Opiskelijoiden kohtaaminen työssäoppimisjaksoilla on tärkeää

Lauantai 29.10.2022 - Kaisa Juuso

Muistan erään työharjoittelun sairaanhoitajaopintojen aikana. Harjoittelijat eivät olleet tervetulleita kahvitauolla muiden kanssa saman ison kahvipöydän äärelle vaan meille osoitettiin oma nurkkaus lähellä olevassa toisessa pienessä huoneessa. Jos vuorossa ei ollut muita harjoittelijoita niin minä join kahvikuppini yksin ja kuuntelin, kuinka muilla oli hauskaa isossa kahvihuoneessa. Silloin päätin, että tähän sairaalaan en ikinä hae töihin. Enkä hakenut. Tästä on aikaa n. 15 vuotta, eli ei kovin kauan.

Kerron tämän esimerkkinä ja osoittaakseni kuinka tärkeää on harjoittelijoiden ja työssäoppimisen jaksoilla olevien opiskelijoiden kohtaaminen työpaikan arjessa. Suurin osa heistä on nuoria, joilla on vielä hyvin vähän, tai ei ollenkaan, kokemusta työelämästä. Jokainen heistä toivoo saavansa hyvän työpaikan valmistuttuaan. Hyvä työpaikka tarkoittaa myös hyvää työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa hyödyksi, jossa jokaista arvostetaan ja autetaan tarpeen mukaan. Hyvän työyhteisön luominen on meidän kaikkien vastuulla. Me kaikki tarvitsemme rohkaisua ja kehuja. Edes joskus.

Vakituinen työpaikka ei ole enää lottovoitto työntekijälle, kuten vielä pari vuosikymmentä sitten. Silloin oltiin nöyriä ja kiitollisia jos ylipäätään pääsi töihin. Tänä päivänä melkein kaikilla sektoreilla on pula osaavasta työvoimasta. Parhaiten rekrytoinneissa pärjäävät yritykset ovatkin jo ymmärtäneet, että hyvä ja pestissään viihtyvä työntekijä on nykyään lottovoitto yritykselle.

Vasta työelämään tulossa olevia opiskelijoita moititaan usein osaamattomuudesta ja laiskuudesta. Toisaalta moitetta tulee myös siitä, että opiskelijoita ei kukaan ohjaa vaan heidät jätetään yksin selviämään miten parhaaksi näkevät. Jos opiskelijalle ei osoiteta työtehtäviä ja ohjata niiden tekemisessä niin on selvää, että he jäävät ulkopuolisiksi selaamaan kännykkää ja toivomaan, että loppuisipa päivä pian.

Meillä on vielä paljon tehtävää myös koulutuksen saralla. Sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset menneinä vuosina ovat tehneet rumaa jälkeä. Inkluusio ja itseohjautuvuuden vaade ovat jättäneet monet lapset hakoteille jo perusopetuksessa.

Nyt työelämään tulevat nuoret tarvitsevat meidän kaikkien tukea ja rohkaisua. Pitää lähteä siitä ajatuksesta, että osaaminen karttuu ajan kanssa työelämässä eikä vaadita mahdottomia ja pelotella ylisuurilla vaatimuksilla jo työnhakuilmoituksissa. Hyvällä perehdyttämisellä ja kannustavassa työilmapiirissä taidot jalostuvat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opiskelija, työharjoittelu, työssäoppiminen, työntekijä

Hallituksen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin

Maanantai 10.10.2022 klo 11:39 - Kaisa Juuso

Mitä tapahtuu Suomen maatalouksille, yrityksille ja vientiteollisuudelle, jos sähkön hintaa ei saada alas ja tasaiseksi. Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittaa meidät sata - nolla sillä etenkin maiden pohjoisosissa sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Mitä tapahtuu, kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena. Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja. Uusi 90 - luvun lama.

Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useaan alueeseen. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sähkö on halvempaa kuin etelässä. Näin koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisessa kuin etelässä.

Kysyin kirjallisella kysymyksellä ministeri Lintilältä muutama viikko sitten, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue, kun niitä Ruotsissa ja Norjassa on useita. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi? 

Ministeri Lintilä vastasi, että koska Suomessa on niin hyvät siirtoyhteydet ei hinta-alueita tarvita ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Tämä lienee vasta esimakua siitä, mitä kaikkea tuulivoimakuntien odotetaan jatkossa kiinteistöveroilla tekevän.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon 3 mrd euroa seuraavan 10 vuoden aikana, jotta sähkön siirto Pohjoisesta Etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään.

Sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Yltiöpäinen ilmastovouhotus vie meidät konkurssiin, mutta hallitus on tehnyt selväksi, että se ei missään tilanteessa (!) tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan. Siis tapahtui mitä tapahtui. En voi ymmärtää tällaista typeryyttä. Asioiden tärkeysjärjestys on hallitukseltamme täysin hukassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, hiilineutraalisuus, ilmasto, ilmastopolitiikka, hallitus