkipäivän rasismia

Sunnuntai 29.10.2017 - Kaisa Juuso

Professori Vesa Puuronen kuvailee arkielämän rasismia ”arkisissa kohtaamisissa ilmeneviksi käytännöiksi, jotka asettavat eri ryhmiin kuuluvat ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan tai osoittavat kohteena olevan ryhmän alempiarvoisuuden. Sitä on muun muassa pahan puhuminen, nimittely, loukkaavat vitsit, ilmeet ja eleet, syrjintä töissä ja oppilaitoksissa, välttely ja eristäminen sekä väkivalta. Tekijä ei usein ole tietoinen tekonsa rasistisuudesta”

Ihmisillä on kautta aikojen ollut tarve kuulua johonkin sosiaaliseen yhteisöön. Tuntea yhteenkuuluvuutta jonkun ryhmän kanssa. Facebookissakin on helpompaa jos kaverit koostuvat ihmisistä jotka ovat suurin piirtein samaa mieltä asioista. Kukin voi sitten siellä omassa kuplassaan, turvallisten kavereiden kanssa, harjoittaa arkipäivän rasismia vaikka haukkumalla Perussuomalaisia. Haukkumalla Perussuomalaisia saa tuntea olevansa itse parempi ihminen. Kun ”kaikki” Perussuomalaiset ovat juoppoja, juntteja ja rasisteja.

Joka ikinen päivä törmään näihin arkipäivän rasismin ilmentymiin Suomessa. Facebookissa, mediassa ja televisiossa. Kuinka helppoa onkaan itsensä ylentäminen toisia alentamalla. Viimeksi taas eilen illalla Ylen Uutisvuodossa naurettiin mm sille, että persut eivät osaa yhdyssanoja. Taustakuoro nauroi. Minua ei naurattanut yhtään. Tarkoitus ei ole nyt uhriutua, koska siinä ohjelmassa pilkataan avoimesti myös monia muita. Hämmästelen vain sitä, kuinka meidän yhteisillä verovaroilla voidaan tuottaa tällaista ohjelmaa.

Varmasti kaikki ovat huomanneet, että kaikki Perussuomalaiset eivät ole juntteja, juoppoja eivätkä rasisteja. Silti on helpompi nauraa mukana kuin puolustaa? Aika tyhmää.

Turku 18.08.2017 - Lämmin osanottomme

Torstai 24.8.2017 - Kaisa Juuso

Kaksi naista on tapettu brutaalisti puukolla surmaten ja kuutta haavoitettu. Yksi puukotetuista naisista työnsi lastaan rattaissa. Olemme syvästi järkyttyneitä Turussa tapahtuneista terroriteoista ja suremme syvästi tapahtunutta. Tämä ei ole meille poliittinen voitto vaan tappio.

Me olemme tienneet, että on vain ajan kysymys, koska terroriteot toteutuvat myös meillä. Emme ole kuitenkaan onnistuneet vakuuttamaan Suomen kansan enemmistöä emmekä muiden poliittisten puolueiden päättäjiä siitä, että näin tulee käymään jotta toimenpiteisiin terroritekojen estämiseksi olisi ryhdytty ajoissa ja tarvittavalla tarmolla.

Elämme Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Sata vuotta sitten valtiomme rajat ja itsemääräämisoikeus olivat ne tärkeimmät itsenäisyyden tunnusmerkit. Nyt niitä ei enää ole. Itsemääräämisoikeus pyyhkäistiin olemattomiin liittymällä Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja rajatarkastukset lopetettiin asteittan Suomen allekirjoitettua Schengenin sopimuksen joulukuussa 1996.

Emme voi käsittää miksi maamme rajoja ei valvota vaan, että kuka tahansa, mistä maailman kolkasta tahansa, voi tulla meille ja saa välittömästi ilmaisen ylläpidon taikasanalla ”asylum”. He tulevat kulttuurista jossa nainen on alempiarvoinen kuin mies. Senkö vuoksi vain naiset olivat turvapaikanhakijan vihan kohteena Turussa. Näitä miehiä tuli suurina joukkoina Ruotsista Haaparannan ja Tornion kautta Suomeen jo vuonna 2015 ja heille levitettiin punainen matto. Kukaan ei valvo länsirajaamme ja sieltä valuu lisää mukapakolaisia koko ajan.

Media ja ministerimme tuntuvat kuitenkin pelkäävän tällä hetkellä enemmän vihaista Suomalaista miestä kuin maassamme oleskelevia arvaamattomia turvapaikanhakijoita.

Miksi poliittiset päättäjämme eivät halua nähdä metsää puilta? Varoituskellot ovat soineet jo yli kaksi vuotta, mutta he ovat ummistaneet silmänsä ja vedonneet yksittäistapauksiin. Nyt on viimeinen hetki nostaa pää sieltä pensaasta ja katsoa totuutta silmiin. Nyt tarvitaan tekoja – ei selityksiä.

Lämmin osanottomme kaikkien uhrien omaisille ja läheisille.

Tornion Perussuomalaiset ry

Kaisa Juuso

Lämmin kiitos äänestäjilleni

Sunnuntai 16.4.2017 - Kaisa Juuso

Vaalit on käyty, kansa on valinnut joten pulinat pois. Tornio sai monta uutta valtuutettua ja moni nykyisistä kärsi karvaan tappion. Omalta osaltani olen todella iloinen tuloksesta sillä henkilökohtainen äänimääräni kasvoi edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna vaikka puolueen saama kokonaisäänimäärä putosi. Kuluvan valtuuskauden aikana on ryhmässämme ollut kolme valtuutettua ja samalla lukumäärällä jatketaan. Se on vaikeista alkuasetelmista tarkasteltuna hyvä tulos. Saan rinnalleni kaksi uutta valtuustokolleegaa joita en etukäteen tunne ollenkaan. Kerran olemme tavanneet ehdokassitoumuksen täyttämisen merkeissä joten mielenkiinnolla odotan tulevaa valtuustokautta.

Haasteet ovat kovat. Heti ensimmäisessä uuden valtuuston kokouksessa kesäkuussa tulemme todennäköisesti ottamaan kantaa asiaan jonka merkitys on niin suuri, että emme sitä kunnolla edes hahmota vielä. Siirrämmekö Meri-Lapin kuntien valinnanvapauden piiriin tulevat SOTE-palvelut yksityiselle toimijalle vai jäämmekö luottavaisina odottamaan tulevan maakuntavaltuuston ratkaisuja? Siinäpä pähkinä purtavaksi. Perusteluja löytyy puoleen jos toiseenkin. Historiallinen päätös joka tapauksessa.

Olen otettu siitä, että niin moni luottaa minuun ja haluaa minun jatkavan. Lupaan tehdä parhaani. Parhaat päätökset tehdään kun kaikki faktat ovat tiedossa ja hedelmällisen keskustelun jälkeen; hyvät ja huonot puolet huolellisesti punniten ja muiden mielipiteitä kunnioittaen.  

Populismin hyökyaalto

Torstai 6.4.2017 - Kaisa Juuso

Perussuomalaisia on aina haukuttu populisteiksi joten on ilo todeta, että ainakaan näin vaalien alla emme ole yksin :). Olemme saaneet lukea toinen toistaan populistisempia ulostuloja sopivasti juuri ennen kuntavaaleja ja jotakuinkin kaikkien puolueiden edustajien kynästä. Mielenkiinnolla odotan tulevaa valtuustokautta ja sitä kuinka moni näistä vaalilupauksista toteutuu ja viedäänkö niitä edes eteenpäin missään lautakunnassa.

Kuluvalla valtuustokaudella olen todennut, että ainakin yksi nimeltä mainitsematon valtuustokollega on tulkinnut jotakuinkin kaikki käyttämäni puheenvuorot populistisiksi ulostuloiksi. Jokainen eriävä mielipide tai puheenvuoro, jossa olen korostanut Perussuomalaisten linjaa ja tuonut esiin omia näkemyksiä, on ollut joidenkin mielestä populistinen koska heidän mielestään ei hyödytä tuoda omaa mielipidettä esille jos tietää, ettei sille kuitenkaan saa enemmistön kannatusta. Käsittämätöntä. Mistä ihmeestä äänestäjät tietävät mitä mieltä olen asioista jos en tuo niitä julki? Käsittääkseni oman mielipiteen esittäminen ja sen perustelu on ainoa tapa vaikuttaa asioihin. Hiljaisina hiirulaisina valtuustoissa ja lautakunnissa istuvat ovat niitä joo joo miehiä ja naisia, jotka piiloutuvat ryhmäpäätöksien taakse ja luottavat äänestäjien tyhmyyteen ja mielenkiinnon puutteeseen.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 12.12.2016

Tiistai 13.12.2016 - Kaisa Juuso

TORNION TALOUSARVIO 2017 – PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORO

YLEISET NÄKYMÄT

Tornion väkiluku vähenee ja vanhenee. Jotta saisimme tämän kehityksen kääntymään tarvitsemme lisää työpaikkoja. Team Botnia tekee hyvää työtä mutta siitä huolimatta useat yritykset ovat kuluneen vuoden aikana lakkauttaneet toimipisteitä Torniossa. Tulevaisuuden näkymät ovat silti kohtalaisen valoisat ja odotamme mielenkiinnolla erityisesti Barents Centerin tuloa tähän rajalle ja siihen suunniteltua hotellirakennusta. Matkailun räjähdysmäinen kasvu  Lapissa tulee todennäköisesti pienellä viiveellä näkymään myös Torniossa jos osaamme sen oikein hyödyntää. Nyt olisi oikea hetki tehdä uusi arvio Tornion kärkihankkeista ja nostaa matkailupalveluiden kehittäminen ykköseksi.

Tulojen ja menojen tasapaino on tärkeää jotta emme jossakin vaiheessa ajautuisi kuntaliitoksiin taloudellisen pakon sanelemana. Perussuomalaisia huolestuttaa erityisesti velkaantumisasteen raju kasvu joka alkoi jo v. 2015 ja jonka ennustetaan ensi vuonna olevan peräti 54,1 %. Toivomme, että tähän kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja investoinnit velkarahalla arvioidaan jatkossa tarkemmin.

TALOUSARVION KÄSITTELY LUOTTAMUSELIMISSÄ

Vuoden 2017 talousarviota on lautakunnissa valmistelu syyskuusta asti. Erikoista on se, että tänä vuonna se talousarvioesitys joka meillä nyt on käsissämme ei vastaa ainakaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta sitä mitä lautakunta on päättänyt esittää vaan siihen on tehty viime hetken muutoksia kaupunginhallituksen toimesta vielä tänä aamuna, vain pari tuntia ennen tämän valtuuston kokouksen alkamista.  Koskaan aikaisemmin tämän valtuustokauden aikana eivät asiat ole jääneet näin viime tippaan. Toivomme, että tämä ei tulevina vuosina toistu.

VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET

”Valtuustokauden vuoden 2013 – 2017 painopistealueeksi on Torniossa valittu lapset, nuoret ja lapsiperheet huolestuttavien indikaattoritietojen johdosta.” Tämä on lainaus talousarvion sivulta 12.

SIVISTYSTOIMI

Perussuomalaiset ovat huolestuneet erityisesti niistä säästötoimenpiteistä jotka kohdistuvat sivistystoimeen sillä ne ovat mielestämme pahassa ristiriidassa tämän valtuustokauden tavoitteiden kanssa.

Tämä valtuusto on äänin 28 – 13 viime kesäkuussa hyväksynyt sen, että Tornion kaupunki ottaa vastaan tuplasti enemmän turvapaikanhakijoita vuosina 2016 – 2017. Sitä ei oltu huomioitu talousarviossa eikä valtuustolle tuotu laskelmia siitä, paljonko se meille maksaa.

Kustannuksista esimerkkinä mainitsen nyt yhden asian. Talousarvion sivulta 61 näemme, että yhden perusopetuksessa olevan oppilaan koulutus maksaa keskimäärin 9 440 euroa vuodessa. Valtion korvaus siitä on 2 300 e. Erotus eli  7 140 e jää Torniolaisen veronmaksajan harteille.

Koulutuslautakunta toteaa itsekin talousarvion sivulla 58, että Torniossa valmistaudutaan maahanmuuttajien mahdollisesti aiheuttamiin lisäryhmiin ja siitä aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Korotimme kunnallisveroa ja kiinteistöveroja viime valtuustossa ja monet valtuutetut perustelivat sitä sillä, että emme olleet valmiita niin merkittäviin säästötoimenpiteisiin kuin mitä meille ensin esitettiin.

Turvapaikkatilanteen ja veronkorotusten vuoksi Perussuomalaisten odotuksena oli, että nimenomaan sivistystoimelle osoitettaisiin nyt lisäresursseja. Näin ei ole käymässä.

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat Torniossa viimeisimmän THL:n tilaston v. 2015 mukaan keskimäärin 3151 e per asukas kun ne koko maassa olivat keskimäärin 3262 euroa. Kertooko tämä sen, että palvelut ovat hyviä  vai sen, että menemme koko ajan lakeja ja asetuksia hipoen? Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tiedän ainakin sen, että tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvittaisiin lisää, lääkärille pitäisi päästä nopeammin ja rasitusta  erikoissairaanhoitoon pitää vähentää.

Tänä vuonna olemme ottaneet käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa. Enää emme ainakaan Torniossa kilpailuta tätä emmekä siirtele muistisairaita vanhuksia paikasta toiseen sen vuoksi, että palvelun tuottaja vaihtuu. Nyt voivat asiakkaat valita palvelun tuottajansa itse ja se toivottavasti lisää kilpailua eri tuottajien välillä niin , että myös hoivan laatu paranee.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että hoitajamitoitusta ei lasketa eli pysymme entisessä 0.6 mitoituksessa. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että Torniossa on otettu käyttöön pikapoli nimellä tunnettu palvelu. Terveyskeskukseen voi siis nykyään mennä hoitajavastaanotolle ilman ajanvarausta ja tarvittaessa voi hoitaja konsultoida paikalla olevaa lääkäriä.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä myös siihen, että Arpelan pienkodin toimintaa ollaan aloittamassa ensi vuoden aikana ja että päiväkeskustoimintaa Saarenviressä jatketaan.

 

ERIKOISSAIRAANHOITO

Oma SOTE Meri-Lapissa on työn alla ja tuleva vuosi näyttää pääsemmekö siinä asiassa yhteisymmärrykseen ja yhteisiin toimintatapoihin. Perussuomalaiset toivottavat projektin johtajalle Seija Parviaiselle onnea ja menestystä tässä vaativassa työssä.

Lopuksi haluamme kiittää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen johtavia viranhaltijoita; perusturvajohtaja Leena Karjalaista ja johtava hoitaja Maarit Alalahtea. He tekevät loistavaa työtä erittäin niukoilla resursseilla. Kiitos myös kaikille valtuutetuille siitä, että näin yksimielisesti hylkäsimme esityksen hoitajamitoituksen laskemisesta. 

Metsään meni SOTE

Sunnuntai 6.11.2016 - Kaisa Juuso

Vielä viime keväänä olin vielä sitä mieltä, että SOTE oli menossa hyvään suuntaan. Kunnes yhtiöittämispakko ja valinnanvapaus esiteltiin. Tässä mentiin rytinällä metsään. Valinnanvapauden mukanaan tuoma yhtiöittämispakko tuo tullessaan tilaaja tuottaja mallin jota on kokeiltu jo ainakin Rovaniemellä ja Oulussa. Huonoksi todettu ja romukoppaan heitetty. Nyt sitä ollaan sitten kuitenkin tuomassa koko Suomeen, mikä on käsittämätöntä. 

Valinnanvapaus pirstaloi hoitoketjun, lisää kustannuksia eikä ihan varmasti tule juurikaan hyödyttämään meitä täällä Lapissa. Yksityiset SOTE yhtiöt eivät tule tänne, koska meitä on liian vähän jolloin voitot jäävät kertymättä. Tulemme olemaan jo siinä asiassa epätasa-arvoisessa asemassa muun Suomen kanssa. SOTE:n päällimmäinen tavoite kuitenkin on (oli?) samanarvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Jos ja kun tämä kuitenkin viedään maaliin niin miten vältymme siltä, että nämä yksityiset SOTE yhtiöt juoksuttavat potilasta lääkärillä tarpeettomasti ja tekevät tarpeettomia tutkimuksia? Jokaisesta käynnistä ja tutkimuksesta kun voi lähettää maakunnalle laskun. Minä väitän, että yksityisen SOTE yhtiön tavoitteena ei ole potilaan nopea tervehtyminen ja sitä kautta saatavat kustannussäästöt. Päinvastoin. Jokainen potilas tuo rahaa ja mitä useampi käynti ja laajemmat tutkimukset sen parempi potilas. Siis sille yksityiselle SOTE yhtiölle.