Vuosi 2017 - katsaus menneeseen

Maanantai 1.1.2018 - Kaisa Juuso

Takana on tapahtumarikas vuosi. Kunnallisvaalit, Perussuomalaisten repeäminen, Turun terroriteko ja Gate Mehiläinen muutamia mainitakseni.

Kunnallisvaalit menivät Perussuomalaisilta huonommin kuin edellisellä kerralla ja puolueessa kytevä tyytymättömyys leimahti kesäkuun puoluekokouksessa, jolloin vanhat johtajat saivat mennä ja kehiin laitettiin uudet ja paremmat. Turussa tapahtunut terroriteko elokuussa muistutti meitä siitä, että Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt olennaisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Me emme valvo rajojamme mutta tuomme toreille ja turuille betoniporsaita. 

Hallituksen SOTE - sekoilujen vuoksi Meri-Lapin päättäjät päättivät lahjoittaa 15 vuodeksi sairaalamme ja terveyskeskuksemme kansainvälisten sijoitusrahastojen narussa toimivalle Mehiläiselle. Paniikkiteko jossa Tornion Perussuomalaiset eivät olleet mukana. 

Olen saanut monta uutta Facebook kaveria tänä vuonna mutta menettänyt yhden hyvän ystävän. On surullista, että vaikka politiikka useimmiten yhdistää niin joskus se myös erottaa.

Lokakuun piirihallituksen kokous oli menestys. Sain kunnian toimia puheenjohtajana ja tavata Jussi Halla-ahon, Laura Huhtasaaren ja Riikka Purran. Puoluemme uudet puheenjohtajat ja toimiston väki ovat ahkeroineet kentällä ja tätä on katsottu hyvällä. Soinin aikana totuimme siihen, että meitä ei juurikaan kuunneltu. Nyt koen, että tilanne on muuttunut.

Meillä on nyt myös loistava presidenttiehdokas, jonka takana seisomme yhtenäisesti ja jolle annamme kaiken tukemme. 

Ymmärrän kuitenkin, että monilla voi olla vaikea luottaa Perussuomalaisiin viime kesän repeämän jälkeen. Arpi jäi mutta se paranee. Tällä hetkellä puolueen linja on selkeämpi kuin koskaan minun aikanani ja myös puolueväki yhtenäisempää kuin koskaan. Uskokaa pois, täältä tullaan kohti seuraavaa jytkyä.

Perussuomalaisten esitys Tornion jätevesikiistassa

Tiistai 18.6.2013 - Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Tornion Vesi rakentaa viemäröintiä Tornion pohjoisille esikaupunkialueille aina Karungin lähiöön saakka. Hanke on mittava ja varsinkin taloudellisella saralla yhtiölle valtava haaste. Nykymuodossaan hanke kuitenkin asettaa talouksia kustannuksiltaan eriarvoiseen asemaan riippuen kuinka kaukana viemäröitävä kiinteistö sattuu olemaan runkoviemäristä. 

Pahimmassa tilanteessa ovat kiinteistönomistajat, jotka ovat ehtineet jo aikanaan Keskustan ministeri Paula Lehtomäen ns. ”paskalain” syyllistäminä hankkimaan kalliit kiinteistökohtaiset puhdistamot. Nykylain mukaan sellaisetkin kiinteistöt voidaan pakottaa liittymään ja maksamaan kunnallista viemäröintiä, vaikka heillä olisi kaikki direktiivit, asetukset ja pykälät täyttävät omat puhdistamot. Toinen epäkohta on kohtuuttoman matkan päähän jäävät taloudet, mille voisi murto-osalla viemäröinnin hinnasta rakentaa pykälät täyttävät imeytyskentät tai omat puhdistamot. Viemäriverkkoon vaan, sanoo laki. Paikallisesti voitaisiin silti päättää toiminta-aluetta muokkaamalla mitkä kiinteistöt kuuluvat pakon piirin ja mitkä ei. 

Yksi näkökulma on myös maksujen kohtuullistaminen. Rovaniemellä Napapiirin vesi pitää viettoviemäreiden kiinteistön omistajien omavastuuna n. 30m, jonka jälkeen loput rakentaa Napapiirin vesi. Toisaalta Kirkkonummella tuli eteen tapaus, jossa kiinteistöllä oli oma kaivo sekä asetukset täyttävä jäteveden käsittely. Silti vesiosuuskunnan rahojen loputtua kiinteistö velvoitettiin liittymään kunnan viemäriin. Kallioon louhitun viemärin hinta oli 50 000€, mikä tulkittiin kohtuulliseksi. Siitä voidaan täkäläisillä palkoilla olla montaa mieltä. 

Tornion Perussuomalaiset kannattavat Rovaniemen mallia ja esittävät samaa 30:tä metriä kohtuulliseksi omavastuuksi viemäriverkkoon liityttäessä. Lisäksi esitämme, että kiinteistöt joilla on asetukset täyttävät jätevedenkäsittelymenetelmät vapautetaan liittymispakosta. Toki jos kiinteistönomistajat tahtovat niin he pääsevät kunnallisen viemäröinnin piiriin niin halutessaan. 

Asiasta järjestetään keskustelutilaisuus Vojakkalan  Nuorisoseuralla keskiviikkona 19.6 klo 17.30 ja toivomme paikallisten asukkaiden tulevan paikalle esittämään asiasta omat näkemyksensä.

Tornion Perussuomalaiset vastustavat merituulipuiston rakentamista

Maanantai 6.5.2013 - Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Tornion Perussuomalaiset harjoittavat vastuullista politiikkaa, eivätkä halua lähteä pilamaan ainutlaatuisia luontoarvoja lyhytnäköisen omaneduntavoittelun nimissä. Perussuomalaiset haluavat nostaa tuulivoimatuotannon kestäväksi vaihtoehdoksi ja haluavat myös valtakunnallisen päätöksenteon tukevan tätä. Näin ei tällä hetkellä ole, eivätkä perussuomalaiset halua astua uppoavaan laivaan. 

Tuulivoima itsessään on kannattamatonta. Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea. Sijoituspaikasta riippumatta nykyisin tyypillinen 3MW mylly kustantaa suomalaisille veronmaksajille puolisen miljoonaa euroa tuotantotukena vuodessa. Röyttään suunniteltu tuulivoimapuisto kävisi seitsemän miljoonan euron edestä veronmaksajien kukkarolla vuosittain jo rakentamiseen luvatun 20 miljoonan demoeuron lisäksi. Seitsemän miljoonaa tukena ja siitä peräti kaksi (2) % takaisin saatavana verotulona ei ole kestävää kehitystä. Taattu tuotantotuki eli syöttötariffi passivoi eikä kannusta kehittämään alaa. Kun valtion maksama tuotantotuki loppuu, niin sittenhän voikin jo toiminnan lopettaa kannattamattomana. Kuka siivoaa myllyt pois ja miten? Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuuta tulevaisuudesta lyhytnäköisten näennäisten pikavoittojen sijaan. 

Itse myllyjen rakentaminen työllistäisi hetken maarakennusalan urakoitsijoita. Itse myllyt rakennetaan kuitenkin ulkomailla eikä myllyjen pyöriessä ala työllistä ketään. Kokonaisuudessa myllyjen merkitys työllisyyteen on olematon. 

Natura-alueen viereen uudeksi maamerkiksi kaavailtu myllymeri on herättänyt voimakasta vastustusta paikallisessa väestössä. Olisikin väärin uhrata ainutlaatuinen ympäristö valtion hölläkätisesti lupaaman starttirahan perässä juoksevien yritysten hyväksi. Myllyjen veteen aiheuttaman värinän vaikutuksia ei edes tunneta, joten huolta vaelluskalojen käyttäytymisestä ei voi tutkimatta sivuuttaa. 

Jo kymmeniä vuosia lähialueella toimineen raskaan teollisuuden kaikkia päästöjä ei tiedetä varsinkaan toiminnan alkuajoilta. Suunniteltujen myllyjen perustustyöt vaativat kymmenien tuhansien maakuutioiden raivaamista merestä. Ei ole tiedossa miten jo pohjaan sedimentoituneet raskasmetallit ja muut kemikaalit käyttäytyvät pohjaa myllättäessä. Lisäksi poistetun maa-aineksen loppukäsittelystä saati sijoituspaikasta ei ole suunnitelmia. 

Säätövoiman tarpeesta saati rakentamisesta ei ole esitetty mitään. Kun tuulivoiman käyttöaste on noin 25% - 30%, tarvitaan säätövoimaa, joka tasaa tuulemattomat tai liian tuuliset jaksot. Mikäli tuulivoima halutaan laskea oikeasti energiatuotantoon, on sille oltava myös varavoima. Tuulivoiman edelläkävijöiksi mainitut Saksa ja Tanska ovat nykytrendin mukaan rakentaneet säätövoimaksi kivihiilivoimaloita. Samoissa maissa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet myllyjen rakentamisen myötä. Se ei ole vastuullista politiikkaa. 

Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä