Tuen hoitajaliittojen esitystä viiden vuoden palkkaohjelmasta

Tiistai 13.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomea uhkaa energiakriisin lisäksi myös hoivakriisi. Kriisin taustalla on työmarkkinaosapuolten jumiutuneet palkkaneuvottelut. Hoitajaliitot Super ja TEHy vaativat hoitajille viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain yli normaalikorotusten.

Laskin, että sairaanhoitajan peruspalkka nousisi tällä 3,6 prosentin korotuksella keskimääräisestä 2500 eurosta 90 euroa ensimmäisenä vuonna, 93,24 euroa seuraava vuonna 96,59 kolmantena, 100,07 neljäntenä ja 103,68 viidentenä vuonna. Yhteensä palkka nousisi siis 2500 eurosta 2983,58 euroon viiden vuoden kuluessa.

Tässä vaiheessa aika monet alkavat puhumaan kokonaispalkasta, johon kuuluu ilta- ja yötyölisiä. Toisilla niitä on, toisilla ei. Lisät ovat korvausta epämukavasta työajasta, eikä niitä pidä ottaa mukaan alakohtaisessa vertailussa.

Mielestäni hoitajaliittojen esitys on aivan kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä. Paheneva hoitajapula johtaa palkkakilpailuun, joka on jo alkanut. Hoitajaliittojen esityksellä siihen olisi mahdollista vastata ennakoivasti, hallitusti ja tasa-arvoisesti.

Hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla. Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessakin hoitajia siirtyy nyt yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.

Työvoimapula alalla on järkyttävä ja pahenee koko ajan. Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat, vanhusten tilanne heikkenee, kotipalveluja ei ole saatavissa eikä palvelukotipaikkoja ole tarpeeksi. Väestö vanhenee ja hoivavelka kasvaa koko ajan. Työvoimapula on akuutti.

Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempii kohteisiin, rahaa kuitenkin löytyy kuin ihmeen kaupalla

Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät.

Nyt on arvokeskustelun paikka. Hyvinvointivaltion olennaisin tunnusmerkki on se, että apua tarvitsevia autetaan ja heikommista huolehditaan. Nyt se vaatii sen, että hoitajien työskentelyolosuhteita ja palkkoja parannetaan tuntuvasti, jotta ala houkuttelisi jatkossakin opiskelijoita.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitajia

Keskiviikko 11.8.2021 - Kaisa Juuso

Lapissa hoitajia kyykytetään pätkätöillä enemmän kuin muualla

Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli Kemissä vakinaisia 413 ja määräaikaisia 172 eli määräaikaisen osuus on 29,4 prosenttia kokonaismäärästä. Torniossa vakinaisia 302 ja määräaikaisia 149 eli määräaikaisia noin 33 prosenttia. Rovaniemellä vastaavat luvut ovat 1333, joista määräaikaisia 436 eli 32,7 %!

Vertailun vuoksi selvitin tilannetta Uudellamaalla. Helsingissä vakinaisia oli 10 986 ja määräaikaisia 2895 eli kokonaismäärästä määräaikaisia noin 20 prosenttia. Vantaalla soster-henkilöstöä oli noin 3450 joista määräaikaisia on noin 16 prosenttia.

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, on määräaikaisten osuus hoitohenkilökunnasta Lapin kaupungeissa melkein tuplasti suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Silti täälläkin on jo vuosia toitotettu hoitajapulaa. Ei ihme, että hoitajia pakenee muihin töihin. On aivan käsittämätöntä, hoitajia voidaan pitää töissä jopa vuosia ilman, että heidät palkattaisiin vakituisiksi työntekijöiksi. Rahastahan tässä ei ole kysymys, sillä määräaikainen hoitaja maksaa kunnalle saman verran kuin vakituinen

Perheen perustaminen ja asuinpaikan valinta on hyvin pitkälle kiinni siitä, mistä se vakituinen työpaikka ja turvattu elanto saadaan. Meillä koulutetaan hoitajia sekä Kemissä, että Rovaniemellä ja tavoitteena pitäisi olla, että voisimme pitää heidät täällä siinä ammatissa mihin heidät on koulutettu. Se edellyttää kuitenkin vakituista työsuhdetta, kohtuullista palkkaa ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitohenkilökuntaa. Näköpiirissä ei ole, että hoitajien tarve vähenisi. Päinvastoin. Lapin väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Luvut perustuvat mainittujen kaupunkien vuoden 2020 toimintakertomuksen henkilöstöraporttiin paitsi Helsingin osalta v. 2019 tietoihin. Rovaniemen tiedot on saatu puhelimitse 10.8.

Terveisiä Eduskunnasta

Torstai 2.5.2019 - Kaisa Juuso

Paikka eduskuntaan tuli ensi yrittämällä. Suurkiitos siitä kaikille äänestäjilleni! Työ eduskunnassa on alkanut karttaharjoituksilla ja ryhmäkokouksilla. Nyt löydän jo pikku parlamentista istuntosaliin. Sinne mennään maanalaista käytävää pitkin potkulaudalla. Vähän huvitti ja samalla helpotti. Askelia tulee päivän aikaan todella paljon ja jalat olivat ensimmäisen päivän korkkareilla kävelyn jälkeen aika muusina. Seuraavana aamuna laitoin suosiolla lenkkarit jalkaan ja korkkarit kassiin. Kassista jalkaan vasta työhuoneessa.

Viime viikon keskiviikkona sain eduskunnan sähköpostini auki ja siellä odotti vaatimattomat 154 viestiä. Useilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä on tullut informaatiota siitä, mitkä ovat heidän tavoitteitaan tulevalla kaudella. Paljon viestejä myös yksityishenkilöiltä ja pari kolumnipyyntöä, joista yhtä luette juuri nyt. Kaikkia viestejä en ole vieläkään ehtinyt lukea mutta lupaan lukea ne heti, kun nämä uuden työpaikan alkamiseen liittyvät kuviot ovat asettuneet paikoilleen. Työ eduskunnassa pyörähtää täydellä teholla käyntiin vasta sitten kun varsinaiset valiokuntapaikat on jaettu ja ne jaetaan vasta sitten, kun tulevan kauden hallituspohja on tiedossa.

Hallitusneuvottelut ovat siis alkaneet ja niiden tuoksinassa kuuluu taas kummia Perussuomalaisista. Jussi Halla-aho on kaksi vuotta sitten puheenjohtajapaneelissa sanonut, että Perussuomalaiset eivät vastusta haittamaahanmuuttoa siksi, että se koettaisiin esteettiseksi haitaksi, vaan siksi, että sillä on oikeita kielteisiä vaikutuksia. Tämä virke on alkanut elää omaa elämäänsä ja nyt virallinen totuus on, että hän on kutsunut maahanmuuttajia esteettiseksi haitaksi. Haloo!!??

Ilmassa viuhuu ”jakamattoman ihmisarvon” käsite ja jollakin kummallisella ja käsittämättömällä logiikalla se rinnastetaan haittamaahanmuuton vastustamiseen. Minä kysyn, missä on meidän vanhustemme jakamaton ihmisarvo? Missä on suomalaisten hoitajien jakamaton ihmisarvo kun heidät lailla ja työpaikan menettämisen uhalla pakotetaan joka vuosi ottamaan influenssarokotus. Ruotsissa ja Norjassa tämä koetaan ihmisarvon vastaiseksi, eikä rokotuspakkoa ole. Koskeeko muiden puolueiden jakamattoman ihmisarvon käsitys vain muualta tulleita ihmisiä, mutta ei meitä suomalaisia?

Samaan aikaan kun Suomessa pelätään hoitajapulaa niin hoitajia kyykytetään ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla, usein epäinhimillisellä työtaakalla ja rokotuspakolla. Meillä on nyt peiliin katsomisen paikka mikäli haluamme pitää koulutetut hoitajamme hoitotyössä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vanhusten nöyryyttämisen on loputtava

Lauantai 2.2.2019 - Kaisa Juuso

Olen kirjoittanut vanhustenhoidon perusongelmasta eli liian alhaisesta hoitajamitoituksesta jo vuonna 2011. Ilmiö ei todellakaan ole mitenkään uusi eikä koske pelkästään yksityisen sektorin toimijoita.  

Nyt kun media vihdoin ja viimein nostaa kissan pöydälle ovat kaikki valmiita lupaamaan, että hoitajamitoitusta nostetaan. Paitsi kokoomus. Keskustakin empii. Ministeri Saarikon mukaan hoivan pitää perustua luottamukseen. Oi voi. Se luottamus on mennyt jo aikoja sitten.

Näitä vanhustenhoidon epäkohtia on nyt ansiokkaasti listattu Iltasanomien toimesta ja hyvä niin. Muistisairaille vanhuksille laitetaan vaippa, koska ei ehditä käyttämään vessassa. He myös makaavat märissä vaipoissaan tuntikausia, viriketoimintaa ei ole, ulos ei pääse, ruokailuvälit ovat liian pitkiä, lääkehoito on vähän sinnepäin, heitä teljetään huoneisiinsa, sidotaan tuoliin, ei ehditä suihkuttaa, sijaisia ei palkata jne. Viriketoiminta on radion kuuntelua tai tv:n katselua. Hoitajat uupuvat ja masentuvat.

Tämä on syvästi nöyryyttävää ja ihmisarvon vastaista hoivaa. Meillä on peiliin katsomisen paikka. Häpeäpaaluun ja jalkapuuhun joutaisivat kaikki päättäjät jotka ovat silmänsä ummistaneet tältä. 

Hoitajamitoituksen nostaminen ja valvonnan lisääminen ovat toimenpiteitä joilla suurin osa näistä ongelmista voidaan ratkaista. Hoitajamitoitus pitää ehdottomasti kirjata lakiin ja kunnille antaa lisää rahaa siihen valtionosuuksia korottamalla. Jokaisen hoivakodin ilmoitustaululle lappu josta näkee kuinka monta hoitajaa pitää olla aamu-, ilta ja yövuorossa. Siitä ne voi kuka tahansa ja koska tahansa tarkistaa ja laskea hoitajat. Hoitajia ei myöskään saa velvoittaa siivoukseen, ruuanlaittoon eikä pyykkien pesemiseen. Kaikki niihin käytetty aika on poissa hoitotyöstä ja niihin tehtäviin on olemassa ihan omat ammattilaisensa.

Nyt on oikeasti tekojen aika. Ei anneta tämän kohun unohtua.

Näpit irti hoitajamitoituksesta!

Tiistai 27.9.2016 - Kaisa Juuso

Ensi vuoden talousarviota tehdään taas joka kunnassa ja kaupungissa. Säästää pitäisi ja sosiaali- ja terveydenhoito ovat suurennuslasin alla kuten tavallista. Suurimmat kärsijät ovat ne jotka vähiten osaavat vaatia. Muistisairaat vanhukset. Hoitajamitoituksista puhutaan desimaaleilla joiden käytännön merkitystä harva päättäjä ymmärtää. Valaisen sitä tässä yksinkertaisella esimerkillä. Ajatellaan, että ympärivuorokautisen hoivan yksikössä asuu 19 muistisairasta vanhusta ja
hoitajamitoitus on 0,4. Aamuvuorossa ja iltavuorossa on tällä mitoituksella vain kaksi (!) hoitajaa kummassakin ja yössä yksi. Kuvitellaan se aamuvuoro. Kaksi hoitajaa ja 19 muistisairasta vanhusta. Kun työvuoro alkaa seitsemältä niin ensimmäinen saa aamiaisen ja aamulääkkeet puoli kahdeksalta ja viimeinen puoli kahdeltatoista. Viimeinen on siihen mennessä odottanut märissä vaipoissa vuoroaan jo neljä tuntia! Kukaan ei todellakaan ehdi syöttämään eikä yleensä tekemään mitään muuta kuin pakolliset tehtävät eli pukemiset, aamupesut ja lääkkeet. Tämä ei ole ihmisarvoista hoivaa eikä se ole hoitajien syy. Heitä on yksinkertaisesti liian vähän.

Hallituksen kaavailut laskea hoitajamitoituksen alaraja 0,4:n houkuttelee monia kuntapäättäjiä laskemaan jo olemassa olevaa mitoitusta mutta pitää muistaa, että se on vain se ehdoton alaraja jossa ei ole otettu kantaa siihen minkä kuntoisilla asukkailla tällaisella hoitajamitoituksella voidaan selvitä. Muistisairaiden vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa tällä ei todellakaan selvitä.

Desimaaleilla puhumisesta hoitajamitoituksessa pitäisi luopua koska harva ymmärtää mitä se käytännössä merkitsee. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, kuinka monta muistisairasta vanhusta yksi hoitaja kykenee vuoron aikana hoitamaan. Minusta se on enintään neljä. Olen sitä työtä itse tehnyt joten tiedän mistä puhun.

Eriävä mielipide

Keskiviikko 15.10.2014 - Kaisa Juuso

TORNION SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN KOKOUS 14.10.2014

Kohta 166

Hyvinvointipalvelujen tuloskortit ja talousarvio vuodelle 2015

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Kokouksessa päätettiin laskea tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus 0,55:n, laskea omaishoidon tukeen budjetoitua määrärahaa sekä siirtää uuden tehostetun palveluasumisen yksikön avaamista Suvantoon suunnitellusta 1.5.2015 alkavaksi vasta 01.09.2015.

PERUSTELUT

1. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus on tällä hetkellä 0,6 joka sekin on mielestäni liian alhainen. Jo tällä hetkellä on tiedossa, että hoitajat ovat jaksamisensa äärirajoilla eikä hoiva alhaisesta henkilöstömitoituksesta johtuen täytä kaikkia laatuvaatimuksia. Vastustan jyrkästi henkilöstömitoituksen laskemista.
2. Omaishoidontuen määrärahan laskeminen voi johtaa tilanteeseen jossa Tornion kaupunki ei voi myöntää omaishoidon tukea vaikka kaikki kriteerit sen saamiseksi täyttyisivät. Tämä on mielestäni erittäin lyhytnäköistä ja lisää entisestään jonoa tehostetun palveluasumisen paikkoihin.
3. Tietääkseni Torniossa on jo tällä hetkellä noin 15 henkilöä jotka tarvitsisivat tehostetun palveluasumisen paikan. Mielestäni on epäinhimillistä ja riskialtista olla myöntämättä heille tehostetun palveluasumisen paikkaa  ja pitää heitä väkisin kotona tai makuuttaa terveyskeskuksen vuodeosastolla yhtään pitempään kuin on pakko.

Vanhuspalvelulaista katastrofi

Torstai 30.8.2012 - Kaisa Juuso

Olen järkyttynyt.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin uusi vanhuspalvelulaki suosittelee hoitajamitoitukseksi vähintään 0,5 eli pienempää kuin mikä jo nyt on yleisesti käytössä ainakin täällä merilapissa. Tämän perusteella siis voitaisiin irtisanoa muutama hoitaja sillä perusteella, että nykyinen mitoitus on suositusta suurempi!

Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen hehkuttivat kello 13.00 hallituksen tiedotustilaisuudessa kilpaa sitä, kuinka vanhustenhoito nyt paranee kun se itse asiassa huononee.

Tämän jälkeen on vaikea uskoa enää yhtään mitään näiden ministereiden sanomaa.