Pelastetaan Lapin luonto ja vesistöt

Tiistai 8.11.2022 - Kaisa Juuso

Tällaisella normi kansalaisen logiikalla on vaikea ymmärtää nykyistä ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksena Ilmasto pelastuu, mutta sen seurauksena lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoimateollisuus saastuttavat vesistöjä, maaperää ja vähentävät hiilinieluja. Avohakkuut voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä poistavat pysyvästi hiilinieluja. Jotenkin takaperoista koko homma.

On toki hyvä asia, jos ilmasto pelastuisi, vaikkakaan pienen Suomen toimilla ei siihen juurikaan ole vaikutusta. Meidän pitää kuitenkin nykyhallituksen mukaan toimia esimerkkinä muille maille.

Ilmaston pelastaminen mm. liikenteen sähköistämisen avulla tarkoittaa kuitenkin sitä, että akkuteollisuus tarvitsee entistä enemmän erilaisia mineraaleja akkujen valmistukseen mikä taas tarkoittaa, että kaivosteollisuus etsii kuumeisesti uusia kohteita. Lapistakin on varattu malminetsintään suuria alueita useiden kansainvälisten yhtiöiden toimesta ja uusia kaivoksia on suunnitteilla useampi.

Näistä malminetsintävarauksista ei Lapissa juurikaan valiteta, mutta toista se on, kun mennään väkirikkaalle seudulle Etelä-Suomeen. Kansainvälinen, tänä vuonna perustettu kaivostoimintayritys ElementX Finland on saanut TUKES:lta etuoikeuden valmistella malminetsintälupahakemusta 1600 km2 suuruiselle väkirikkaalle alueelle itäiselle Uudellemaalle. Asia on heti poikinut useita valituksia hallinto-oikeuteen. Alueen asukkaat ja järkyttyneitä ja myöskin kuntatasolla lupaa vastustetaan.

Meidän pitää ryhdistäytyä myös Lapissa sillä aikaikkuna Lapin luonnon ja elinympäristömme pelastamiseen pienenee koko ajan. Ei voi olla niin, että väliaikaisten työpaikkojen varjolla hyväksymme elinympäristön saastuttamisen ja kuntien kiinteistöverokiiman vuoksi joudumme kärsimään Eiffelin tornin korkuisten tuulivoimaloiden vaikutuksista elinympäristöömme.

Pysyvät työpaikat ja niiden mukanaan tuoma elinvoima ja vauraus ovat toki tärkeitä myös meille lappilaisille. Minä näen suuria mahdollisuuksia matkailun saralla. Puhtaat vedet, puhdas luonto ja ilma houkuttelevat jo nyt meille kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita. Tätä valttikorttia ei kannatta heittää hukkaan suosimalla ympäristöä pilaavia ja saastuttavia elinkeinoja.

Pelastaako porotalous meidät tuulivoimateollisuudelta Lapissa?

Torstai 8.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomi on tuhansien järvien maa. Meillä on toistaiseksi maailman puhtain ilma ja puhtaat vedet. Näitä me arvostamme itse yli kaiken ja niitä arvostavat myös ihmiset muualla maailmassa.

Jonkin verran maailmaa nähneenä olen jo aikaa sitten ymmärtänyt kuinka arvokas ja säilyttämisen arvoinen luonto meillä on. Usein tuntuu siltä, että monet ikänsä täällä asuneet eivät näe asiaa samalla tavalla. Lyhytnäköiset hyödyt alenevien kiinteistöverotuottojen ja rakennusaikaisten työpaikkojen muodossa syrjäyttävät tarpeen varjella luontoa.

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa maatuulivoimateollisuuden uusi kehto. Muualla Euroopassa suuntaus tuulivoimateollisuuden osalta on kääntynyt merelle. Tanska suunnittelee kokonaisen energiasaaren rakentamista aluevesilleen ja Britannian rannikolla on lentokoneesta katsellen havaittavissa satoja tuulivoimaloita. Tuulivoimaa tuotetaan usein ns. mankala-periaatteella eli tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia myydään omakustannushintaan eteenpäin omistajille, jotka tekevät sillä ison tilin. Meille jää mittava luontokato ja roppakaupalla muita haittoja.

Puolustusvoimat ovat pystyneet estämään tuulivoimateollisuuden Itä-Suomessa toistaiseksi vetoamalla siihen, että ne häiritsevät tutkia. Myös poronhoitoalueet Lapissa ovat välttyneet tuulivoimaloilta ainakin suurelta osin. Toivottavasti jatkossakin. Pohjois-Norjaan Fosenin niemimaalle ehdittiin rakentaa kaksikin suurta tuulivoimateollisuusaluetta, joiden osalta Norjan korkein oikeus on viime vuonna päättänyt, että ne haittaavat saamelaisten poronhoitoa. Päätöksessä todetaan niiden levittäytyneen porojen laidunmaalle ja että ne tulisi purkaa.

Tuulivoimaa vastustavia kansalaisjärjestöjä on perustettu viime aikoina myös Suomeen ja hyvä niin. Ilman niitä keskustelu jäisi kovin yksipuoliseksi ja haitat suurelta yleisöltä piiloon. Aiheen ympärillä pyörivä salamyhkäisyys on outoa.

Tuulivoimateollisuudella on tietenkin myös puolustajia. Ainakin kaikki ne, jotka laskevat jollain tapaa saavansa niistä taloudellista hyötyä. Monet kuntapäättäjät hamuavat sokeasti kiinteistöverotuottoja, maanomistajat maanvuokratuloja, osa majoitus- ja ravintolayrittäjistä hamuaa asiakkaita, maansiirtoyrittäjät urakoita maa-ainesten kuljetuksessa. Monet kuljetusyrittäjät ja nostopalveluita tarjoavat yritykset ovat myös omalla asiallaan, kun keskustellaan tuulivoimasta. Ei siinä paljon luontoarvot saatikka kansalaisten huolet paina, kun heitä kuuntelee.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitajia

Keskiviikko 11.8.2021 - Kaisa Juuso

Lapissa hoitajia kyykytetään pätkätöillä enemmän kuin muualla

Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli Kemissä vakinaisia 413 ja määräaikaisia 172 eli määräaikaisen osuus on 29,4 prosenttia kokonaismäärästä. Torniossa vakinaisia 302 ja määräaikaisia 149 eli määräaikaisia noin 33 prosenttia. Rovaniemellä vastaavat luvut ovat 1333, joista määräaikaisia 436 eli 32,7 %!

Vertailun vuoksi selvitin tilannetta Uudellamaalla. Helsingissä vakinaisia oli 10 986 ja määräaikaisia 2895 eli kokonaismäärästä määräaikaisia noin 20 prosenttia. Vantaalla soster-henkilöstöä oli noin 3450 joista määräaikaisia on noin 16 prosenttia.

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, on määräaikaisten osuus hoitohenkilökunnasta Lapin kaupungeissa melkein tuplasti suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Silti täälläkin on jo vuosia toitotettu hoitajapulaa. Ei ihme, että hoitajia pakenee muihin töihin. On aivan käsittämätöntä, hoitajia voidaan pitää töissä jopa vuosia ilman, että heidät palkattaisiin vakituisiksi työntekijöiksi. Rahastahan tässä ei ole kysymys, sillä määräaikainen hoitaja maksaa kunnalle saman verran kuin vakituinen

Perheen perustaminen ja asuinpaikan valinta on hyvin pitkälle kiinni siitä, mistä se vakituinen työpaikka ja turvattu elanto saadaan. Meillä koulutetaan hoitajia sekä Kemissä, että Rovaniemellä ja tavoitteena pitäisi olla, että voisimme pitää heidät täällä siinä ammatissa mihin heidät on koulutettu. Se edellyttää kuitenkin vakituista työsuhdetta, kohtuullista palkkaa ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitohenkilökuntaa. Näköpiirissä ei ole, että hoitajien tarve vähenisi. Päinvastoin. Lapin väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Luvut perustuvat mainittujen kaupunkien vuoden 2020 toimintakertomuksen henkilöstöraporttiin paitsi Helsingin osalta v. 2019 tietoihin. Rovaniemen tiedot on saatu puhelimitse 10.8.

Autoileva Lappi maksaa ilmastotalkoot

Keskiviikko 29.1.2020 - Kaisa Juuso

Autoilijat maksavat hallituksen ilmastotalkoot, se on selvä. Eniten tästä kärsivät harvaan asuttujen alueiden eli Lapin ja Itä-Suomen pitkämatkalaiset, joille oma auto on välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. Polttoaineiden hinnat nousivat jo vuoden vaihteessa johtuen sekä maailmanmarkkinahintojen noususta että jakeluvelvoitelain velvoitteista. Lain mukaan v. 2020 täytyy liikennepolttoaineiden energiasisällöstä 20 % olla uusiutuvaa polttoainetta. Viime vuonna velvoite oli 18 %. Biopolttoaineiden valmistus maksaa enemmän, kuin fossiilisen polttoaineen, ja koska sitä lain mukaan täytyy tänä vuonna olla enemmän kuin viime vuonna niin pumppuhinnat nousivat jonkun verran heti vuoden alusta.

Polttoaineen hinnankorotukset eivät suinkaan lopu tähän. Lisää on tulossa ensi syksynä, kun moottoribensiinin vero nousee hallituksen budjettilailla 1.8.2020 6,3 senttiä ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta. Myös jakeluvelvoitelain määräämä biopolttoaineiden osuuden kasvu tulee nostamaan hintoja jatkossakin. Vuonna 2029 biopolttoaineiden osuuden on oltava jo 30 %.

Eikä tässä vielä kaikki. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on vahvistanut, että hallituksen tavoitteena on pienentää henkilöautolla ajettavien kilometrien määrää. Yksityiskohtia siitä, miten tähän päästään pantataan vielä. Ensimmäisiä tietoja liikenteen päästöpohjaisista veromuutoksista on tulossa aikaisintaan maaliskuussa, muista liikenteen veromuutosehdotuksista aiotaan sen sijaan kertoa vasta v. 2021 alussa. Kilometriveroja, tietulleja ja polttoaineiden vieläkin suurempia hinnankorotuksia on julkisuudessa väläytelty.

Meidän lappilaisten korviin tämä on lohdutonta kuultavaa. Varsinkin kun samaan aikaan on pöydällä työssäkäyntialueen laajentaminen.

Sähköautoihin siirtyminen ei ole realistista Lapissa vielä pitkään aikaan. Vaikka jollakin olisi varaa se sähköauto ostaa, niin tarvittavaa latausverkostoa ei ole. Samaan aikaan sähköautojen kanssa on tapetilla myös biokaasu ja siihen tarvittava jakeluverkosto. Sitäkään ei ole vielä. Vetyautoistakin jo puhutaan.

Eräs äänestäjä ehdotti, että tekisin eduskunnassa toimenpidealoitteen metroverkostosta Lappiin. No – en ole sitä tekemässä, mutta ymmärrän hyvin sen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, mistä ajatus kumpuaa.

Hallitus tekee jälleen politiikka ruuhkasuomen ehdoilla. Suomi on iso maa ja elinolosuhteet vaihtelevat suuresti taajaan asuttujen ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tämä pitäisi ilman muuta ymmärtää huomioida päätöksissä. Koko maan asuttuna pitämiseksi se on ehdoton edellytys. Ei liene tarkoitus, että ahtaudumme kaikki taajamiin. Vai onko sittenkin?

Haloo Lappi!

Maanantai 31.12.2018 - Kaisa Juuso

Tiesittekö Lappilaiset, että olemme kitisijöitä, valittajia, kateellisia ja yhteiseen hiileen kusijoita. 

Lapin Kansa uutisoi tänään Eurofactsin tekemästä tutkimuksesta jossa oli haastateltu 18 keskeistä vaikuttajaa pääkaupunkiseudulta. Selvityksen olivat tilanneet Lapin Kauppakamari ja Lapin Liitto. Tutkimuksen mukaan Lappilaiset mielletään kitisijöiksi ja valittajiksi. Hannele Pokan mielestä olemme ”yhteiseen hiileen kusijoita”. Anteeksi kielenkäyttö, mutta se on suora lainaus Lapin Kansan artikkelista.

Saamelaiset tappelevat siitä, kuka on oikeasti saamelainen, Meri-Lappi ja Rovaniemi ovat sodassa keskenään, Kittilässä käydään oikeutta siitä kuka sanoi ja mitä sanoin. Tulee mieleen hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) periaate, jonka mukaan hallittavat on jaettava ryhmiin, joita sitten kiihotetaan toisiaan vastaan. Näin ei pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa valtaapitävät. Siitä seuraakin sitten kysymys kuka tai mikä taho tätä periaatetta soveltaa ja miksi. Joku siitä hyötyy eli jonkun taskuun ne eurot kilahtaa. Näin se vaan menee. 

Asennemuutosta ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jos haluamme menestyä maakuntana tulevaisuudessa. Nelikenttä analyysissä mahdollisuudet ovat valtavat mutta uhkatekijöitä riittää. Suurin uhka olemme me itse. Nyt pitäisi osata nähdä se metsä puilta ja lopettaa keskinäinen kinastelu. 

Hämmästyneenä olen lukenut, kuinka jotkut poliitikot, kansanedustajat tai siksi haluavat haukkuvat toisiaan julkisesti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Tämä todennäköisesti vielä kiihtyy kevään aikana ja kliimaksi sijoittunee muutamaan viikkoon ennen eduskuntavaaleja. Jos poliitikon keskeinen sanoma on toisten poliitikkojen ja puolueiden haukkuminen niin ei voi kyllä odottaa, että tällä tyylillä Lapin etuja eduskunnassa pystyttäisiin ajamaan. Yhteistyön mahdollisuudet on syöty jo ennen vaaleja.

Kyläkoulun oppilaalla ei ole pakopaikkaa

Sunnuntai 29.4.2018 - Kaisa Juuso