Pelastetaan Lapin luonto ja vesistöt

Tiistai 8.11.2022 - Kaisa Juuso

Tällaisella normi kansalaisen logiikalla on vaikea ymmärtää nykyistä ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksena Ilmasto pelastuu, mutta sen seurauksena lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoimateollisuus saastuttavat vesistöjä, maaperää ja vähentävät hiilinieluja. Avohakkuut voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen tieltä poistavat pysyvästi hiilinieluja. Jotenkin takaperoista koko homma.

On toki hyvä asia, jos ilmasto pelastuisi, vaikkakaan pienen Suomen toimilla ei siihen juurikaan ole vaikutusta. Meidän pitää kuitenkin nykyhallituksen mukaan toimia esimerkkinä muille maille.

Ilmaston pelastaminen mm. liikenteen sähköistämisen avulla tarkoittaa kuitenkin sitä, että akkuteollisuus tarvitsee entistä enemmän erilaisia mineraaleja akkujen valmistukseen mikä taas tarkoittaa, että kaivosteollisuus etsii kuumeisesti uusia kohteita. Lapistakin on varattu malminetsintään suuria alueita useiden kansainvälisten yhtiöiden toimesta ja uusia kaivoksia on suunnitteilla useampi.

Näistä malminetsintävarauksista ei Lapissa juurikaan valiteta, mutta toista se on, kun mennään väkirikkaalle seudulle Etelä-Suomeen. Kansainvälinen, tänä vuonna perustettu kaivostoimintayritys ElementX Finland on saanut TUKES:lta etuoikeuden valmistella malminetsintälupahakemusta 1600 km2 suuruiselle väkirikkaalle alueelle itäiselle Uudellemaalle. Asia on heti poikinut useita valituksia hallinto-oikeuteen. Alueen asukkaat ja järkyttyneitä ja myöskin kuntatasolla lupaa vastustetaan.

Meidän pitää ryhdistäytyä myös Lapissa sillä aikaikkuna Lapin luonnon ja elinympäristömme pelastamiseen pienenee koko ajan. Ei voi olla niin, että väliaikaisten työpaikkojen varjolla hyväksymme elinympäristön saastuttamisen ja kuntien kiinteistöverokiiman vuoksi joudumme kärsimään Eiffelin tornin korkuisten tuulivoimaloiden vaikutuksista elinympäristöömme.

Pysyvät työpaikat ja niiden mukanaan tuoma elinvoima ja vauraus ovat toki tärkeitä myös meille lappilaisille. Minä näen suuria mahdollisuuksia matkailun saralla. Puhtaat vedet, puhdas luonto ja ilma houkuttelevat jo nyt meille kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita. Tätä valttikorttia ei kannatta heittää hukkaan suosimalla ympäristöä pilaavia ja saastuttavia elinkeinoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, luonto, vesistöt, tornionjoki, kemijoki, tuulivoima, kaivos, saasteet, matkailu

Suhangon kaivoksen purkuputki Kemijokeen on ympäristöriski jota ei pidä ottaa

Keskiviikko 2.11.2022 - Kaisa Juuso

Lapin ELY-keskus on pyytänyt lausuntoja Suhangon purkuputken ympäristövaikutusten arviointiraportista 31.10.2022 mennessä. Olen lausunut asiassa seuraavasti:

Katson, että ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteen tulee ohjata ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

TAUSTAA

Suhanko Arctic Platinum Oy (SAP) suunnittelee purkuputken rakentamista Suhangon kaivoshankkeen alueelta Kemijoelle ja Suhangon kaivoksen purkuvesien johtamista purkuputken kautta Kemijokeen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ”Kaivoshanketta suunnitellaan muutettavaksi purkuvesien johtamisen osalta siten, että kaivoksen purkuvedet johdettaisiin purkuputkella kaivosalueelta Kemijokeen. Suunnitellun purkuputken maahan asennettu osuus on pituudeltaan purkupaikasta riippuen joko 44 kilometriä tai 50 km ja se sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntien alueille itä-länsisuuntaisesti, päättyen Kemijokeen Ossauskosken voimalaitoksen läheisyyteen.”

Kemijoelle on tyypillistä jokiuomassa kulkevan veden epätasainen ja vaihteleva virtausmäärä. Pienillä virtaamilla kaivoksen purkuputken kautta jokeen johtamat päästöt ja haitalliset aineet kulkevat joessa kertyminä ja sekoittuvat hitaasti jokiveteen, jolloin päästöjen aiheuttama ympäristövahinko kasvaa.

VAARALLISET KSANTAATIT TAPPAVAT VESIELIÖSTÖÄ JA KALOJA

Ksantaatti on yksi malmin rikastuksessa käytettävä kemikaali. Ksantaattiyhdisteitä käytetään kaivosteollisuudessa kokoojakemikaaleina sulfidimalmien vaahdotuksessa. Kemikaalia käytetään sulfidiaineiden erottamisessa metalleista. Suomessa suurin osa malmeista on sulfidipitoisia.

Kaikki ksantaatit ovat vesieliöstölle vaarallisia. Ksantaatit on luokiteltu joko erittäin myrkyllisiksi (H410) tai myrkyllisiksi (H411) vesieliöstölle. Ne ovat hyvin myrkyllisiä myös kaloille ja jo mikrogrammapitoisuus aiheuttaa muutoksia.

Testeissä natrium-etyyli-ksantaatin (lyhenne SEX) myrkyllisyys korostunut. Se on luokiteltu CLP merkinnällä H410, eli ”Erittäin myrkyllinen vesieliöstölle”. Turvallista tasoa vesistössä ei varmuudella voida määritellä. Se olisi joka tapauksessa reilusti alle 1 mikrogramma litrassa. Suhangon hankkeen YVA:ssa (2022) on mainittu, että kaivoshanke tulisi käyttämään nimenomaan SEX-ksantaattia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan Natriumetyyliksantaatti aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina kalakuolleisuutta ja kalojen lisääntymisen estymistä.

Suhangon kaivoshankkeen ksantaattien suunnitellusta käyttömäärästä ei ole varmuutta, koska sitä ei ole purkuputkea koskevassa YVA-selostuksessa ilmoitettu!

Suhangon kaivoshankkeesta vuonna 2013 tehdyssä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainitaan ksantaatti, jonka käyttömäärä kaivoksella olisi 1800 tonnia vuodessa. Se on moninkertainen määrä verrattuna Suomen tämän hetken suurimpaan käyttäjään Kevitsaan, jossa määrä on 350 – 400 tonnia vuodessa.

KSANTAATTIEN HAJOAMINEN ON HIDASTA KYLMÄSSÄ VEDESSÄ

Ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti kylmässä vedessä. Kaivoskemikaalien, kuten ksantaattien, vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta kylmissä ja arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tutkittua tietoa. Suhangon purkuputken YVA-selostuksessa myönnetään että: ”Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan ksantaattien hajoaminen kestää kylmässä ilmastossa (Bach ym. 2016). Vaikka kylmyyden vaikutusta hajoamiseen ei tunneta tarkasti, tiedetään kylmyyden hidastavan ksantaattien hajoamista.”

Suomen ympäristöviranomaisten vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoaisivat nopeasti. Nopea hajoaminen voi kuitenkin toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringonsäteilyn nopeuttamana. Arktisissa olosuhteissa hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä hajoamisaika voi olla yli 100 päivää (mm. Sun & Forsling 1997, Heiskanen 2017, Kaivos VV-hankkeen loppuraportti, GTK 2019).

Ksantaattien ekotoksisuustestit tehdään lämpimissä maissa eivätkä ne ole suoraan sovellettavissa arktisiin olosuhteisiin. Koska ksantaatit ovat erittäin myrkyllisiä ja niitä koskeva tutkimustieto on epätarkkaa ja puutteellista, ksantaattien suhteen on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Arktisia olosuhteita varten tarvitaan omaa kaivoskemikaalien ympäristövaikutusten tutkimusta ja omaa lainsäädäntöä.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni KKV 58/2022 vp ympäristöministeri Emma Kari on todennut 15.3.2022 näin: ”Geologian tutkimuskeskus on analysoinut ksantaatteja kaivosten prosessivesistä epäherkällä NMR menetelmällä, mutta ksantaattien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi edellyttäisi tarkempaa tasoa vesistönäytteissä.” Ympäristöministeri ei siten pidä ksantaattien ympäristöriskien nykyistä arviointimenettelyä riittävänä.

VAROVAISUUSPERIAATTEEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOA

Monien muiden ongelmien lisäksi Suhangon purkuputki aiheuttaisi sen, että nykyinen Kemijoen vesienhoitosuunnitelma ei enää voisi toteutua. (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027.)

Ympäristöoikeudelliset varovaisuusperiaate ja ennaltaehkäisyn periaate ohjaavat ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

1 kommentti . Avainsanat: Suhangon kaivos, kaivos, ksantaatti, Kemijoki, vesistö, vesieliöstä, kalakuolema

Opiskelijoiden kohtaaminen työssäoppimisjaksoilla on tärkeää

Lauantai 29.10.2022 - Kaisa Juuso

Muistan erään työharjoittelun sairaanhoitajaopintojen aikana. Harjoittelijat eivät olleet tervetulleita kahvitauolla muiden kanssa saman ison kahvipöydän äärelle vaan meille osoitettiin oma nurkkaus lähellä olevassa toisessa pienessä huoneessa. Jos vuorossa ei ollut muita harjoittelijoita niin minä join kahvikuppini yksin ja kuuntelin, kuinka muilla oli hauskaa isossa kahvihuoneessa. Silloin päätin, että tähän sairaalaan en ikinä hae töihin. Enkä hakenut. Tästä on aikaa n. 15 vuotta, eli ei kovin kauan.

Kerron tämän esimerkkinä ja osoittaakseni kuinka tärkeää on harjoittelijoiden ja työssäoppimisen jaksoilla olevien opiskelijoiden kohtaaminen työpaikan arjessa. Suurin osa heistä on nuoria, joilla on vielä hyvin vähän, tai ei ollenkaan, kokemusta työelämästä. Jokainen heistä toivoo saavansa hyvän työpaikan valmistuttuaan. Hyvä työpaikka tarkoittaa myös hyvää työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa hyödyksi, jossa jokaista arvostetaan ja autetaan tarpeen mukaan. Hyvän työyhteisön luominen on meidän kaikkien vastuulla. Me kaikki tarvitsemme rohkaisua ja kehuja. Edes joskus.

Vakituinen työpaikka ei ole enää lottovoitto työntekijälle, kuten vielä pari vuosikymmentä sitten. Silloin oltiin nöyriä ja kiitollisia jos ylipäätään pääsi töihin. Tänä päivänä melkein kaikilla sektoreilla on pula osaavasta työvoimasta. Parhaiten rekrytoinneissa pärjäävät yritykset ovatkin jo ymmärtäneet, että hyvä ja pestissään viihtyvä työntekijä on nykyään lottovoitto yritykselle.

Vasta työelämään tulossa olevia opiskelijoita moititaan usein osaamattomuudesta ja laiskuudesta. Toisaalta moitetta tulee myös siitä, että opiskelijoita ei kukaan ohjaa vaan heidät jätetään yksin selviämään miten parhaaksi näkevät. Jos opiskelijalle ei osoiteta työtehtäviä ja ohjata niiden tekemisessä niin on selvää, että he jäävät ulkopuolisiksi selaamaan kännykkää ja toivomaan, että loppuisipa päivä pian.

Meillä on vielä paljon tehtävää myös koulutuksen saralla. Sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset menneinä vuosina ovat tehneet rumaa jälkeä. Inkluusio ja itseohjautuvuuden vaade ovat jättäneet monet lapset hakoteille jo perusopetuksessa.

Nyt työelämään tulevat nuoret tarvitsevat meidän kaikkien tukea ja rohkaisua. Pitää lähteä siitä ajatuksesta, että osaaminen karttuu ajan kanssa työelämässä eikä vaadita mahdottomia ja pelotella ylisuurilla vaatimuksilla jo työnhakuilmoituksissa. Hyvällä perehdyttämisellä ja kannustavassa työilmapiirissä taidot jalostuvat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opiskelija, työharjoittelu, työssäoppiminen, työntekijä

Hallituksen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin

Maanantai 10.10.2022 klo 11:39 - Kaisa Juuso

Mitä tapahtuu Suomen maatalouksille, yrityksille ja vientiteollisuudelle, jos sähkön hintaa ei saada alas ja tasaiseksi. Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittaa meidät sata - nolla sillä etenkin maiden pohjoisosissa sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Mitä tapahtuu, kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena. Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja. Uusi 90 - luvun lama.

Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useaan alueeseen. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sähkö on halvempaa kuin etelässä. Näin koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisessa kuin etelässä.

Kysyin kirjallisella kysymyksellä ministeri Lintilältä muutama viikko sitten, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue, kun niitä Ruotsissa ja Norjassa on useita. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi? 

Ministeri Lintilä vastasi, että koska Suomessa on niin hyvät siirtoyhteydet ei hinta-alueita tarvita ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Tämä lienee vasta esimakua siitä, mitä kaikkea tuulivoimakuntien odotetaan jatkossa kiinteistöveroilla tekevän.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon 3 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana, jotta sähkön siirto Pohjoisesta Etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään.

Sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Yltiöpäinen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin, mutta hallitus on tehnyt selväksi, että se ei missään tilanteessa (!) tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siis tapahtui mitä tapahtui. En voi ymmärtää tällaista typeryyttä. Asioiden tärkeysjärjestys on hallitukseltamme täysin hukassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, hiilineutraalisuus, ilmasto, ilmastopolitiikka, hallitus

Tuen hoitajaliittojen esitystä viiden vuoden palkkaohjelmasta

Tiistai 13.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomea uhkaa energiakriisin lisäksi myös hoivakriisi. Kriisin taustalla on työmarkkinaosapuolten jumiutuneet palkkaneuvottelut. Hoitajaliitot Super ja TEHy vaativat hoitajille viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain yli normaalikorotusten.

Laskin, että sairaanhoitajan peruspalkka nousisi tällä 3,6 prosentin korotuksella keskimääräisestä 2500 eurosta 90 euroa ensimmäisenä vuonna, 93,24 euroa seuraava vuonna 96,59 kolmantena, 100,07 neljäntenä ja 103,68 viidentenä vuonna. Yhteensä palkka nousisi siis 2500 eurosta 2983,58 euroon viiden vuoden kuluessa.

Tässä vaiheessa aika monet alkavat puhumaan kokonaispalkasta, johon kuuluu ilta- ja yötyölisiä. Toisilla niitä on, toisilla ei. Lisät ovat korvausta epämukavasta työajasta, eikä niitä pidä ottaa mukaan alakohtaisessa vertailussa.

Mielestäni hoitajaliittojen esitys on aivan kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä. Paheneva hoitajapula johtaa palkkakilpailuun, joka on jo alkanut. Hoitajaliittojen esityksellä siihen olisi mahdollista vastata ennakoivasti, hallitusti ja tasa-arvoisesti.

Hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla. Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessakin hoitajia siirtyy nyt yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.

Työvoimapula alalla on järkyttävä ja pahenee koko ajan. Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat, vanhusten tilanne heikkenee, kotipalveluja ei ole saatavissa eikä palvelukotipaikkoja ole tarpeeksi. Väestö vanhenee ja hoivavelka kasvaa koko ajan. Työvoimapula on akuutti.

Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempii kohteisiin, rahaa kuitenkin löytyy kuin ihmeen kaupalla

Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät.

Nyt on arvokeskustelun paikka. Hyvinvointivaltion olennaisin tunnusmerkki on se, että apua tarvitsevia autetaan ja heikommista huolehditaan. Nyt se vaatii sen, että hoitajien työskentelyolosuhteita ja palkkoja parannetaan tuntuvasti, jotta ala houkuttelisi jatkossakin opiskelijoita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoivakriisi, sairaanhoitaja, Lähihoitaja, hoitaja, palkka, Tehy, Super

Pelastaako porotalous meidät tuulivoimateollisuudelta Lapissa?

Torstai 8.9.2022 - Kaisa Juuso

Suomi on tuhansien järvien maa. Meillä on toistaiseksi maailman puhtain ilma ja puhtaat vedet. Näitä me arvostamme itse yli kaiken ja niitä arvostavat myös ihmiset muualla maailmassa.

Jonkin verran maailmaa nähneenä olen jo aikaa sitten ymmärtänyt kuinka arvokas ja säilyttämisen arvoinen luonto meillä on. Usein tuntuu siltä, että monet ikänsä täällä asuneet eivät näe asiaa samalla tavalla. Lyhytnäköiset hyödyt alenevien kiinteistöverotuottojen ja rakennusaikaisten työpaikkojen muodossa syrjäyttävät tarpeen varjella luontoa.

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa maatuulivoimateollisuuden uusi kehto. Muualla Euroopassa suuntaus tuulivoimateollisuuden osalta on kääntynyt merelle. Tanska suunnittelee kokonaisen energiasaaren rakentamista aluevesilleen ja Britannian rannikolla on lentokoneesta katsellen havaittavissa satoja tuulivoimaloita. Tuulivoimaa tuotetaan usein ns. mankala-periaatteella eli tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia myydään omakustannushintaan eteenpäin omistajille, jotka tekevät sillä ison tilin. Meille jää mittava luontokato ja roppakaupalla muita haittoja.

Puolustusvoimat ovat pystyneet estämään tuulivoimateollisuuden Itä-Suomessa toistaiseksi vetoamalla siihen, että ne häiritsevät tutkia. Myös poronhoitoalueet Lapissa ovat välttyneet tuulivoimaloilta ainakin suurelta osin. Toivottavasti jatkossakin. Pohjois-Norjaan Fosenin niemimaalle ehdittiin rakentaa kaksikin suurta tuulivoimateollisuusaluetta, joiden osalta Norjan korkein oikeus on viime vuonna päättänyt, että ne haittaavat saamelaisten poronhoitoa. Päätöksessä todetaan niiden levittäytyneen porojen laidunmaalle ja että ne tulisi purkaa.

Tuulivoimaa vastustavia kansalaisjärjestöjä on perustettu viime aikoina myös Suomeen ja hyvä niin. Ilman niitä keskustelu jäisi kovin yksipuoliseksi ja haitat suurelta yleisöltä piiloon. Aiheen ympärillä pyörivä salamyhkäisyys on outoa.

Tuulivoimateollisuudella on tietenkin myös puolustajia. Ainakin kaikki ne, jotka laskevat jollain tapaa saavansa niistä taloudellista hyötyä. Monet kuntapäättäjät hamuavat sokeasti kiinteistöverotuottoja, maanomistajat maanvuokratuloja, osa majoitus- ja ravintolayrittäjistä hamuaa asiakkaita, maansiirtoyrittäjät urakoita maa-ainesten kuljetuksessa. Monet kuljetusyrittäjät ja nostopalveluita tarjoavat yritykset ovat myös omalla asiallaan, kun keskustellaan tuulivoimasta. Ei siinä paljon luontoarvot saatikka kansalaisten huolet paina, kun heitä kuuntelee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, porotalous, Lappi

Tavallisen tallaajan ostovoimalle on käynyt köpelösti

Torstai 4.8.2022 - Kaisa Juuso

Sähkön hinta on noussut pilviin, bensan hinta samoin ja ruokakaupoissa hinnat nousevat koko ajan. Inflaatio laukkaa ja korot nousevat. Ei auta, että palkka nousee kaksi prosenttia, jos inflaatio on samaan aikaan kahdeksan prosenttia. Media pursuaa säästövinkkejä. Laske asunnon lämpötilaa, käy harvemmin ja nopeammin suihkussa, mielellään kylmässä sellaisessa. Älä lämmitä saunaa, pese pyykit yöllä jne…Ensi talven pakkaset pelottavat jo nyt ja polttopuukauppa käy kuumana.

Maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite tulee kalliiksi. Tuulivoimaloiden sattumasähkö ja päästöoikeuksien korkea hinta nostaa sähkön, ja sitä kautta monen muun hyödykkeen hintaa. Tästä syytetään mielellään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta se ei suinkaan ole koko totuus.

Samaan aikaan kun me maksamme itsemme kipeiksi sähköstä, olemme me valtionyhtiö Fortumin kautta kompensoimassa energian hinnan nousua saksalaisille. Ei enää huonommin voisi mennä. Suomalainen maksaa aina. Tänään luin, että sotakorvaukset olisivat nykyrahassa seitsemän miljardia, kun Fortumin tappiot Uniperistä voivat nousta jopa 20 miljardiin.

Jos nyt jostain voidaan Venäjän sotimista syyttää, niin lannoitteiden hinnan kolminkertaistumisesta. Maataloustuottajien tilanne on vaikea ja moni lyökin hanskat tiskiin vapaaehtoisesti. Jatkajaa tilalle ei ole eikä kannattamatonta työtä halua kukaan tehdä. Sinne katoaa Suomen huoltovarmuus ruuan osalta.

Kaikesta tästä huolimatta hallituspuolueet kehuvat kuinka paljon hyviä asioita he ovat saaneet aikaiseksi. Kansa kuitenkin kärsii ja maksaa. Kiltisti ja nöyrästi kuten suomalainen aina. Meillä eivät maanviljelijät enää jaksa edes osoittaa mieltään kuten esimerkiksi Hollannissa.

On aivan selvää, että Suomi on ajautumassa taantumaan. Kuinka syvä se tulee olemaan, jää nähtäväksi. Onneksi Olkiluoto 3 on starttaamassa syyskuussa, joten ei meidän tarvitse palella kodeissamme, kunhan vain suoriudumme sähkölaskuista. Pienten talojen ja mökkien asukkaat ovat hiukan paremmassa asemassa nyt ja jos talosta vielä löytyy varaava takka niin ei hätää.

Monissa maissa valtion on auttanut sähkölaskujen kanssa hätäileviä kansalaisia. Ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. Suomessa valtionvarainministeri Saarikko käski hakea toimeentulotukea sähkölaskujen maksamiseen. Mahtoiko Annika unohtaa, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, eikä sitä ole mahdollista saada, jos on vähänkin säästöjä tai omaisuutta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ostovoima, sähkö, energia, inflaatio, Fortum, Uniper, maataloustuottaja

Fortumin karmeat seikkailut maailmalla

Keskiviikko 27.7.2022 - Kaisa Juuso

Fortumin hiuksia nostattavat seikkailut maailmalla koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Voimme unohtaa Fortumin maksamat puolen miljardin vuotuiset osingot valtiolle vuosikymmeniksi eteenpäin. Fortum on tosiaan toiminut kuten ”kokoaan suuremman” maan valtionyhtiö surullisin seurauksin. Saksalaisen Uniperin osakekaupat tehtiin, vaikka tiedettiin Uniperin pitkistä sopimuksista myydä energiaa kiinteällä hinnalla. On helppo ajatella, että Uniperin vaikeudet johtuvat Venäjä pakotteista, mutta näin ei ole. Fortum antoi jo viime tammikuussa Uniperille kahdeksan miljardin lainan ja lainatakauksen, jonka syynä oli Uniperin tekemät 10 miljardin tappiot edellisvuonna. Tappiot johtuivat nimenomaan näistä Uniperin tekemistä pitkistä kiinteähintaisista energian toimitussopimuksista. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vasta 24.helmikuuta tänä vuonna.

Julkisessa keskustelussa on keskitytty haukkumaan omistajaohjausministeriä. Ehkä syystäkin, mutta valtion omistajaohjausosaston ja Fortumin istuvan hallituksen vastuusta on kirjoitettu vähemmän. Myös Eduskunnan talouspoliittisen ministerivaliokunnan rooli on jäänyt pimentoon.

Syyllisten hakeminen on vasta alkanut. Fortumin yhdeksän jäsenisessä hallituksessa kolmella on saksan kansalaisuus. On selvää, että tämä herättää epäilyn jonkinlaisesta saksalaisten edunvalvonnasta Suomen valtion yhtiössä. Saksalaisille on Uniperin tekemien sopimusten myötä taattu halpa energia, jota Uniper joutuu nyt hankkimaan kalliilla hinnalla tehden valtavia tappioita joka päivä. Nyt saavutetusta sopimuksesta huolimatta tämä tulee jatkumaan lokakuuhun asti. Saksan valtion ostaa 30 % yhtiöstä pilkkahintaan ja on luvannut lainata rahaa yhtiölle. Siis ei pääomittaa, vaan lainata. Siinä on iso ero. Lainat on maksettava takaisin ja niiden maksu on etusijalla kaikkeen muuhun. Tuleeko Fortum ja sitä kautta Suomen valtio koskaan saamaan takaisin sijoittamiaan rahoja. Tuskin. Saksa on lykännyt poikkeusolojen julistamista ja siten estänyt markkinahintojen siirtämisen kuluttajahintoihin.

Monet suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet Fortumiin. Valtion jälkeen suurimmat omistajat ovat Eläkevakuutusosakeyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Elo. Myös Veritaksella on huomattava omistusosuus Fortumissa. Fortumin osakkeilla käytiin kauppaa viime syksynä 26 – 27 eurolla/osake. Tätä kirjoittaessani osakkeen hinta on 10 euroa. Fortumin osakehinnan romahdus on valtava tappio meidän eläkevakuutusyhtiöillemme.

Uskon, että olemme kuitenkin nähneet vasta jäävuoren huipun. Fortumin seikkailut valtion omistajaohjauksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuella tulevat kostautumaan vielä moninkertaisesti tavallisille suomalaisille veronmaksajille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fortum, Uniper

Maaseudun asukkaat jyrätään tuulivoimaloiden tieltä

Tiistai 14.6.2022 - Kaisa Juuso

Olen saanut useita yhteydenottoja hätääntyneiltä kansalaisilta eri puolelta Suomea. He ovat järkyttyneet siitä, että heidän asuinympäristöään ollaan pilaamassa tuulivoimaloilla. Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat mennyttä ja ihmisten pitäisi tottua elämään tuulivoimamelun ja välkkeen kanssa koko loppuelämänsä. 

Kiinteistöjen myynti on tuulivoimaloiden tulon jälkeen vaikeaa. Kukapa haluaisi ostaa omakotitalon tuulivoimaloiden katveessa. Kiinteistön arvo romahtaa tai siitä tulee kokonaan myyntikelvoton. Kuka on vastuussa tästä ihmisten elinympäristön tuhoamisesta ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta? Tällä hetkellä ei kukaan. Ei ole oikeusturvaa. Tuulivoimaloille ei lainsäädännössä vaadita edes ympäristölupaa.

Kuntapäättäjille esitellään vain tuulivoimatoimijoiden selvityksiä, jotka ovat lievästi sanottunakin yksipuolisia. Valtuutetut hyväksyvät kaavoja ja sysäävät vastuun maanomistajille, jotka vuokraavat maitaan. Raha puhuu valtuustoissa, kun siellä lasketaan kunnalle tulevia kiinteistöveroja. Asukkaiden hätään reagoi vain pieni osa kuntapäättäjistä. Useimmiten turhaan.

Hallituksessa ajetaan voimakasta ilmastonpelastamisoperaatiota ja paasataan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, samalla kun sitä roppakaupalla tuhotaan maakuntien haja-asutus alueilla. Tilanne on absurdi.

Hätääntyneet kansalaiset ovat perustaneet useita kansalaisyhdistyksiä tuomaan esiin tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ja leivittämään tutkimustietoa aiheesta toiveena, että päättäjät heräisivät ja ymmärtäisivät sen epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden mikä Suomessa nyt vallitsee.

Tuulivoimagrynderit houkuttelevat maanomistajia luovuttamaan maitaan heille rahalla ja suurilla lupauksilla. Olen itse nähnyt, millaista sopimusta esim. Ilmatar Energy Oy tarjoaa maanomistajille, ja minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti uskaltaa sellaisen allekirjoittaa.

Tuulivoimakaavoituksen kohteena oleville alueille lykätään vuosien rakennuskielto surutta. Esim. Torniossa ollaan rakennuskieltoa asettamassa n. 14 prosentille (!) koko kunnan pinta-alasta. Yli 21 000 hehtaaria maata tulisi rakennuskieltoon näin aluksi viideksi vuodeksi tai niin kauan, että tuulivoimalakaava ja rakennuslupa on saanut lain voiman. 

Eikö tämä ole jo omaisuuden sosialisoimista kommunistiseen tyyliin. Pienen maanomistajan yli ajetaan surutta samalla kun hallituksen ministerit patsastelevat sillä, että Suomi on oikeusvaltio.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeusvaltio, tuulivoima, maaseutu, ympäristölupa

Varhainen diagnoosi olennaista neurokirjon ongelmissa

Keskiviikko 20.4.2022 - Kaisa Juuso

Neuropsykiatriset häiriöt eivät aina näy ulospäin, joten lähiympäristön voi olla vaikea ymmärtää mistä lapsen jatkuvat ongelmat johtuvat. Yleisimmät ns. neurokirjon häiriöt ovat eriasteiset tarkkaavuuden häiriöt, joista käytetään lyhenteitä adhd ja add, mutta niihin luetaan myös esim. asperger, autismi ja touretten syndrooma. Ne eivät johdu huonosta vanhemmuudesta vaan aivojen rakenteesta. Oireet ovat monenlaisia ja voivat näkyä esim. vaikeutena sopeutua yllättäviin muutoksiin ja vaikeuksina sietää pettymyksiä. Myös kuormittuminen aistikokemuksista (melu, valo) ja liioista virikkeistä sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat ovat tavallisia. 

Eduskunnassa on eri puolueiden kansanedustajien toimesta pari viikkoa sitten perustettu Nepsy-verkosto. Verkoston tarkoituksena on tehdä ongelmaa tunnetuksi ja tuoda tietoa siitä millaista tukea neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja aikuisetkin tarvitsevat voidakseen elää hyvää elämää.

Verkoston perustamistilaisuus oli hyvin koskettava. Monet äidit kertoivat yleisölle omista kokemuksistaan ja taisteluista, joita olivat käyneet saadakseen lapselleen diagnoosin ja tarvittavat tukitoimenpiteet. Kyyneleitä vieri näiden äitien kertoessa kokemuksistaan. Eräs äideistä kertoi, kuinka yksi pieni asia muutti heidän perheensä elämän täysin. Hakiessaan lastaan päiväkodista oli päiväkodin työntekijä kertonut hänelle, että he olivat päättäneet lopettaa kaiken kielteisen palautteen antamisen lapselle, koska olivat huomanneet, että lapsi ei kestä sitä vaan käpertyy itseensä ja eristäytyy. Vanhempien helpotus oli suunnaton, sillä tämä pieni muutos lapsen kohtaamisessa oli kertaheitolla kääntänyt suunnan ylöspäin.

Moni äiti kertoi, kuinka opettajan käytös vaikuttaa nepsy-lapseen. Se oli monelta osin surullista kuultavaa ja siitä kuulsi läpi se, että kaikilla opettajilla ei ole asiantuntemusta eikä ymmärrystä neuropsykiatrisista häiriöistä vaan ongelmien syytä haetaan esim. oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä ja huonosta kotikasvatuksesta.

Varhainen diagnoosi on todella tärkeää. Diagnoosin saaminen on aina suuri helpotus, koska se selittää ongelmien syyn ja viimeistään silloin lapsella on lain mukaankin oikeus tarvitsemaansa tukeen. Tunnistamisella ja oikealla tuella vältyttäisiin monelta turhalta huostaanotolta ja mielenterveysongelmalta sekä myöhemmin päihde- ja rikosongelmilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Add, Adhd, tarkkaavuushäiriö, diagnoosi, varhainen tuki

Tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt myrkyttävät ympäristön

Maanantai 18.4.2022 - Kaisa Juuso

Tuulivoimaloiden ympäristöongelmista ei jostain syystä löydy kovin kattavaa suomalaista tutkimustietoa. Kansainvälisiä tutkimuksia löytyy sitäkin enemmän. Kaikkien muiden haittavaikutusten lisäksi on uudessa norjalaisessa tutkimuksessa osoitettu, että tuulivoimaloiden lapojen kuluessa niistä leviää ympäristöön myrkyllisiä mikro- ja nanomuovipäästöjä, jotka vuosien saatossa kumuloituessaan ovat aivan järjettömän suuria.

Tuulivoimaloiden mikro- ja nanomuovipäästöjä ovat arvioineet norjalaiset Asbjørn Solberg, Bård-Einar Rimereit ja Jan Erik Weinbach 8.7.2021 julkaistussa tutkimuksessaan ”Leading Edge erosion and pollution from wind turbine blades”. Linkki tutkimukseen on jutun lopussa.

Laskelmissaan he ovat päätyneet noin 60 – 70 kg/vuotuiseen mikomuovipäästöön/tuulivoimala.

Päästöt koostuvat mikro- ja nanomuoveista, jota leviävät lapojen eroosion johdosta avoimille pelloille, laitumille, vesilähteille ja lopulta merialueille. Mitä suurempi turbiini on, sitä suurempi on lapojen kärkinopeus ja lavoista irtoavan mikro- ja nanomuovin määrä.

Mikro- ja nanomuovipäästöt sisältävät bisfenoli A:ta, joka ravintoketjun myötä siirtyy ensin eläimiin ja sitä kautta ihmisen elimistöön. Bisfenoli A:n terveysvaikutuksiin on herätty maailmanlaajuisesti jo vuosia sitten ja sen käyttöä on rajoitettu mm. lakoissa ja epoksipinnoitteissa jo vuonna 2018 annetulla EU-asetuksella ja vuonna 2011 annetulla muoviasetuksella. Bisfenolia päätyy ihmisen elimistoon erityisesti elintarvikepakkauksista mutta tuulivoimalabuumin myötä tulee sitä jatkossa siirtymään ihmisen elimistöön myös ravinnossa.

– ”Bisfenoli on hormonihäirikkö eli se reagoi elimistössä hormonin tavoin. Se voi matkia elimistössä naishormoni estrogeenia ja sillä voi olla vaikutuksia mm. hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja immuunijärjestelmää” kirjoittaa YLE 22.3.2012 julkaistussa artikkelissaan.  

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 6268 tuulivoimalaa. Mikromuovipäästöt olisivat alakanttiin arvioiden (50 kg/voimala/vuosi) 6,2 miljoonaa kiloa tulevan 20 vuoden aikana. Tämänkö me haluamme lapsillemme ja lastenlapsille jättää. Tulevat vielä kiroamaan tyhmyyttämme.

Lisätietoa: 

https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?fbclid=IwAR2Fd_SpwaPyUzrTBEDe0J0avgO4oVXq-KCFr2ylg6R0DqaEgcuugV8CIac 

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/pakkaukset-ja-muut-elintarvikekontaktimateriaalit/kontaktimateriaaleja-koskeva-lainsaadanto/asetus-eu-bisfenoli-an-kaytosta-lakoissa-ja-pinnoitteissa-no-2132018/

https://yle.fi/uutiset/3-5091096

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, mikromuovi, ympäristösaaste

Edus­kun­nas­ta: Venäjä näytti ar­vaa­mat­to­muu­ten­sa, ja siksi Na­to-kan­ta­ni on muut­tu­nut piirun verran myön­tei­sem­mäk­si

Tiistai 1.3.2022 - Kaisa Juuso

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
KUVA: MATTI MATIKAINEN

Putin on paha ja Zelenskyi on hyvä. Tätä olemme nyt lukeneet ja kuulleet viimeisen viikon ajan. Koronasta ei yhtäkkiä puhu enää kukaan. Koronapelko on vaihtunut Venäjän pelkoon.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Ei vain meitä suomalaisia vaan koko Eurooppaa. Ukrainan presidentti ja kansa taistelevat itsenäisyytensä puolesta sydäntä särkevän urhoollisesti ja ovat saaneet koko Euroopan sympatiat puolelleen.

Samaan aikaan kuuluu huhuja siitä, kuinka venäläiset nuoret miehet olisi pakotettu sotimaan kesken koulutuksen ja että heiltä olisi takavarikoitu kännykät, jolloin he eivät pysty olemaan yhteydessä läheisiinsä. Läheiset eivät siten tiedä ovatko miehet elossa vai jo kuolleet.

En tiedä, onko tämä totta vai ei. Sympatiani ovat joka tapauksessa myös heidän puolellaan, ja minua suututtaa Venäjän johdon häikäilemättömyys. Sodassa kaikki häviävät.

Diplomaattiset ratkaisut eivät todennäköisesti olleet mahdollisia koskaan, vaikka presidentti Putin niin antoi ymmärtää ennen hyökkäystä. Naamion takaa paljastui ihminen, jollaista emme olisi halunneet nähdä.

Jos tästä jotain hyvää hakee, niin kaiken tämä keskellä ovat EU-maat toimineet yhtenä rintamana. On asetettu erilaisia pakotteita, annettu rahaa ja aseita Ukrainalle. Venäjän uhka Euroopalle on yhteinen ja kaikki toivovat, että Ukraina säilyy itsenäisenä, lännen ja idän välisenä puskurina.

Tämänhetkiset pakotteet ovat varmasti aiheuttaneet kaaoksen Venäjällä ja nähtäväksi jää, millä tavalla Venäjän kansa siihen reagoi. Jos Venäjä hajoaisi sisäisesti, niin uhka Suomea kohtaan väistyisi, mutta jos Venäjä saa haltuunsa Ukrainan, niin uhka Suomea kohtaan kasvaisi.

"Aikaisemmin kielteinen Nato-kantani on muuttunut piirun verran myönteisemmäksi."
 

Venäjä on valitettavasti osoittautunut hyvin arvaamattomaksi naapurimaaksi, joten aikaisemmin kielteinen Nato-kantani on muuttunut piirun verran myönteisemmäksi. Naton jäseneksi ei kuitenkaan ketään hyväksytä yhdessä yössä, vaan se on prosessi, joka vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Mikäli jäsenyyshakemuksen käsittelyn ajaksi voisimme olla varmoja sotilaallisesta avusta tarpeen tullen, en lähtisi hakemuksen tekemistä näillä näkymin vastustamaan.

Suomen puolustuskyky on jo nyt vahvalla pohjalla, mutta sotilaallisen pelotteen pitää olla niin suuri, että hyökkäystä ei koskaan tapahdu.

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnasta: Nostan hattua ahkerille puurtajille, joista monet ovat boomereita

Tiistai 2.11.2021 - Kaisa Juuso

Lapin Kansa 2.11.2021

”Boom-boom boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin”. Pääministerin somepostaus mennä viikolla sai raivostuneen vastaanoton somekansassa. Minä en sitä ennen tiennyt keitä boomereilla tarkoitetaan, mutta se selvisi aika nopeasti, kun some täyttyi raivostuneista ja loukkaantuneista kommenteista.

Boomeri on siis uuskieltä, jolla tarkoitetaan sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäpolvia aina vuoteen 1964 asti. Eli minäkin olen siis boomeri.

 Pääministerimme on jälkeenpäin kertonut, että postaus oli huumoria ja sitä se varmaan hänen ja seuralaisensa mielestä olikin. Jonkun muun somepäivityksenä se olisi minullakin mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta pääministerin tekemänä, heti sen jälkeen, kun Kesärannan bileet olivat tulleet julkisuuteen, se oli niin epäonnistunut julkisuustemppu kuin ikinä voi olla. Mutta tekevälle sattuu. Niinhän sitä sanotaan.

 Julkisuus on poliitikolle itseisarvo, ja jotkut poliitikot ovatkin valmiita melkein mihin tahansa, jopa uimapukukuviin, saadakseen julkisuutta. Tiedän ainakin yhden poliitikon, joka uhraa koko päivänsä miettiessään mahdollisimman räväkkää twitter-päivitystä ainoana päämääränä pääsy iltapäivälehtien lööppeihin.

 Julkisuudella tavoitellaan tietysti äänestäjiä aina seuraavissa vaaleissa. Minun on vaikea uskoa, että äänestäjät menisivät niin halpaan, mutta voin tietysti olla väärässäkin.

 

Poliitikoille julkisuus on joskus myös armotonta. Kun iltapäivälehtien toimittajat ottavat jonkun kansanedustajan tai ministerin suurennuslasin alle, voi jälki olla karmeaa. Yksityiselämän ja lähipiirin epäonnistumiset ja vaikeudet revitään otsikoihin ilman mitään myötätuntoa. Pääasia, että saadaan mahdollisimman monta klikkausta ja mainoksille näkyvyyttä. Mainoksethan on lisätty sinne tekstin lomaan, joten ne on pakostakin silmäiltävä edes jollakin tasolla, jos haluaa lukea jutun loppuun asti.

Mitä raflaavampi otsikko, sen enemmän klikkauksia. Sääliä ei tunneta.

Politiikan tekeminen on taitolaji ja julkisuuden hallinta on olennainen osa sitä. Ahkerat puurtajat jäävät usein julkisuudessa paitsioon, vaikka useimmiten juuri heillä olisi tarvittavaa asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta valtion johtotehtävissä.

Aika monet heistä ovat juuri näitä ns. boomereita, mutta heistä on vaikea keksiä raflaavia otsikoita. He pitävät yksityiselämänsä omanaan, eivät bilettele julkisesti eivätkä tee raflaavia twitter-päivityksiä. Minä ainakin nostan heille hattua.

 Kaisa Juuso

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnasta: Edunvalvonta ei ole kyläpolitikointia

Tiistai 14.9.2021 - Kaisa Juuso

Lapin Kansa 14.9.2021

Lapin Kansa varoitteli muutama päivä sitten pääkirjoituksessaan tulevia maakunnan sote-päättäjiä kyläpolitikoinnista ja korosti että tärkeintä on ajatella koko Lapin etua päätöksenteossa.

Tällä viitattiin tietysti Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteistyökyvyttömyyteen liittyen siihen, missä ja miten erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystä ja leikkaustoimintaa jatkossa harjoitettaisiin; Kemissä vai Rovaniemellä. Samalla Lapin Kansa lietsoo riitaa laittamalla vastakkain Länsi-Pohjan keskussairaalan ja pienten kuntien terveysasemat.

 

Herää kysymys, kenen etua Lapin Kansan pääkirjoitustoimittaja ajaa ja miksi se jo etukäteen väheksyy tulevien sote-päättäjien toimia tällä kyläpolitikointi-varoituksella. Itse koin sen yritykseksi laittaa suukapula tuleville sote-päättäjille jo valmiiksi ja se ärsytti.

 

Olen vakuuttunut siitä, että tulevat sote-päättäjät Lapissa osaavat ajatella laajemmin kuin pelkästään oman kunnan etua, mutta on päivänselvää, että myös oman kunnan palvelutarpeen esiin nostaminen on tärkeää. Edunvalvonta ei sulje pois laajempaa arviointia eikä valmiutta yhteisiin ratkaisuihin.

 

Lapin kansanedustajana koen vahvasti, että tehtäväni on ajaa Lapin ja lappilaisten etuja eduskunnassa. Mielestäni teen silloin edunvalvontaa ja voin vakuuttaa, että kaikki kansanedustajat tekevät oman vaalipiirinsä edunvalvontaa.

 Edunvalvonta ei sulje pois laajempaa arviointia eikä valmiutta yhteisiin ratkaisuihin.

 

Edunvalvontaa tehdään Suomessa laajalla rintamalla. Ajatellaanpa esimerkiksi Lapin Liittoa. Sen tehtävä on nimenomaan lappilaisten edunvalvonta.

 

Meillä on monia järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ajavat jonkin tietyn osapuolen tai ryhmittymien etuja. Yrittäjillä, työntekijöillä, kuntayhtymillä jne. on omia etujärjestöjä. Heitä ei syytetä kyläpolitikoinnista.

 

Edunvalvonnan leimaaminen kyläpolitikoinniksi on käsitteillä leikkimistä. Kyläpolitikoinnista syytetään yksittäisiä henkilöitä, kun taas organisoituneet järjestöt ja yhdistykset tekevät hienommalta kuulostavaa edunvalvontaa. Kyläpolitikoinnista syyttäminen on kokemukseni mukaan yritys väheksymällä vaientaa luottamushenkilöitä vastapuolen toimesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitajia

Keskiviikko 11.8.2021 - Kaisa Juuso

Lapissa hoitajia kyykytetään pätkätöillä enemmän kuin muualla

Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli Kemissä vakinaisia 413 ja määräaikaisia 172 eli määräaikaisen osuus on 29,4 prosenttia kokonaismäärästä. Torniossa vakinaisia 302 ja määräaikaisia 149 eli määräaikaisia noin 33 prosenttia. Rovaniemellä vastaavat luvut ovat 1333, joista määräaikaisia 436 eli 32,7 %!

Vertailun vuoksi selvitin tilannetta Uudellamaalla. Helsingissä vakinaisia oli 10 986 ja määräaikaisia 2895 eli kokonaismäärästä määräaikaisia noin 20 prosenttia. Vantaalla soster-henkilöstöä oli noin 3450 joista määräaikaisia on noin 16 prosenttia.

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, on määräaikaisten osuus hoitohenkilökunnasta Lapin kaupungeissa melkein tuplasti suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Silti täälläkin on jo vuosia toitotettu hoitajapulaa. Ei ihme, että hoitajia pakenee muihin töihin. On aivan käsittämätöntä, hoitajia voidaan pitää töissä jopa vuosia ilman, että heidät palkattaisiin vakituisiksi työntekijöiksi. Rahastahan tässä ei ole kysymys, sillä määräaikainen hoitaja maksaa kunnalle saman verran kuin vakituinen

Perheen perustaminen ja asuinpaikan valinta on hyvin pitkälle kiinni siitä, mistä se vakituinen työpaikka ja turvattu elanto saadaan. Meillä koulutetaan hoitajia sekä Kemissä, että Rovaniemellä ja tavoitteena pitäisi olla, että voisimme pitää heidät täällä siinä ammatissa mihin heidät on koulutettu. Se edellyttää kuitenkin vakituista työsuhdetta, kohtuullista palkkaa ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitohenkilökuntaa. Näköpiirissä ei ole, että hoitajien tarve vähenisi. Päinvastoin. Lapin väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Luvut perustuvat mainittujen kaupunkien vuoden 2020 toimintakertomuksen henkilöstöraporttiin paitsi Helsingin osalta v. 2019 tietoihin. Rovaniemen tiedot on saatu puhelimitse 10.8.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitaja, määräaikainen, Lappi, kunta, palkka,

Vihreä kolonialismi valtaa Suomen

Keskiviikko 26.2.2020 - Kaisa Juuso

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä entistä korkeampia teollisen kokoluokan tuulivoimayksiköitä. Nykyhallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta sulkee silmänsä tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitoilta. Sen vuoksi tuulivoimaloiden ympäristölle ja asutukselle aiheuttamat haitalliset seuraukset ovat saamassa liian vähän huomiota.

Suunniteltuja tuulivoimaloita on yhteensä 3475 kpl joista 75 % sijaitsee Keski-Suomesta Pohjoiseen. Nämä kun saadaan pystyyn, niin sitten voidaankin varmaan sulkea Helsingin hiilivoimalat.

Yksi näistä teollisen kokoluokan tuulivoima-alueista on Ylitornion rajalle Tornion Karhakkamaahan suunnitteilla oleva tuulivoima-alue, jossa olisi peräti 50 voimalaa pyyhkäisykorkeudeltaan 300 metriä. Koska kaava-alueen korkeus merenpinnasta on 60 – 120 m niin pyyhkäisykorkeus olisi ylimmillään jopa 420 metriä. Nämä nousisivat reilusti Aavasaksan 242 metriä korkeammaksi. Kymmenen kilometrin säteelle jäisi 419 asuinrakennusta ja 343 vapaa-ajan asuntoa.

Ympäristövaikutuksista pahin on voimaloiden tuottama matalataajuinen infraääni, joka Suomen ympäristöterveys ry:n mukaan aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15 – 20 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa ja pitkäaikaisaltistuksessa.

Infraääntä ei korvalla kuule. Se on kuulokynnyksen alapuolella olevasta ilmakehän ilmanpaineen vaihtelusta muodostuva matalataajuinen ääni. Sen aiheuttamille haitoille on olemassa kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD = International code of diseases) oma koodi T 75,2 – värähtelyn vaikutus. Tyypillisimpiä oireita ovat unen häiriintyminen, väsymys, erilaiset säryt, verenpaineen nousu ja sydänlihaksen paksuuntuminen. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan tuulivoimaloiden aiheuttaminen terveyshaittojen vuoksi. Seinät eivät pysäytä tätä matalataajuista infraääntä, joten niiltä ei voi suojautua edes sisätiloissa. 

Vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden terveyteen olisivat katastrofaaliset, mutta sokaiseeko raha päättäjät. Hankkeesta hyötyisivät ennen kaikkea ne metsänomistajat, jotka saisivat muhkean vuokrasopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa, ne jotka haaveilevat hyvistä, puukauppaa helpottavista metsäautoteistä ja ne joita hanke työllistäisi rakennusaikana. Myös kunnalle tulevat vuokratuotot ja kiinteistöverot houkuttelevat – varsinkin nyt kun Tornion talous on kuralla.

Ylitornion ja Rovaniemen kuntapäättäjät ovat tuulivoimahankkeet torpanneet. Taipuvatko Tornion päättäjät rahan vallan edessä vai onko asukkaiden terveys ja ympäristöarvot tärkeämpiä. Tuulivoiman puolustajat ovat vähätellen käskeneet minua ottamaan foliohatun pois päästä, kun olen näitä haittoja tuonut esiin. Ehdotan, että itse nostaisitte oman hattunne pois silmiltä ja korvilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, infraääni, ympäristövaikutukset

Autoileva Lappi maksaa ilmastotalkoot

Keskiviikko 29.1.2020 - Kaisa Juuso

Autoilijat maksavat hallituksen ilmastotalkoot, se on selvä. Eniten tästä kärsivät harvaan asuttujen alueiden eli Lapin ja Itä-Suomen pitkämatkalaiset, joille oma auto on välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. Polttoaineiden hinnat nousivat jo vuoden vaihteessa johtuen sekä maailmanmarkkinahintojen noususta että jakeluvelvoitelain velvoitteista. Lain mukaan v. 2020 täytyy liikennepolttoaineiden energiasisällöstä 20 % olla uusiutuvaa polttoainetta. Viime vuonna velvoite oli 18 %. Biopolttoaineiden valmistus maksaa enemmän, kuin fossiilisen polttoaineen, ja koska sitä lain mukaan täytyy tänä vuonna olla enemmän kuin viime vuonna niin pumppuhinnat nousivat jonkun verran heti vuoden alusta.

Polttoaineen hinnankorotukset eivät suinkaan lopu tähän. Lisää on tulossa ensi syksynä, kun moottoribensiinin vero nousee hallituksen budjettilailla 1.8.2020 6,3 senttiä ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta. Myös jakeluvelvoitelain määräämä biopolttoaineiden osuuden kasvu tulee nostamaan hintoja jatkossakin. Vuonna 2029 biopolttoaineiden osuuden on oltava jo 30 %.

Eikä tässä vielä kaikki. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on vahvistanut, että hallituksen tavoitteena on pienentää henkilöautolla ajettavien kilometrien määrää. Yksityiskohtia siitä, miten tähän päästään pantataan vielä. Ensimmäisiä tietoja liikenteen päästöpohjaisista veromuutoksista on tulossa aikaisintaan maaliskuussa, muista liikenteen veromuutosehdotuksista aiotaan sen sijaan kertoa vasta v. 2021 alussa. Kilometriveroja, tietulleja ja polttoaineiden vieläkin suurempia hinnankorotuksia on julkisuudessa väläytelty.

Meidän lappilaisten korviin tämä on lohdutonta kuultavaa. Varsinkin kun samaan aikaan on pöydällä työssäkäyntialueen laajentaminen.

Sähköautoihin siirtyminen ei ole realistista Lapissa vielä pitkään aikaan. Vaikka jollakin olisi varaa se sähköauto ostaa, niin tarvittavaa latausverkostoa ei ole. Samaan aikaan sähköautojen kanssa on tapetilla myös biokaasu ja siihen tarvittava jakeluverkosto. Sitäkään ei ole vielä. Vetyautoistakin jo puhutaan.

Eräs äänestäjä ehdotti, että tekisin eduskunnassa toimenpidealoitteen metroverkostosta Lappiin. No – en ole sitä tekemässä, mutta ymmärrän hyvin sen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, mistä ajatus kumpuaa.

Hallitus tekee jälleen politiikka ruuhkasuomen ehdoilla. Suomi on iso maa ja elinolosuhteet vaihtelevat suuresti taajaan asuttujen ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tämä pitäisi ilman muuta ymmärtää huomioida päätöksissä. Koko maan asuttuna pitämiseksi se on ehdoton edellytys. Ei liene tarkoitus, että ahtaudumme kaikki taajamiin. Vai onko sittenkin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Polttoaine, Sähkö, Lappi, Perussuomalainen

Juuri sinä voit vähentää kiusaamista

Perjantai 11.10.2019 - Kaisa Juuso

Kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisesta alakouluissa oli eduskunnan lähetekeskustelussa toissa viikolla. Aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä ilmentää se, että siitä käytettiin yli 60 puheenvuoroa. Puhujapöntössä kuultiin kertomuksia sekä kansanedustajien omista kiusaamiskokemuksista, että heille kerrotuista kohtaloista. Kiusaaminen jättää sieluun sellaiset jäljet, että ne eivät katoa koskaan. Puhujapöntössä itkettiin ja monella kansanedustajalla oli ilmiselviä vaikeuksia pitää kyyneleitä kurissa.

Kiusaamisesta keskusteltiin, muiden aiheiden lisäksi, myös Tornion nuorisotoimen järjestämässä Lappi Nyt – tapahtumassa viime viikolla. Tilaisuuteen oli tullut nuorisoa ympäri Lappia, kauimmaiset olivat Savukoskelta asti. Eräs opiskelija kertoi, kuinka oli mennyt juttelemaan selvästi allapäin olevan ja yksinäisen pienemmän lapsen kanssa välitunnilla ja korosti sitä, kuinka tärkeää on toimia itse, eikä odottaa, että opettaja tai välituntivalvoja tekisi jotakin. Hatunnosto ja suuri sydän tälle nuorelle miehelle.

Lainsäätäjien keinot puuttua kiusaamiseen ovat rajallisia, niiden toteuttaminen vie vuosia eikä lopputulosta voi ennakoida. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että otamme ohjat omiin käsiin. Näinhän me lappilaiset olemme tottuneet tekemään. Ei enää odoteta, että joku muu tekisi jotain, eikä sysätä vastuuta opettajille ja koulujen rehtoreille, koska yksin he eivät saa kiusaamista loppumaan. Ei anneta kiusaajan jatkaa tekojaan siinä pelossa, että jos puutumme siihen, saatamme itse joutua saman kiusaajan hampaisiin. Kiusaaminen pitää pysäyttää heti eikä kiusaajalle saa antaa hiljaista hyväksymistä olemalla hiljaa ja vain sivusta seuraamalla. Tehdään se yhdessä. Ota mukaan kaverisi, jos et yksin uskalla puuttua asiaan. Päättäkää, että ”Meidän luokassa ei kiusata” ja keskustelkaa siitä vaikka kerran viikossa opettajan kanssa. Peräänkuulutan tässä myös opettajien panostusta.

Tilastot kertovat, että viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä yhdeksän prosenttia Lapin neljännen ja viidennen luokan oppilaista vastasi, että heitä kiusataan koulussa vähintään kerran viikossa. Saman tilaston mukaan kiusaaminen vähenee hieman ylemmille luokille ja toisen asteen koulutukseen mentäessä, mutta ei merkittävästi. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa yhdeksän prosenttia tarkoittaa sitä, että jokaisessa luokassa on keskimäärin kaksi oppilasta, joita kiusataan. Katso ympärillesi ja mieti, keitä he ovat ja miten juuri sinä voit auttaa. Ryhdy ajatuksista tekoihin. Osaat kyllä. Hyvät teot palkitsevat myös tekijää. Tulet huomaamaan, että ne tuottavat hyvää mieltä myös sinulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, koulu, koulukiusaaminen

INARI - ANÁR 16 - 17.8

Keskiviikko 21.8.2019 - Kaisa Juuso

 Osallistuin menneenä viikonloppuna Saamelaiskäräjien koulutusseminaariin ja saamelaisnuorten Ijahis Idja musiikkifestivaaleille Inarissa. Tapahtumaa edelsi Lapin kansanedustajien yhteinen kannanotto, jossa peräänkuulutimme yhteistyötä ja Suomen oikeusjärjestelmän noudattamisen tärkeyttä sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta repesi iso riita heinäkuun lopulla.

 Lapin Kansan uutisoi näyttävästi, että olisimme laittamassa saamelaiskäräjien rahoitusta jäihin. Tämä oli kyllä sellainen veret seisauttava väärin ymmärtäminen, että melkein tukehduin aamupuuroon. Yhteinen kannanottomme ei todellakaan sisältänyt tällaista uhkausta. Eihän se edes ole meidän päätettävissämme, vaan saamelaisille perustuslailla turvattu oikeus. Lapin Kansan uutisointi aiheutti ymmärrettävää suuttumusta saamelaisissa ja mm. Janne Saijetsin kannanoton Lapin Kansan lukijapalstalla, jossa Lapin kansanedustajat toivotettiin suurin piirtein sinne minne pippuri kasvaa. Myös some kirjoittelu repesi täysin.

 Täysin ennakko-odotusteni vastaisesti, minua ei paikan päällä Inarissa kertaakaan tentattu tästä asiasta, ei moitittu eikä haukuttu. Sen sijaan sain aimo annoksen tietoa saamelaisista ja sain tutustua Saamelaiskäräjien puheenjohtajaan Tiina Sanila-Aikioon ja varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juusoon (emme ole sukua) sekä moniin hallinnossa työskenteleviin saamelaisiin.

 Eniten tunteisiin käyvä tieto oli kertomus saamelaisten pakkosuomalaistamisesta sotien jälkeen, jolloin saamenkielen puhuminen kouluissa kiellettiin ja lapsia pilkattiin saamelaisuuden vuoksi. Miettikääpä itse miltä tuntuisi, jos oman kielen puhuminen kiellettäisiin ja sitä pitäisi hävetä ja puhua salassa. Kieli on olennainen osa identiteettiä ja jos ihmiseltä vie oikeuden omaan kieleen, vie samalla myös suuren osan identiteettiä ja omanarvon tunnetta. Ei sellaista silloin sotien jälkeen ymmärretty ja siksi toimittiin väärin. Suomalaistamispolitiikka aiheutti sukupolvien mittaisen trauman, josta vasta viime vuosikymmenen aikana on päästy puhumaan avoimesti. Puhuminen on hyvästä ja saamelaisten pitää siitä puhua niin kauan ja niin monta kertaa, että traumoista päästään tai ne ainakin helpottuvat. Puhuminen siis jatkukoon, jotta me muutkin ymmärtäisimme sen, miten väärin saamelaisia on aikanaan kohdeltu valtiovallan taholta.

 Se positiivisuus ja innokkuus, joka paistoi jokaisesta kouluttajasta, kertoi omalla tavallaan sen, että he kaikki tekevät työtänsä suurella sydämellä. Kunpa kaikki kansanedustajat olisivat olleet läsnä. Monta ennakkoluuloa ja väärinkäsitystä saamelaisista olisi murtunut. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saamelaiset, saamelaiskäräjät, saamenkieli

Tuolileikkejä ja lobbareita

Keskiviikko 15.5.2019 - Kaisa Juuso

Eduskunnan istumajärjestys ja lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa ovat puhuttaneet menneellä viikolla. Muut puolueet halusivat siirtää Perussuomalaiset istumaan salin oikeaan laitaan vaihtelevilla perusteilla. Aika lailla arvoton näytelmä, jota monet uudet kansanedustajat ihmetyksellä seurasivat. Minä olen saanut sen käsityksen, että kansanedustajan tulee käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti toisia edustajia kohtaan. Tämä käsitys kumottiin heti alkumetreillä. Perussuomalaiset äänestettiin välihuutojen kera oikealle laidalle. Nämä välihuutelut kuuluvat kuulemma eduskuntatyöhön. ”Näinhän ne Englannissakin tekevät”. Lapin muut kansanedustajat kuulostivatkin olevan tässä jo oikein hyviä. Ehkäpä minäkin sitten neljän vuoden kuluttua olen tähän jo oppinut ja tottunut. Käytöstavoista viis.

Tätä istumajärjestystä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Esimerkiksi akselilla isänmaalliset – ei isänmaalliset. Aikaisemmin Kokoomuksen on katsottu olevan se isänmaallisin puolue, mutta onhan se totta, että Kokoomus on viime vuosina liukunut sinne vasemmalle globalistien suuntaan EU-seireenien kutsuhuudon houkuttelemana. Silloin kuin Kokoomus istui äärimmäisenä oikealla, ei kukaan kutsunut heitä äärioikeistoksi, mutta Perussuomalaiset haluttiin sinne mm. tällä perusteella. Huvittavaa. Itse pidän Perussuomalaisia ainoana puolueena, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tavallisen suomalaisen etua. Ilman etujärjestökytköksiä. Me emme halua olla osa EU:n liittovaltiota. Suomen itsemääräämisoikeus on kovalla hinnalla maksettu ja minun on vaikea ymmärtää, miksi niin monella tuntuu olevan halua luopua siitä.

Toinen hämmästystä ja kovaa keskustelua herättänyt asia on lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa. Uskomatonta mutta totta. Eduskunnassa ja eri ministeriöissä on liuta asiantuntijoita, joita voidaan käyttää, mutta silti hallitusneuvotteluita käyvät puolueet turvautuvat ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Näiden lobbareiden etujärjestöjen sanotaan jopa rahoittaneen kansanedustajien vaalikampanjaa. Kätevää mutta hyvin kyseenalaista toimintaa. Ajavatko kaikki lobbarit Suomen ja Suomen kansan etuja vaiko oman etujärjestönsä etuja. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Hallitusneuvottelut käyvät kuumina Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien odotellessa valmista pöytää. Eniten odotan sitä, kuinka suuriin myönnytyksiin keskustalaiset suostuvat tässä hyvin vasemmistolaisessa ja ideologioiden sävyttämässä seurassa. Toivon todellakin, että ainakin se 0,7 hoitajamitoitus sinne hallitusohjelmaan tulee, samoin kuin Kemiin suunnitellun tehdasinvestoinnin tukeminen. Rajapolitiikan tarkastelu ja ennen kaikkea Tullin resurssien vahvistaminen olisi myös tärkeää, mutta tässä poppoossa sen saaminen hallitusohjelmaan lienee toiveajattelua.  Näihin asioihin palataan kuitenkin myöhemmin valiokunnissa. Toivon, että valiokuntatyöskentelyssä voidaan sekä keskustella, että käyttäytyä sivistyneesti – TV-kameroiden loistaessa poissaolollaan.

By the way – valiokunnissa noudatetaan samaa istumajärjestystä kuin eduskunnan täysistunnossa ja nyt Perussuomalaisilla onkin valiokunnissa loistopaikat. Heti puheenjohtajasta oikealla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istumajärjestys, eduskunta, lobbari

Vanhemmat kirjoitukset »