Hallituksen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin

Maanantai 10.10.2022 klo 11.39 - Kaisa Juuso

Mitä tapahtuu Suomen maatalouksille, yrityksille ja vientiteollisuudelle, jos sähkön hintaa ei saada alas ja tasaiseksi. Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittaa meidät sata - nolla sillä etenkin maiden pohjoisosissa sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Mitä tapahtuu, kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena. Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja. Uusi 90 - luvun lama.

Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useaan alueeseen. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sähkö on halvempaa kuin etelässä. Näin koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisessa kuin etelässä.

Kysyin kirjallisella kysymyksellä ministeri Lintilältä muutama viikko sitten, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue, kun niitä Ruotsissa ja Norjassa on useita. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi? 

Ministeri Lintilä vastasi, että koska Suomessa on niin hyvät siirtoyhteydet ei hinta-alueita tarvita ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Tämä lienee vasta esimakua siitä, mitä kaikkea tuulivoimakuntien odotetaan jatkossa kiinteistöveroilla tekevän.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon 3 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana, jotta sähkön siirto Pohjoisesta Etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään.

Sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Yltiöpäinen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin, mutta hallitus on tehnyt selväksi, että se ei missään tilanteessa (!) tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siis tapahtui mitä tapahtui. En voi ymmärtää tällaista typeryyttä. Asioiden tärkeysjärjestys on hallitukseltamme täysin hukassa.

Maaseudun asukkaat jyrätään tuulivoimaloiden tieltä

Tiistai 14.6.2022 - Kaisa Juuso

Olen saanut useita yhteydenottoja hätääntyneiltä kansalaisilta eri puolelta Suomea. He ovat järkyttyneet siitä, että heidän asuinympäristöään ollaan pilaamassa tuulivoimaloilla. Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat mennyttä ja ihmisten pitäisi tottua elämään tuulivoimamelun ja välkkeen kanssa koko loppuelämänsä. 

Kiinteistöjen myynti on tuulivoimaloiden tulon jälkeen vaikeaa. Kukapa haluaisi ostaa omakotitalon tuulivoimaloiden katveessa. Kiinteistön arvo romahtaa tai siitä tulee kokonaan myyntikelvoton. Kuka on vastuussa tästä ihmisten elinympäristön tuhoamisesta ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta? Tällä hetkellä ei kukaan. Ei ole oikeusturvaa. Tuulivoimaloille ei lainsäädännössä vaadita edes ympäristölupaa.

Kuntapäättäjille esitellään vain tuulivoimatoimijoiden selvityksiä, jotka ovat lievästi sanottunakin yksipuolisia. Valtuutetut hyväksyvät kaavoja ja sysäävät vastuun maanomistajille, jotka vuokraavat maitaan. Raha puhuu valtuustoissa, kun siellä lasketaan kunnalle tulevia kiinteistöveroja. Asukkaiden hätään reagoi vain pieni osa kuntapäättäjistä. Useimmiten turhaan.

Hallituksessa ajetaan voimakasta ilmastonpelastamisoperaatiota ja paasataan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, samalla kun sitä roppakaupalla tuhotaan maakuntien haja-asutus alueilla. Tilanne on absurdi.

Hätääntyneet kansalaiset ovat perustaneet useita kansalaisyhdistyksiä tuomaan esiin tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ja leivittämään tutkimustietoa aiheesta toiveena, että päättäjät heräisivät ja ymmärtäisivät sen epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden mikä Suomessa nyt vallitsee.

Tuulivoimagrynderit houkuttelevat maanomistajia luovuttamaan maitaan heille rahalla ja suurilla lupauksilla. Olen itse nähnyt, millaista sopimusta esim. Ilmatar Energy Oy tarjoaa maanomistajille, ja minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti uskaltaa sellaisen allekirjoittaa.

Tuulivoimakaavoituksen kohteena oleville alueille lykätään vuosien rakennuskielto surutta. Esim. Torniossa ollaan rakennuskieltoa asettamassa n. 14 prosentille (!) koko kunnan pinta-alasta. Yli 21 000 hehtaaria maata tulisi rakennuskieltoon näin aluksi viideksi vuodeksi tai niin kauan, että tuulivoimalakaava ja rakennuslupa on saanut lain voiman. 

Eikö tämä ole jo omaisuuden sosialisoimista kommunistiseen tyyliin. Pienen maanomistajan yli ajetaan surutta samalla kun hallituksen ministerit patsastelevat sillä, että Suomi on oikeusvaltio.

Lasten etu tulee ensin

Keskiviikko 29.3.2017 - Kaisa Juuso

Torniossa on perussuomalaisten aloitteesta vuodesta 2014 myönnetty koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta silloin kun molemmat vanhemmat asuvat Tornion kaupungin alueella. Viime syyskuussa koulutuslautakunta on päättänyt lakkauttaa tämän ensi syksystä alkaen sillä perusteella, että sen toteuttaminen työllistää kouluvirastoa kohtuuttoman paljon eikä järjestelyä ole pidetty selkeänä.

Perussuomalaiset ovat helmikuun valtuustossa tehneet asiasta uuden valtuustoaloitteen jossa esitämme, että siihen laaditaan selkeät säännöt ja, että kuljetusta jatketaan ensi syksynä. Aloite sai kannatusta demareilta, vasemmistolta ja vihreiltä.

Koulutuslautakunta on käsitellyt aloitteen 15.3 ja antanut kaupunginhallitukselle sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkronan esityksestä lausunnon jossa se toteaa, että kunnalla on sille perusopetuslain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla oikeus päättää myöntämisessä noudatettavista periaatteista.  Koulutuslautakunta ei kuitenkaan lausunnossaan ottanut kantaa siihen jatketaanko erolasten koulukuljetuksia ja minulle on kerrottu että aloitteemme sen vuoksi käsitellään uudestaan koulutuslautakunnan 6 huhtikuuta pidettävässä kokouksessa.

Mielestämme erotilanteessa tulisi asiat aina ratkaista lapsen näkökulmasta ja turvata lapsen mahdollisuus ja oikeus ylläpitää läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa. Nykypäivänä on tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota hankaloittaa kohtuuttomasti lapsen asumista vuorotellen molempien vanhempiensa luona eikä ole lapsen edun mukaista.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, jonka lähtökohtana on perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen. Ohjelmassa mainitaan erikseen, että erotilanteissa turvataan lapsen etu ja oikeus sekä isään, että äitiin (s.21).

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu ja oikeus molempiin vanhempiinsa. Vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa on kunnioitettava ja heitä on lapsenkasvatuksessa tuettava.

Lapsen vieroittaminen toisesta vanhemmastaan on vakava asia joka voi johtaa moniin ongelmiin sekä lapsen itsensä, että vanhempien elämässä. Koulukuljetuksen epääminen toisen vanhemman luota sotii sekä nykyistä hallitusohjelmaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta vastaan.

Vetoan Tornion koulutuslautakunnan jäseniin ja toivon asiassa myönteistä, lasten edun mukaista päätöstä.

Pohdintaa Suomen itsenäisyyspäivänä

Lauantai 6.12.2014 - Kaisa Juuso

Tunnelmaltaan vakavan arvokas ja herkkä Itsenäisyyspäivän juhla Torniossa Joentalolla tänään oli sykähdyttävä tilaisuus. Pohjan tyttöjen ja sissien esiintyminen sekä Putaan koulun upean kuoron esitykset lämmittivät sydäntä.

Juhla pani minutkin pohtimaan Suomen itsenäisyyttä hieman laajemmasta näkökulmasta ja miettimään Suomen itsenäisyyttä tänä päivänä. Se ei enää ole yhtä selvää kuin aikaisemmin. Suomi on nyt osa Euroopan Unionia ja suuri osa Suomeakin koskevista päätöksistä tehdään ihan muiden kuin suomalaisten toimesta. Usein jopa niin, ettei meillä ole niihin mitään sanomista koska äänivaltamme Euroopan Unionissa on kovin pieni.

Euroopan Unionin nopeat laajenemispyrkimykset ihmetyttävät koska ongelmia on roppakaupalla jo tällä kokoonpanolla. Monet entisistä itäblokin maista ovat jo liittyneet Euroopan Unioniin ja Venäjä onkin jo reagoinut tähän Ukrainassa. NATO keskustelu on saanut vauhtia sekä Suomessa että Ruotsissa jotka vielä tähän asti ovat pysyneet sotilasliittoutumien ulkopuolella.

Euroopan Unionin jäsenyyttä on perusteltu meille taloudellisilla näkökohdilla. Vapaalla tavaroiden ja palveluiden liikkuvuudella. Jostakin kumman syystä minua alkaa epäilyttämään, että taustalla on sitten kuitenkin jotain aivan muuta. Joku jossakin kirjoituksessaan väläytti jo ajatusta Euroopan Unionin yhteisestä armeijasta eli voisiko olla niin, että se Euroopan Unionin kirjoittamaton ja vaiettu tavoite onkin Euroopan oma sotilasliitto. Jos näin kävisi, pitänee seuraavaksi pohtia mitä se tarkoittaisi meille suomalaisille. Meillä on Euroopan maista pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Sodan syttyessä olisimme todennäköisesti yksi maajoukkojen taistelutanner.

Seuraavaksi ajatukset karkaavat tarkastelemaan mahdollista sodan syttymistä äidin näkökulmasta. Miten kävisi minun oman poikani joka nyt on vasta 13 vuotias. Sydäntä puristaa jo pelkkä ajatuskin, että pitäisi lähettää oma poika sotimaan enkä seuraavaa ajatusta uskalla ajatella loppuun asti. Mitä jos minun lapseni tapettaisiin tässä sodassa. Kuinka suuri olisi se tuska, suru, viha ja katkeruus joka minun sydämessäni silloin raivoaisi. Näin itsenäisyyspäivänä ajattelen niitä äitejä jotka ovat kaikki nämä tunteet kokeneet ja mietin miten he ovat selvinneet.

Olen joskus sanonut, että jos naiset saisivat johtaa tätä maailmaa, niin me emme koskaan lähtisi sotaan. En usko, että kukaan meistä haluaisi lähettää omat isämme, veljemme tai poikamme tappamaan tai tulemaan tapetuksi. Aina on olemassa vaihtoehtoja ja kykyä tehdä sopimuksia ja kompromisseja. Riidat voidaan sopia ilman aseita. Toinen toistamme kunnioittaen.

Kuka tähän sodanlietsontaan sitten on syyllinen. Aseteollisuuden omistajat joiden intressissä on vain raha, raha ja taas raha vai sairaalloisen vallanhaluiset ja häiriintyneet persoonat joille tärkeintä ei olekaan se raha vaan se suunnaton valta. Valta hallita ja tapattaa kanssaihmisiä. Olemmeko me muut sitten niin suunnattoman tyhmiä, että me emme tätä näe. Menemme mukaan tällaiseen päättömyyteen kuin sopulilauma kuolemaan.  Koston pelossa hyväksymme, koska emme uskalla kyseenalaistaa ja erottua joukosta.

Vähemmän EU:ta - enemmän Suomalaisuutta

Perjantai 11.4.2014 - Kaisa Juuso

 EU:n liittymisen myötä Suomi on sitoutunut tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman, vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Kuulostaa hienolta.

Haluatko sinä olla yhtä saksalaisten, ranskalaisten, puolalaisten ja kaikkien muiden EU-maiden kanssa? Tunnutko kuuluvasi samaan joukkoon kreikkalaisten ja espanjalaisten kanssa. Osallistutko mielelläsi heidän velkojensa maksuun ja uskot, että he auttaisivat meitä jos ajautuisimme ahdinkoon? Minä en tunne, en halua enkä usko.

Euroopan Unionin takaama tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus vie meiltä työpaikkoja halvan työvoiman maihin kun isot yritykset siirtävät tuotantolaitoksiaan muualle. Se vie myös Suomalaisia yrityksiä konkurssiin. Euroon liittyminen vei meiltä mahdollisuuden devalvoida joten nyt olemme voimattomia viennin supistuessa. Suomen valtion talous on surkeassa tilassa. Velka kasvaa huimaa vauhtia ja me emme voi tehdä muuta kuin ajaa alas valtionhallintoa, leikata sosiaaliturvasta, korottaa veroja ja kurjistaa suomalaisen kansan elinoloja.

Tähän pitää tulla muutos!

EU:n perussopimuksiin pitää saada muutoksia. Suomen kansa ei halua olla ainainen maksumies. Suomen taloudellinen itsenäisyys pitää palauttaa. Ei ole oikein, että meidän pitää Brysselissä anoa omia rahojamme takaisin Suomeen erilaisina projektirahoituksina. Ei ole oikein, että me joudumme maksamaan muiden maiden kulutusjuhlat. Me olemme omat virheemme ja kulutusjuhlamme jo kalliisti maksaneet -90 luvulla. Valtion velkaakaan ei voi loputtomiin kasvattaa ja jos EU:n perussopimuksia ei muuteta, niin odotettavissa on etuisuuksien huomattava alasajo Suomessa ja muissa korkean sosiaaliturvan maissa.

Suomen edustajat Euroopan Parlamenttiin seuraavalle 6-vuotiskaudelle valitaan nyt!

Ole mukana. Äänestä suomalaisuuden puolesta. Me tarvitsemme jokaisen äänen.

Suurin bluffi ja harhautusoperaatio miesmuistiin

Sunnuntai 29.12.2013 - Kaisa Juuso

Valtion velka kasvaa huolestuttavaa vauhtia ja hallitus realisoi jo valtion omaisuutta huimaa tahtia yrittäessään epätoivoisesti pysäyttää velkaantumisen. AAA-luokitus ja sen mukanaan tuoma halpakorkoinen velka ulkomailta halutaan ylläpitää keinolla millä hyvänsä ja niinpä markkinoille toitotetaan ilosanomaa rakennemuutoksista joilla velkataakkaa muka tulevaisuudessa pienennetään. Ettei vain olisi kuitenkin niin, että koko SOTE hässäkkä ja kuntarakennelaki ovat suurin bluffi ja harhautusoperaatio miesmuistiin. Suomen kunnat ja sairaanhoitopiirit katsovat touhua ihmeissään ja odottavat pommin putoamista.

Euroopan yhdentyminen johtaa pitkällä aikavälillä tuloerojen ja sosiaaliturvaetuuksien tasoittumiseen eri maiden välillä. Toisille maille tämä on hyvä juttu ja toisille huono. Suomalaisille tämä on huono juttu.

Kun suomalaista lapsilisää, kotihoidontukea, sairaanhoitoa jne nyt pitää jakaa ympäri ämpäri Eurooppaa, niin loppuuhan ne rahat jossakin vaiheessa. Joku voi tähän sanoa, että onhan Suomalaisillakin oikeus vastaaviin etuisuuksiin toisissa EU-maissa. Kyllä kyllä…. on toki oikeus mutta mitä sillä oikeudella tekee silloin kun se on olematon eli kun vastaavia etuja ei siinä toisessa EU maassa ole. Oikeus olemattomaan on vähän niin kuin Urpilaisen vakuuspaperi…vai oliko se takuus..

Valtion velkaakaan ei voi loputtomiin kasvattaa ja jos EU:n perussopimuksia ei muuteta, niin odotettavissa on etuisuuksien huomattava alasajo Suomessa ja muissa korkean sosiaaliturvan maissa. Suomen edustajat Euroopan Parlamenttiin seuraavalle 6-vuotiskaudelle valitaan ensi keväänä. Tässäpä heille yksi yhteinen tehtävä.  Väitän, että nyt on oikea aika ottaa EU:n perussopimukset uuteen tarkasteluun.

Valtuustoaloite oikeudesta koulukuljetukseen molempien vanhempien osoitteesta

Torstai 29.8.2013 - Tornion Perussuomalaisten valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE OIKEUDESTA KOULUKULJETUKSEEN MOLEMPIEN VANHEMPIEN OSOITTEESTA

720/41.913/2013

KV § 78

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta kaupunginvaltuutettu Kaisa Juuso jätti kaupunginvaltuustolle 26.8.2013 päivätyn seuraavan aloitteen:

"Tornion koulutuslautakunta on päättänyt, että yhteishuollossa oleville oppilaille koulumatkaetu katsotaan vain väestörekisteriin merkitystä vakituisesta asuinpaikasta ja perustellut sitä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 14.3.2006.

Mielestämme erotilanteessa tulisi aina ratkaista asia lapsen näkökulmasta ja turvata lapsen mahdollisuus ja oikeus ylläpitää läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa. Nykypäivänä on tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Koulukyydin evääminen toisen vanhemman luota hankaloittaa mielestämme kohtuuttomasti lapsen asumista vuorotellen molempien vanhempiensa luona eikä ole lapsen edun mukaista. Asia ei ole myöskään kustannuskysymys vaan voi joskus tulla jopa halvemmaksi toisen vanhemman asuessa lähempänä koulua.

Saamiemme tietojen mukaan naapurikunnissa Keminmaassa ja Haaparannalla tämä onnistuu emmekä näe mitään syytä, miksi tämä ei voisi onnistua myös Torniossa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2006 ei estä Tornion kaupunkia toimimasta toisin.

Sen vuoksi esitämme, että koulutuslautakunta ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi ja päättää jatkossa myöntää koulukuljetuksen molempien vanhempien osoitteesta."

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Kaisa Juuso, Heikki Huhtalo, Marko Koivisto, Minna Kallunki, Johanna Aarnio-Keinänen, Jyrki Aspegren, Pekka Kvist ja Markus Törmä.

KAUPUNGINVALTUUSTO:

Päätettiin saattaa aloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Lue lisää »

Yksi totuus Hopearannasta

Keskiviikko 19.6.2013 - Kaisa Juuso

Tornion kaupunginhallitus päätti maanantaina 17.6.2013 äänin 6-5 hylätä Hopearannan vuokrasopimuksen. Päätös oli itselleni pettymys erityisesti sen vuoksi, että Perussuomalaisten ainoa edustaja kaupunginhallituksessa eli Juhani Keinänen äänesti vuokrasopimuksen hyväksymistä vastaan – vastoin valtuustoryhmämme päätöstä.

Olen ollut mukana neuvotteluryhmässä jossa olemme hakeneet sopuratkaisua jo pitkään jatkuneeseen riitaan Karungin Palvelukoti ry:n ja Tornion kaupungin välille.

Tornion kaupunki on jo vuosia sitten antanut omavelkaisen takauksen Karungin Palvelukoti ry:n lainaan. Lainapääomaa on maksamatta n. 850 000 euroa ja korkoineen kaikkineen siitä lienee tämän päätöksen myötä tulossa kaupungille lähemmäs miljoonan euron lasku.

Sosiaali- ja terveyslautakunta oli suunnitellut perustavansa Hopearantaan aluksi 14 paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön jonka toiminta olisi alkanut 1.1.2014. Hopearannassa vanhuksia olisi hoidettu kaupungin omana toimintana eli olisimme välttyneet kilpailuttamasta näitä paikkoja. Hopearannassa vanhus olisi saanut olla elämänsä loppuun asti. Ei olisi paiskottu edestakaisin Mikevalta Attendoon - tai jonnekin muualle- kolmen vuoden välein niin kuin nyt joudutaan tekemään..

Torniossa tehostettua palveluasumista jonottaa tällä hetkellä 10 henkilöä ja lisää tulee koko ajan. 1.7.2013 voimaan astuva vanhuspalvelulaki edellyttää, että paikka on saatava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös palvelun tarpeesta on tehty. Nyt tehty päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että me joudumme ostamaan nämä paikat yksityiseltä eli Mikevalta tai Attendolta.  Mikevan kanssa meillä on sopimus joka loppuu 31.12.2014. Ensi keväänä alkaa siis jälleen kerran tämä typerääkin typerämpi kilpailutusrumba jonka seurauksena voimme taas joutua ”paiskomaan” vanhuksia paikasta toiseen. Paiskataan  sinne missä annetaan halvinta hoivaa. Järkyttävää. Ilman omia tiloja olemme täysin muiden armoilla. Hopearantaa ei silti haluttu vuokrata. Kokoomus ja Vasemmisto ovat pitäneet kovaa älämölöä Hopearannasta ja vastustaneet sopimusta kaikin voimin. Kuitenkin yksi Vasemmiston vaaliteemoista viime kunnallisvaaleissa oli nimenomaan se, että kilpailutus pitää lopettaa ja vanhukset hoitaa kaupungin omana toimintana. Missä on vasemmiston logiikka? Ilmeisesti jotkut vanhat erimielisyydet ja kostonhalu ovat vahvempia motiiveja päätöksenteossa kuin meidän omien vanhustemme etu.

Kokoomuksen kanta ei ole yllätys. Sen edustaja toimii puolueensa ideologian mukaisesti äänestäessään sopimusta vastaan.

Jotkut perustelivat kantaansa yksinomaan sillä, että asiasta ei olisi pitänyt lähteä edes neuvottelemaan ennen kuin Karungin Palvelukotiyhdistys olisi vetänyt molemmat vireillä olevat kanteensa pois. Se on jossittelua eikä mikään peruste äänestyspäätökselle. Vuokrasopimuksen liitteenä oli sovintosopimus jossa yhdistys olisi sitoutunut vetämään pois molemmat kanteet.  Miksi ihmeessä he olisivat vetäneet kanteensa pois jo ennen neuvotteluita? Heilläkin on tässä asiassa paljon menetettävää ja hallituksen jäsenet saattavat joutua jopa taloudelliseen vastuuseen päätöksistään. Hallituksessa istuvilla on aina myös henkilökohtainen vastuu päätöksistä joista he eivät ole ilmoittaneet pöytäkirjaan eriävää mielipidettään. Kaupunginhallituksen päätökseen 17.6 koskien Hopearannan vuokrasopimuksen hylkäämistä esittivät eriävän mielipiteen kaikki ne viisi henkilöä jotka äänestivät sopimuksen hyväksymisen puolesta sekä kaupunginjohtaja. Näin he varmistivat vapautuvansa vastuusta tämän päätöksen osalta. Varmaankin viisaasti tehty.

Monet kauhistelevat kuinka kalliiksi Hopearannan vuokraaminen tulisi mutta unohtavat sen, että kaupunki perisi asukkailta vuokran ihan kuten joka paikassa muuallakin. Tuskin tästä vuokratuotosta kaupungille mitään voittoja olisi kertynyt  vuokranmaksun ja vesi/lämmityskulujen maksamisen jälkeen mutta eipä juuri kulujakaan.

Seuraavaksi ihmetellään vuokrasopimuksen pituutta. Se oli suunniteltu määräajaksi eli 1.1.2014 – 31.12.2027 sen vuoksi, että siihen mennessä yhdistyksen laina  olisi maksettu pois. Syy miksi Hopearantaa ei haluttu ostaa heti on, että RAY:n myöntämiä  investointitukia olisi peritty yhdistykseltä takaisin myyntitilanteessa. Miksi maksaa RAY:lle jos siitä voi välttyä tekemällä aluksi vuokrasopimuksen Hopearannasta ja ostamalla sen vasta 1.1.2018 jälkeen, jolloin investointitukien takaisinmaksuvelvollisuus lakkaa?

Meillä ei ole kristallipalloa joten emme tiedä mikä kunta ja ketkä ovat tästä asiasta päättämässä 1.1.2018 jälkeen. Voi olla, että he eivät haluakaan ostaa Hopearantaa ja silloin ollaan taas saman ongelman edessä eli mihin siirretään vanhukset ja kuka maksaa valtionkonttorilta otetun lainan? Sen vuoksi oli tarkoitus varmistaa asia näin pitkällä määräaikaisella vuokrasopimuksella. Varmistaa se, ettei takaus lankea maksuun ja että Hopearanta on Torniolaisten vanhusten käytössä ainakin 31.12.2027 asti.

Tämä neuvottelijoiden esittämä ratkaisu olisi ollut sovintoratkaisu jossa ei ollut voittajia eikä häviäjiä. Koska sitä ei hyväksytty meistä kaikista tulee häviäjiä.  Karungin Palvelukotiyhdistys, Tornion kaupunki ja meidän omat vanhuksemme  saavat maksaa viulut.

Suomelle kruunu?

Torstai 26.7.2012 - Kaisa Juuso

(Julkaistu Pohjolan Sanomissa 8.8.2012)

Suomella on useita mahdollisuuksia EURO-kriisin ratkaisussa; ensin pitää kuitenkin päättää haluammeko jatkaa muiden maiden pankkijärjestelmien tukemista vai emme. Jos jatkamme tätä tahtia, tulee Suomi velkaantumaan ennätysmäisesti ja velkojen takaisinmaksu kaatuu suomalaisten veronmaksajien harteille. Tulemme kokemaan uuden pula-ajan jonka pituudesta ei ole tietoa ja jonka kesto ei ole omassa kontrollissamme.

Toinen vaihtoehto on erota eurosta. Mutta mikä valuutta meillä sitten olisi? Otetaanko markka takaisin ja devalvoidaan niin kuin aina Kekkosen aikana tehtiin. Saadaan vienti kasvuun ja turvataan suomalaisten työllisyys. Samalla kasvaisi suomen ulkomailta ottamien velkojen pääoma, kaikki tuontitavarat mm. bensa kallistuisivat ja kotitalouksien varallisuus ainakin lyhyellä tähtäimellä supistuisi. Pula-aika tulisi tässäkin vaihtoehdossa mutta sen kesto olisi ainakin osittain omassa kontrollissa.

Entä jos kääntäisimme katseen ruotsiin päin? Voitaisiinko ottaa käyttöön suomen kruunu joka aluksi sidottaisiin samaan kurssitasoon ruotsin kruunun kanssa. Tällä estettäisiin valuuttapako suomesta ja vakaannutettaisiin tilanne toistaiseksi. Myöhemmin, tilanteen rauhoituttua, voitaisiin sitten harkita esim. devalvaatiota - yksin, tai yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. EU-sopimuksiin liittyvät ongelmathan ovat yhteisiä kaikille pohjoismaille. Entä kannattaisiko viennin osalta nyt keskittyä toiseen naapurimaahamme eli Venäjään eikä surra sitä, että vienti EU-maihin romahtaisi. Venäjä on isompi valtio kuin kaikki Euroopan maat yhteensä ja meillä on pitkä kokemus ja etulyöntiaseman venäjän kaupassa. Älkäämme uhratko sitä Naton alttarille.

Ero yhteisvaluutasta ei kuitenkaan ratkaisisi kaikkia ongelmia joita EU-sopimukseen liittyy. Suomen valtiolla ja kunnilla tulisi olla mahdollisuus suosia kotimaisia ja alueellisia yrityksiä hankintapäätöksiä tehdessään. Myös perhe-etuuksien maksu ulkomaille olisi syytä ottaa uuteen tarkasteluun. Kansallisen ja EU-lainsäädännön uudistuksia tarvitaan.

Suomi EU-direktiivien syövereissä

Torstai 12.7.2012 - Kaisa Juuso

(Julkaistu Pohjolan Sanomissa 18.7.2012 ja Kemi-Tornio kaupunkilehdessä 20.7.2012.)

EU:n liittymisen myötä Suomi on sitoutunut tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman, vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Kuulostaa hienolta.

Jotta tämä toteutuisi piti Suomen säätää hankintalaki jonka mukaan kaikista julkisista, tietyn kynnysarvon ylittävistä hankinnoista, pitää julkaista joko kansallinen tai koko EU:n kattava tarjouspyyntö. Eihän tässä vielä mitään pahaa ole. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on muodostunut hinta eli yleensä halvin tarjous hyväksytään. Laatutekijöillä, yrittäjän kotikunnalla tai kotimaisuudella ei ole juurikaan painoarvoa. Tämä on pelkästään Torniossa johtanut jo ainakin Hopearannan tragediaan ja Suojapirtin lakkauttamiseen. Pikkuhiljaa myös kaikki vähänkin suuremmat tavarahankinnat lipuvat halvan työvoiman maihin. Ainakin Viron, Liettuan, Latvian ja Puolan yritykset hyötyvät tilanteesta kun taas suomalaiset yrittäjät ja yritykset nääntyvät. Työpaikat katoavat suomesta, talous romahtaa ja pahoinvointi lisääntyy.

Halpatyövoimaa virtaa Suomeen, erityisesti rakennusalalle. Myös hoiva-alalle houkutellaan jo työtekijöitä mm. Virosta. Heille riittää pienempi palkka ja näin he ohittavat työnhaussa suomalaiset. EU-sopimusten mukaisesti he samalla saavat oikeuden suomen korkeampaan sosiaaliturvaan ja perhe-etuuksiin vaikka loput perheestä asuisivatkin esim. Virossa. Esimerkkinä perhe-etuuksista mainittakoon lapsilisä joka Liettuassa on n. 11 euroa/lapsi/kk kun se suomessa on 100 euroa ensimmäisestä lapsesta, 110 euroa toisesta jne.

EU:n ja erityisesti euron myötä pääoma todellakin liikkuu vapaasti. Suomesta poispäin… Taloudellisesti ja sosiaalisesti eritasoisten maiden yhteenliittymässä tapahtuu talouden ”tasaamista” josta hyötyvät nimenomaan ne valtiot joissa työvoima on halpaa ja sosiaaliturva olematon. Suomi ei kuulu näihin.

Suomi on umpikujassa. Motissa. Myönnän, että jälkiviisaus on aina helppoa. Eivät päättäjämme silloin aikoinaan varmaankaan ymmärtäneet mihin EU-jäsenyys johtaa ja Euro-valuuttakin kuulosti aikoinaan oikein hienolta ajatukselta. Kysymys kuuluukin: mitä nyt tehdään? Vetelät on jo housuissa.