Pelastetaan Lapin luonto ja vesistöt

Tiistai 8.11.2022 - Kaisa Juuso

Tällaisella normi kansalaisen logiikalla on vaikea ymmärtää nykyistä ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksena Ilmasto pelastuu, mutta sen seurauksena lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoimateollisuus saastuttavat vesistöjä, maaperää ja vähentävät hiilinieluja. Avohakkuut voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä poistavat pysyvästi hiilinieluja. Jotenkin takaperoista koko homma.

On toki hyvä asia, jos ilmasto pelastuisi, vaikkakaan pienen Suomen toimilla ei siihen juurikaan ole vaikutusta. Meidän pitää kuitenkin nykyhallituksen mukaan toimia esimerkkinä muille maille.

Ilmaston pelastaminen mm. liikenteen sähköistämisen avulla tarkoittaa kuitenkin sitä, että akkuteollisuus tarvitsee entistä enemmän erilaisia mineraaleja akkujen valmistukseen mikä taas tarkoittaa, että kaivosteollisuus etsii kuumeisesti uusia kohteita. Lapistakin on varattu malminetsintään suuria alueita useiden kansainvälisten yhtiöiden toimesta ja uusia kaivoksia on suunnitteilla useampi.

Näistä malminetsintävarauksista ei Lapissa juurikaan valiteta, mutta toista se on, kun mennään väkirikkaalle seudulle Etelä-Suomeen. Kansainvälinen, tänä vuonna perustettu kaivostoimintayritys ElementX Finland on saanut TUKES:lta etuoikeuden valmistella malminetsintälupahakemusta 1600 km2 suuruiselle väkirikkaalle alueelle itäiselle Uudellemaalle. Asia on heti poikinut useita valituksia hallinto-oikeuteen. Alueen asukkaat ja järkyttyneitä ja myöskin kuntatasolla lupaa vastustetaan.

Meidän pitää ryhdistäytyä myös Lapissa sillä aikaikkuna Lapin luonnon ja elinympäristömme pelastamiseen pienenee koko ajan. Ei voi olla niin, että väliaikaisten työpaikkojen varjolla hyväksymme elinympäristön saastuttamisen ja kuntien kiinteistöverokiiman vuoksi joudumme kärsimään Eiffelin tornin korkuisten tuulivoimaloiden vaikutuksista elinympäristöömme.

Pysyvät työpaikat ja niiden mukanaan tuoma elinvoima ja vauraus ovat toki tärkeitä myös meille lappilaisille. Minä näen suuria mahdollisuuksia matkailun saralla. Puhtaat vedet, puhdas luonto ja ilma houkuttelevat jo nyt meille kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita. Tätä valttikorttia ei kannatta heittää hukkaan suosimalla ympäristöä pilaavia ja saastuttavia elinkeinoja.

Suhangon kaivoksen purkuputki Kemijokeen on ympäristöriski jota ei pidä ottaa

Keskiviikko 2.11.2022 - Kaisa Juuso

Lapin ELY-keskus on pyytänyt lausuntoja Suhangon purkuputken ympäristövaikutusten arviointiraportista 31.10.2022 mennessä. Olen lausunut asiassa seuraavasti:

Katson, että ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteen tulee ohjata ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

TAUSTAA

Suhanko Arctic Platinum Oy (SAP) suunnittelee purkuputken rakentamista Suhangon kaivoshankkeen alueelta Kemijoelle ja Suhangon kaivoksen purkuvesien johtamista purkuputken kautta Kemijokeen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ”Kaivoshanketta suunnitellaan muutettavaksi purkuvesien johtamisen osalta siten, että kaivoksen purkuvedet johdettaisiin purkuputkella kaivosalueelta Kemijokeen. Suunnitellun purkuputken maahan asennettu osuus on pituudeltaan purkupaikasta riippuen joko 44 kilometriä tai 50 km ja se sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntien alueille itä-länsisuuntaisesti, päättyen Kemijokeen Ossauskosken voimalaitoksen läheisyyteen.”

Kemijoelle on tyypillistä jokiuomassa kulkevan veden epätasainen ja vaihteleva virtausmäärä. Pienillä virtaamilla kaivoksen purkuputken kautta jokeen johtamat päästöt ja haitalliset aineet kulkevat joessa kertyminä ja sekoittuvat hitaasti jokiveteen, jolloin päästöjen aiheuttama ympäristövahinko kasvaa.

VAARALLISET KSANTAATIT TAPPAVAT VESIELIÖSTÖÄ JA KALOJA

Ksantaatti on yksi malmin rikastuksessa käytettävä kemikaali. Ksantaattiyhdisteitä käytetään kaivosteollisuudessa kokoojakemikaaleina sulfidimalmien vaahdotuksessa. Kemikaalia käytetään sulfidiaineiden erottamisessa metalleista. Suomessa suurin osa malmeista on sulfidipitoisia.

Kaikki ksantaatit ovat vesieliöstölle vaarallisia. Ksantaatit on luokiteltu joko erittäin myrkyllisiksi (H410) tai myrkyllisiksi (H411) vesieliöstölle. Ne ovat hyvin myrkyllisiä myös kaloille ja jo mikrogrammapitoisuus aiheuttaa muutoksia.

Testeissä natrium-etyyli-ksantaatin (lyhenne SEX) myrkyllisyys korostunut. Se on luokiteltu CLP merkinnällä H410, eli ”Erittäin myrkyllinen vesieliöstölle”. Turvallista tasoa vesistössä ei varmuudella voida määritellä. Se olisi joka tapauksessa reilusti alle 1 mikrogramma litrassa. Suhangon hankkeen YVA:ssa (2022) on mainittu, että kaivoshanke tulisi käyttämään nimenomaan SEX-ksantaattia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan Natriumetyyliksantaatti aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina kalakuolleisuutta ja kalojen lisääntymisen estymistä.

Suhangon kaivoshankkeen ksantaattien suunnitellusta käyttömäärästä ei ole varmuutta, koska sitä ei ole purkuputkea koskevassa YVA-selostuksessa ilmoitettu!

Suhangon kaivoshankkeesta vuonna 2013 tehdyssä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainitaan ksantaatti, jonka käyttömäärä kaivoksella olisi 1800 tonnia vuodessa. Se on moninkertainen määrä verrattuna Suomen tämän hetken suurimpaan käyttäjään Kevitsaan, jossa määrä on 350 – 400 tonnia vuodessa.

KSANTAATTIEN HAJOAMINEN ON HIDASTA KYLMÄSSÄ VEDESSÄ

Ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti kylmässä vedessä. Kaivoskemikaalien, kuten ksantaattien, vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta kylmissä ja arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tutkittua tietoa. Suhangon purkuputken YVA-selostuksessa myönnetään että: ”Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan ksantaattien hajoaminen kestää kylmässä ilmastossa (Bach ym. 2016). Vaikka kylmyyden vaikutusta hajoamiseen ei tunneta tarkasti, tiedetään kylmyyden hidastavan ksantaattien hajoamista.”

Suomen ympäristöviranomaisten vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoaisivat nopeasti. Nopea hajoaminen voi kuitenkin toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringonsäteilyn nopeuttamana. Arktisissa olosuhteissa hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä hajoamisaika voi olla yli 100 päivää (mm. Sun & Forsling 1997, Heiskanen 2017, Kaivos VV-hankkeen loppuraportti, GTK 2019).

Ksantaattien ekotoksisuustestit tehdään lämpimissä maissa eivätkä ne ole suoraan sovellettavissa arktisiin olosuhteisiin. Koska ksantaatit ovat erittäin myrkyllisiä ja niitä koskeva tutkimustieto on epätarkkaa ja puutteellista, ksantaattien suhteen on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Arktisia olosuhteita varten tarvitaan omaa kaivoskemikaalien ympäristövaikutusten tutkimusta ja omaa lainsäädäntöä.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni KKV 58/2022 vp ympäristöministeri Emma Kari on todennut 15.3.2022 näin: ”Geologian tutkimuskeskus on analysoinut ksantaatteja kaivosten prosessivesistä epäherkällä NMR menetelmällä, mutta ksantaattien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi edellyttäisi tarkempaa tasoa vesistönäytteissä.” Ympäristöministeri ei siten pidä ksantaattien ympäristöriskien nykyistä arviointimenettelyä riittävänä.

VAROVAISUUSPERIAATTEEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOA

Monien muiden ongelmien lisäksi Suhangon purkuputki aiheuttaisi sen, että nykyinen Kemijoen vesienhoitosuunnitelma ei enää voisi toteutua. (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027.)

Ympäristöoikeudelliset varovaisuusperiaate ja ennaltaehkäisyn periaate ohjaavat ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

Haloo Lappi!

Maanantai 31.12.2018 - Kaisa Juuso

Tiesittekö Lappilaiset, että olemme kitisijöitä, valittajia, kateellisia ja yhteiseen hiileen kusijoita. 

Lapin Kansa uutisoi tänään Eurofactsin tekemästä tutkimuksesta jossa oli haastateltu 18 keskeistä vaikuttajaa pääkaupunkiseudulta. Selvityksen olivat tilanneet Lapin Kauppakamari ja Lapin Liitto. Tutkimuksen mukaan Lappilaiset mielletään kitisijöiksi ja valittajiksi. Hannele Pokan mielestä olemme ”yhteiseen hiileen kusijoita”. Anteeksi kielenkäyttö, mutta se on suora lainaus Lapin Kansan artikkelista.

Saamelaiset tappelevat siitä, kuka on oikeasti saamelainen, Meri-Lappi ja Rovaniemi ovat sodassa keskenään, Kittilässä käydään oikeutta siitä kuka sanoi ja mitä sanoin. Tulee mieleen hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) periaate, jonka mukaan hallittavat on jaettava ryhmiin, joita sitten kiihotetaan toisiaan vastaan. Näin ei pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa valtaapitävät. Siitä seuraakin sitten kysymys kuka tai mikä taho tätä periaatetta soveltaa ja miksi. Joku siitä hyötyy eli jonkun taskuun ne eurot kilahtaa. Näin se vaan menee. 

Asennemuutosta ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jos haluamme menestyä maakuntana tulevaisuudessa. Nelikenttä analyysissä mahdollisuudet ovat valtavat mutta uhkatekijöitä riittää. Suurin uhka olemme me itse. Nyt pitäisi osata nähdä se metsä puilta ja lopettaa keskinäinen kinastelu. 

Hämmästyneenä olen lukenut, kuinka jotkut poliitikot, kansanedustajat tai siksi haluavat haukkuvat toisiaan julkisesti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Tämä todennäköisesti vielä kiihtyy kevään aikana ja kliimaksi sijoittunee muutamaan viikkoon ennen eduskuntavaaleja. Jos poliitikon keskeinen sanoma on toisten poliitikkojen ja puolueiden haukkuminen niin ei voi kyllä odottaa, että tällä tyylillä Lapin etuja eduskunnassa pystyttäisiin ajamaan. Yhteistyön mahdollisuudet on syöty jo ennen vaaleja.

Valtuustoaloite Länsi-Pohjan jousikvartetin hallinnosta ja maksuosuuksista solmitun sopimuksen irtisanomisesta

Torstai 29.8.2013 - Perussuomalaisten valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE LÄNSI-POHJAN JOUSIKVARTETIN HALLINNOSTA JA MAKSUOSUUKSISTA SOLMITUN SOPIMUKSEN IRTISANOMISESTA
719/47.913/2013
KV § 77

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta kaupunginvaltuutettu Kaisa Juuso jätti kaupunginvaltuustolle 26.8.2013 päivätyn seuraavan aloitteen:

8.9.1993 solmitun Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien välisen sopimuksen Länsi-Pohjan jousikvartetin hallinnosta ja maksuosuuksista irtisanominen.

Sopimuksesta on muotoutunut maksuautomaatti, joka ei saadun tiedon mukaan ole ollut enää vuosiin kenenkään toimivassa luottamusjohdossa olevan tiedossa.

Nykyisin sopimuksen perusteella Tornion kaupunki maksaa Kemin kaupunginorkesterille - Länsi-Pohjan Jousikvartetille 46 786 e vuodessa ilman minkäänlaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Sopimuksen 9 §:ssä todetaan, että sopimus astuu voimaan 1.1.1993 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi.

Esitämme, että Tornion kaupunki irtisanoo sopimuksen mahdollisimman pikaisesti ja käyttää nämä rahat oppilashuollon henkilöstöresurssien vahvistamiseen."

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Kaisa Juuso, Heikki Huhtalo, Marko Koivisto, Minna Kallunki, Johanna Aarnio-Keinänen, Jyrki Aspegren, Pekka Kvist ja Markus Törmä.
KAUPUNGINVALTUUSTO:

Päätettiin saattaa aloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Lue lisää »