Näpit irti hoitajamitoituksesta!Tiistai 27.9.2016 - Kaisa Juuso Ensi vuoden talousarviota tehdään taas joka kunnassa ja kaupungissa. Säästää pitäisi ja sosiaali- ja terveydenhoito ovat suurennuslasin alla kuten tavallista. Suurimmat kärsijät ovat ne jotka vähiten osaavat vaatia. Muistisairaat vanhukset. Hoitajamitoituksista puhutaan desimaaleilla joiden käytännön merkitystä harva päättäjä ymmärtää. Valaisen sitä tässä yksinkertaisella esimerkillä. Ajatellaan, että ympärivuorokautisen hoivan yksikössä asuu 19 muistisairasta vanhusta ja Hallituksen kaavailut laskea hoitajamitoituksen alaraja 0,4:n houkuttelee monia kuntapäättäjiä laskemaan jo olemassa olevaa mitoitusta mutta pitää muistaa, että se on vain se ehdoton alaraja jossa ei ole otettu kantaa siihen minkä kuntoisilla asukkailla tällaisella hoitajamitoituksella voidaan selvitä. Muistisairaiden vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa tällä ei todellakaan selvitä. Desimaaleilla puhumisesta hoitajamitoituksessa pitäisi luopua koska harva ymmärtää mitä se käytännössä merkitsee. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, kuinka monta muistisairasta vanhusta yksi hoitaja kykenee vuoron aikana hoitamaan. Minusta se on enintään neljä. Olen sitä työtä itse tehnyt joten tiedän mistä puhun. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Muistisairas, kuntapäättäjä, hoitajamitoitus, hoitaja, tehostettu palveluasuminen |
ERIÄVÄ MIELIPIDE - MIKEVAN OPTIOVUOSILauantai 13.6.2015 - Kaisa Juuso Tornion Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 09.06.2015 jatkaa Mikevan sopimusta 30 tehostetun palveluasumisen paikan ostosta 31.12.2016 asti. Optiovuoden käyttöä kannattivat Pekka Pelttari ja Mauri Timonen (keskusta), Auvo Andersin ja Kaarina Meller (vasemmisto), Satu Marin (kokoomus) ja Mari Kalasniemi (SDP). Tein esityksen, että Mikevan optiovuotta ei käytetä vaan, että sopimus päättyy 31.12.2015. Tätä kannattivat Osmo Huhta, Pertti Pirttimaa ja Minna Tarkka (keskusta) ja Martti Häkkinen (vasemmisto). Päätös oli pettymys. Äänin 6-5 päätettiin jatkaa Mikevan sopimusta taas vuodella. Tässä kuitenkin jättämäni eriävä mielipide asiassa. Pykälä 113 – MIKEVA / OPTIOVUODEN KÄYTTÖ PERUSTELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta on Ikääntymispoliittisessa strategiassa 2014 linjannut vuosien 2014 – 2017 kärkitoimenpiteeksi palvelusetelijärjestelmän laajentamisen. Mikevan optiovuoden käyttö ei ole tämän linjauksen mukainen päätös. Kunnallisvaalien alla v. 2012 useat eri puolueiden edustajat (Keskusta, vasemmisto ja Perussuomalaiset) toivat esiin halunsa lisätä oman tuotannon osuutta tehostetussa palveluasumisessa. Tätä tahtotilaa on tuotu esiin myös useissa lautakunnan keskusteluissa. Esittelevät virkamiehet perustelivat päätöstä lautakunnan kokouksessa 12.05.2015 Mikevan optiovuoden käyttöä sillä, että tehostetun palveluasumisen paikkoja Torniossa tulee lisäta 39 paikalla Torniossa. Tämä esitys jäi pöydälle lisäselvityksiä varten ja lautakunnan evästyksenä johtavalle hoitajalle Maarit Alalahdelle oli palvelusetelin käyttöönoton valmistelu ja kustannusvertailujen tekeminen oman toiminnan kustannuksista Mikeva-kodissa vaihtoehtoisesti Attendon omistamassa kiinteistössä Tornion keskustassa ja Arpelan pienkodissa. Tälla kertaa asiaa perustellaan taloudellisilla perusteilla ilman kattavaa selvitystä siitä millä tavoin esityksen liitteenä olevat laskelmat on tehty. Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu ei ole edennyt ja virkamiesten edellisestä esityksestä poiketen tehostetun palveluasumisen paikkoja ei tulekaan lisätä Torniossa (päinvastoin kuin esityksessä 12.05.2015) sen vuoksi, että mahdollisesti tulevalla SOTE-tuotantoalueella on yhteensä riittävästi paikkoja. Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että sosiaalihuollosta vastaavan kunnan toimielimen (Torniossa sosiaali- ja terveyslautakunta) on arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain (5§). Vanhuspalvelulain mukaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien voimavarojen toteutumisesta vastaavat kunnissa ensisijaisesti luottamuselimet omassa päätöksenteossaan. Erityisen tärkeää on, että vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ja sen toteuttaminen huomioidaan osana kunnan taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteta. Katson, että lautakunta ei ole saanut riittäviä ja pitäviä selvityksiä asiassa . Perustelut muuttuvat kokouksesta toiseen eikä päätös Mikevan Optiovuoden käytöstä ole Tornion Ikääntymispoliittisen strategianlinjausten mukainen. Katson myös, että sosiaali- ja terveyslautakunta rikkoo vanhuspalvelulakia jättämällä tehostettuun palveluasumiseen oikeutettuja henkilöitä kotihoidon varaan tai makuuttamalla heitä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mahdollisen SOTE-tuotantoalueen, joka toteutuisi aikaisintaan 2018, odottelu on erittäin huono perustelu tällaiselle toiminnalle. Torniossa 09.06.2015 Kaisa Juuso |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikeva, Tornio, tehostettu palveluasuminen, muistisairas, palveluseteli |
Eriävä mielipideKeskiviikko 15.10.2014 - Kaisa Juuso TORNION SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN KOKOUS 14.10.2014 Kohta 166 Hyvinvointipalvelujen tuloskortit ja talousarvio vuodelle 2015
ERIÄVÄ MIELIPIDE Kokouksessa päätettiin laskea tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus 0,55:n, laskea omaishoidon tukeen budjetoitua määrärahaa sekä siirtää uuden tehostetun palveluasumisen yksikön avaamista Suvantoon suunnitellusta 1.5.2015 alkavaksi vasta 01.09.2015. PERUSTELUT
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Soster, henkilöstömitoitus, tehostettu palveluasuminen, omaishoitaja, omaishoidon tuki, muistisairas |
Valtuustoaloite 28.04.2014Maanantai 28.4.2014 - Kaisa Juuso
Selvityspyyntö muistisairaiden hoivan laadusta Tornion Mikeva kodissa Olemme saaneet tietoa jonka mukaan Tornion Mikeva kodissa ei noudatettaisi ostopalvelusopimuksen mukaisia, henkilöstä koskevia sopimuksia henkilöstön määrän ja pätevyysvaatimusten osalta. Tietoomme on tullut, että sairaanhoitajia ei ole sopimuksen mukaista määrää, lisäksi vastuuhenkilönä on jo neljäs eri henkilö ja kaikkien muiden työntekijöiden vaihtuvuus on ollut hyvin suurta. Opiskelijoita on arveltu käytetyn paikkaamaan henkilöstövajetta. Useat omaiset ovat valittaneet huonosta hoidosta, tällä hetkellä ainakin yksi valitus on mennyt jo hallinto-oikeuteen asti. Henkilökunnan on kerrottu äänestävän jaloillaan eli hakeutuvan muualle töihin. Vanhustemme laadukas hoito on turvattava ja kilpailuttamisen perusteella tehtyjä sopimuksia on noudatettava. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveystoimelle, eikä sopimuksen laatutekijöistä voida tinkiä vanhusten, heidän omaistensa ja kaupungin kustannuksella. Mielestämme tällaiseen sopimusrikkomusepäilyyn pitää puuttua viipymättä. Esitämme kiireellistä ja perinpohjaista selvitystä asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja tarvittaessa muilta vastuutahoilta. Tämä aloite on jätetty valtuuston kokouksessa 28.04.2014 ja sen ovat minun lisäkseni allekirjoittaneet Perussuomalaisten Pekka Kvist ja Markus Törmä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Muistisairas, Mikeva, hoiva, dementia, valtuusto, aloite |
Vanhustenhoidon perusongelmaan on puututtavaSunnuntai 25.12.2011 - Kaisa Juuso (Julkaistu lyhennettynä Pohjolan Sanomissa viikolla 52, ja Perussuomalaisten verkkosivuilla 12.1.2012. Artikkeli on lähetetty myös suoraan Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille ja Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylälle 25.12.2011.) Kuntien asettamat vanhusten tehostetun palveluasumisen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilöstövaatimukset näyttävät ainakin täällä Kemi-Tornio alueella vakiintuneet 0,6 hoitajaan per vanhus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 20:ntä vanhusta kohti on 12 hoitajaa. Hoitajien työtehtäviin kuuluu varsinkin yksityisellä sektorilla usein varsinaisen hoivatyön lisäksi myös siivous, ruuanlaitto ja pyykinpesu ”kaikki tekevät kaikkea” periaatteella. Näistä 12 hoitajasta ainakin kolmen hoitajan työpanos kuluu jokapäiväiseen ruuanlaittoon, siivoukseen, pyykinpesuun ja johtavan hoitajan hallinnollisiin tehtäviin. Jäljelle jää tässä esimerkkitapauksessa 9 hoitajaa jotka tekevät varsinaista hoivatyötä. Kun viikoittaisesta työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) vähennetään päivittäiset lakisääteiset 20 minuutin ruokatauko ja kaksi 10 minuutin kahvitaukoa sekä kirjaamiseen ja raportointiin menevä aika jää yhdelle hoitajalle aikaa varsinaiseen hoivatyöhön optimistisesti arvioituna n. 32 tuntia viikossa. 9 hoitajan 32 h = 288 tuntia hoiva-aikaa per viikko tässä esimerkkitapauksessa. Tämä kun jaetaan 20 asukkaan kesken jää varsinaista hoiva-aikaa 864 minuuttia/vanhus/viikko. Viikossa on seitsemän päivää joten päivää kohden jää vain 123 minuuttia eli n. 2 tuntia /vanhus. Suurin osa tehostetun palveluasumisen piiriin kuuluvista vanhuksista ovat muistisairaita. He tarvitsevat apua lähes kaikissa elämisen perustoiminnoissa; joka aamu jokainen heistä puetaan, käytetään WC:ssä, pestään kasvot, kainalot, hampaat ja alapää, kammataan hiukset, opastetaan ruokasaliin, tarjotaan aamiainen, usein avustetaan myös syömisessä, juomisessa ja lääkkeiden ottamisessa. Kaiken tämän tulisi tapahtua kiireettömästi. Päivän aikana opastetaan ja avustetaan useita kertoja WC käyneillä, opastetaan omaan huoneeseen ja sieltä pois, kerrotaan missä ollaan ja miksi, kuka kukin on ja miksi ei voi päästä kotiin jne. Tarjoillaan lounas, päiväkahvi päivällinen ja iltapala lääkkeiden kera. Iltaisin sitten riisutaan päivävaatteet, puetaan yövaatteet päälle, käytetään vessassa, avustetaan iltapesuissa ja peitellään sänkyyn hyvänyön toivotusten kera. Tämän kaiken lisäksi pitää jakaa lääkkeet ja huolehtia siitä, että reseptit ovat kunnossa ja lääketilaukset apteekkiin tehdään ajallaan, jalat hoidetaan säännöllisesti ja hiukset leikataan aika ajoin. Usein hoitajat huolehtivat myös ns. käsikauppatarvikkeiden eli shampoon, käsivoiteen, hammastahnan ja hammasharjan sekä vaatteiden hankinnoista jokaiselle vanhukselle kunkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Vähintään kerran viikossa pitää ehtiä pestä hiukset ja suihkuttaa/saunottaa, omaisten kanssa pitäisi ehtiä keskustella ja ulkoiluttaa pitäisi ja jotain viriketoimintaakin pitäisi ehtiä järjestää. Monet näistä vanhuksista ovat monisairaita. Muistisairauden lisäksi on verenpainetautia, sydämen-, munuaisten- ja kilpirauhasen vajaatoimintaa, sokeritautia, erilaisia kiputiloja, haavaumia jne. Hoitajilta tämä edellyttää esim. säännöllistä verenpaineen- ja sokeriarvojen mittausta, insuliinihoitoa ja erilaisten oireiden sekä peruselintoimintojen jatkuvaa tarkkailua ja kirjaamista. Jokainen uloste kirjataan (määrä ja koostumus), virtsan määrää seurataan ja kirjataan mahdolliset poikkeamat normaalista. Tähän kaikkeen on siis aikaa 2 tuntia päivässä per vanhus. Yhtälö ei toimi. Sen varmasti kaikki ymmärtävät. Eikä vika ole hoitajissa vaan siitä, että heitä on liian vähän. On aivan turhaa syyttää ongelmista huonoa työilmapiiriä tai huonoa johtamista niin kauan kuin tätä perusongelmaa ei ole korjattu. Hoitajat vanhustyössä uupuvat, väsyvät ja turhautuvat. Varmasti jokainen heistä haluaisi toteuttaa hoitotyötään empaattisesti, eettisesti ja ihmisarvoa tukevasti. Se on kuitenkin käytännössä tällä henkilöstömitoituksella mahdotonta. Toivonkin kovasti, että tulossa oleva vanhuspalvelulaki toisi korjauksen tähän asiaan. Tulevaan lakiin on tietääkseni kaavailtu minimihenkilöstövaatimukseksi 0,8 mutta sekin on mielestäni ainakin muistisairaiden kohdalla liian vähän. Muistisairaiden hoidossa pitäisi henkilöstömitoitus minun mielestäni olla vähintään 1.0 eli yksi hoitaja jokaista vanhusta kohden. Tällä taattaisiin jokaiselle vanhukselle n. neljä tuntia hoivaa vuorokaudessa – mikä ei ole yhtään liikaa. Ruuanvalmistus, siivous, pyykinpesu ja johtavan hoitajan hallinnolliseen työhön tarvitsema aika ei saisi sisältyä tuohon lakisääteiseen minimihenkilöstömitoitukseen. Myös vastaavalle sairaanhoitajalle pitäisi laissa taata tarpeeksi aikaa lääkehoidon toteutukseen, valvontaan ja seurantaan, koska sitäkään aikaa ei tunnu nykyään olevan. Vaitiolovaatimuksiin pitäisi myös puuttua. Ainakin yksityiset hoiva-alan yritykset vaativat hoitajilta hyvin kattavia vaitiolositoumuksia työsuhteen alussa. Uudessa laissa pitäisi hoitajille kirjata lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus hoidon epäkohdista ilman pelkoa potkuista. Jotain tällaista on ilmeisesti myös tulossa. Toivottavasti. Kun säädetään uusi laki, tulee säätää myös siitä miten sitä valvotaan, muuten lailla ei ole mitään merkitystä. Toivottavasti myös tämä määritellään tulevassa laissa selkeästi ja yksiselitteisesti. Toivon nykyiseltä peruspalveluministeriltämme Maria Guzenina-Richardsonilta ja vasta valitulta eduskunnaltamme ripeää ja rohkeaa toimintaa tässä asiassa. Väitän, että vanhusten hoidossa mitataan valtiomme sivistyksen taso. |
3 kommenttia . Avainsanat: vanhus, vanhustenhoito, perusongelma, muistisairas |
Vanhusten hoivapalvelujen kilpailuttamisestaPerjantai 2.12.2011 - Kaisa Juuso (Julkaistu Torniolaisessa ja Lounais-Lapissa 27.10.2011 sekä Pohjolan Sanomissa 26.10.2011.) Tornion kaupunki on siirtämässä muistisairaita vanhuksia pois Hopearannasta sillä perusteella, että joku muu on valmis hoitamaan heitä halvemmalla. Kaupunki vetoaa hankintapalvelulakiin jonka perusteella kaikki yli 100 000 euron arvoiset palvelut on kilpailutettava ja sivuuttaa tällä päätöksellä vanhusten oikeuden ihmisarvoiseen hoivaan ja omaisten suuren huolen. Jokainen hoitoalan ammattilainen tietää, että muistisairasta vanhusta ei missään tapauksessa pitäisi siirtää pois tutusta ja turvallisesta ympäristöstä. Kaikki muutokset muistisairaan vanhuksen elämässä aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja stressiä josta seuraa yleensä muistisairauden nopea eteneminen. Hopearannan kiinteistö on suunniteltu nimenomaan vanhusten tarpeet huomioon ottaen ja siihen ollaan tyytyväisiä. Uusilla toimijoilla ei ole edes tiloja vielä. Samaan aikaan kun Tornion kaupunki noudattaa sokeasti hankintalakia muualla toimitaan toisin. Tästä esimerkkinä Simon palvelutalo Kiikanpalon kunnallistaminen ensi vuoden alusta lähtien. Oulunkaaren kuntayhtymä ja Simon palvelukotiyhdistys ovat hyväksyneet aiesopimuksen palvelukoti Kiikanpalon kunnallistamisesta. Oulunkaaren kuntayhtymä on luopunut kilpailutuksesta ajatellen myös henkilöstön asemaa ja päättänyt, että henkilöstö siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymän palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tällaiselle toiminnalle minä ”nostan hattua”. Mutta mitä tehdä nyt kun Hopearannassa hätä on suuri. Tornion kaupunki on päätöksensä tehnyt ja omaiset ovat siitä valittaneet. Valitusten käsittely vie aikaa mutta nyt ei ole aikaa vaan asiaan tulee saada nopea ratkaisu. Omaiset ovat toimineet asiassa esimerkillisen vastuullisesti ja suuri kiitos heille siitä. Nyt pitää laittaa asiat arvojärjestykseen. Tärkeintä on, ettei vanhusten tarvitse siirtyä Hopearannasta mihinkään. Se tarkoittaisi sitä, että Karungin Palvelukoti ry:n ja kaupungin hyväksyminen uusien palveluntuottajien tulisi istua neuvottelupöytään. Karungin Palvelukoti ry voisi vuokrata tilat uudelle toimijalle määräaikaisella sopimuksella, jolloin heille jäisi ainakin vuokratuotto kiinteistöstä. Karungin Palvelukoti ry:n ”tarkoituksena on voittoa tavoittelematta vanhusten, eläkeläisten ja vammaisten asumistason sekä asumis- ja tukipalveluiden parantaminen ja heidän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa ylläpitäminen ja edistäminen”. Näin lukee ainakin heidän nettisivuillaan. Tällä Karungin Palvelutalo ry osoittaisi ainakin sen, että he toimivat tarkoituksensa mukaisesti ja oikeasti välittävät vanhuksista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhus, hoivapalvelut, kilpailuttaminen, muistisairas, dementia |
Kaisa Juuso