Share |

Tervetuloa kotisivulleni!

Olen 61 – vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Torniosta. Tornion lisäksi olen asunut useita vuosia Tukholmassa ja Turussa. 

Koulutus

Koulutukseltani olen FK käyttäytymistieteissä (Tukholman Yliopisto -86) ja sairaanhoitaja (Lapin AMK 2010).

Ura

Työurastani suurimman osan olen ollut vakuutusalalla, yhteensä 17 vuotta, joista kahdeksan vuotta Eläkevakuutus Oy Veritaksessa sijoitusosastolla. Työtehtäviin siellä kuului TEL-takaisinmaksulainojen antolainaus ja pörssiosakkeiden back office tehtävät.

Muutettuani takaisin kotikylään 2004, kouluttauduin sairaanhoitajaksi ja käväisin pikaisesti hoitoalan töissä sekä Suomessa, että Norjassa.

Vuodesta 2011 olen työskennellyt rajankävijänä Haaparannalla Ruotsin KELA:ssa eli Försäkringskassan kansainvälisessä yksikössä, ensin EU:n perhe-etuuksien yhteensovittamiseen liittyvissä tehtävissä ja sen jälkeen kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntijana.

Politiikka

Vuonna 2010 Valmistuin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja aloitin työskentelyn vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä Kemissä. Yksikössä oli 14 muistisairasta vanhusta, kaksi hoitajaa aamuvuorossa, kaksi iltavuorossa ja yksi yövuorossa. Näin pienellä hoitajamitoituksella vanhusten hyvä hoiva oli mahdotonta toteuttaa ja tästä järkyttävästä kokemuksesta lähti polku politiikkaan. Muistan ajatelleeni, että asioiden on pakko muuttua.

Politiikassa olen ollut mukana vuodesta 2013 Tornion kaupunginvaltuutettuna. Luottamustoimia on ollut useita, joista merkittävimpiä ovat Tornion kaupunginhallitus, Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin hallitus ja Lapin Liiton hallitus.

Kansanedustajaksi pääsin ensi yrittämällä valtavan suurella äänimäärällä (5757) ja toiseksi suurimmalla vertausluvulla heti Katri Kulmunin jälkeen.

Vapaa-aika

Vapaa aikaa istuntokausien aikana on harvoin ja se menee lepäilyyn, pihatöihin, lukemiseen ja liikuntaan. Syksymmällä marjastan ja teen hilloja talveksi. 

YouTube kanavani

Osa eduskunnassa pitämistäni puheista on tallennettu ja tekstitetty YouTube kanavalleni. Tällä hetkellä (27.7.2022) siellä on 102 videota. 

Pääset kanavalle tästä linkistä: https://youtube.com/channel/UCNIsWqfsZxCZEYKOxQhojrw

Tavallisen tallaajan ostovoimalle on käynyt köpelösti

Torstai 4.8.2022 - Kaisa Juuso

Sähkön hinta on noussut pilviin, bensan hinta samoin ja ruokakaupoissa hinnat nousevat koko ajan. Inflaatio laukkaa ja korot nousevat. Ei auta, että palkka nousee kaksi prosenttia, jos inflaatio on samaan aikaan kahdeksan prosenttia. Media pursuaa säästövinkkejä. Laske asunnon lämpötilaa, käy harvemmin ja nopeammin suihkussa, mielellään kylmässä sellaisessa. Älä lämmitä saunaa, pese pyykit yöllä jne…Ensi talven pakkaset pelottavat jo nyt ja polttopuukauppa käy kuumana.

Maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite tulee kalliiksi. Tuulivoimaloiden sattumasähkö ja päästöoikeuksien korkea hinta nostaa sähkön, ja sitä kautta monen muun hyödykkeen hintaa. Tästä syytetään mielellään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta se ei suinkaan ole koko totuus.

Samaan aikaan kun me maksamme itsemme kipeiksi sähköstä, olemme me valtionyhtiö Fortumin kautta kompensoimassa energian hinnan nousua saksalaisille. Ei enää huonommin voisi mennä. Suomalainen maksaa aina. Tänään luin, että sotakorvaukset olisivat nykyrahassa seitsemän miljardia, kun Fortumin tappiot Uniperistä voivat nousta jopa 20 miljardiin.

Jos nyt jostain voidaan Venäjän sotimista syyttää, niin lannoitteiden hinnan kolminkertaistumisesta. Maataloustuottajien tilanne on vaikea ja moni lyökin hanskat tiskiin vapaaehtoisesti. Jatkajaa tilalle ei ole eikä kannattamatonta työtä halua kukaan tehdä. Sinne katoaa Suomen huoltovarmuus ruuan osalta.

Kaikesta tästä huolimatta hallituspuolueet kehuvat kuinka paljon hyviä asioita he ovat saaneet aikaiseksi. Kansa kuitenkin kärsii ja maksaa. Kiltisti ja nöyrästi kuten suomalainen aina. Meillä eivät maanviljelijät enää jaksa edes osoittaa mieltään kuten esimerkiksi Hollannissa.

On aivan selvää, että Suomi on ajautumassa taantumaan. Kuinka syvä se tulee olemaan, jää nähtäväksi. Onneksi Olkiluoto 3 on starttaamassa syyskuussa, joten ei meidän tarvitse palella kodeissamme, kunhan vain suoriudumme sähkölaskuista. Pienten talojen ja mökkien asukkaat ovat hiukan paremmassa asemassa nyt ja jos talosta vielä löytyy varaava takka niin ei hätää.

Monissa maissa valtion on auttanut sähkölaskujen kanssa hätäileviä kansalaisia. Ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. Suomessa valtionvarainministeri Saarikko käski hakea toimeentulotukea sähkölaskujen maksamiseen. Mahtoiko Annika unohtaa, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, eikä sitä ole mahdollista saada, jos on vähänkin säästöjä tai omaisuutta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ostovoima, sähkö, energia, inflaatio, Fortum, Uniper, maataloustuottaja

Fortumin karmeat seikkailut maailmalla

Keskiviikko 27.7.2022 - Kaisa Juuso

Fortumin hiuksia nostattavat seikkailut maailmalla koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Voimme unohtaa Fortumin maksamat puolen miljardin vuotuiset osingot valtiolle vuosikymmeniksi eteenpäin. Fortum on tosiaan toiminut kuten ”kokoaan suuremman” maan valtionyhtiö surullisin seurauksin. Saksalaisen Uniperin osakekaupat tehtiin, vaikka tiedettiin Uniperin pitkistä sopimuksista myydä energiaa kiinteällä hinnalla. On helppo ajatella, että Uniperin vaikeudet johtuvat Venäjä pakotteista, mutta näin ei ole. Fortum antoi jo viime tammikuussa Uniperille kahdeksan miljardin lainan ja lainatakauksen, jonka syynä oli Uniperin tekemät 10 miljardin tappiot edellisvuonna. Tappiot johtuivat nimenomaan näistä Uniperin tekemistä pitkistä kiinteähintaisista energian toimitussopimuksista. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vasta 24.helmikuuta tänä vuonna.

Julkisessa keskustelussa on keskitytty haukkumaan omistajaohjausministeriä. Ehkä syystäkin, mutta valtion omistajaohjausosaston ja Fortumin istuvan hallituksen vastuusta on kirjoitettu vähemmän. Myös Eduskunnan talouspoliittisen ministerivaliokunnan rooli on jäänyt pimentoon.

Syyllisten hakeminen on vasta alkanut. Fortumin yhdeksän jäsenisessä hallituksessa kolmella on saksan kansalaisuus. On selvää, että tämä herättää epäilyn jonkinlaisesta saksalaisten edunvalvonnasta Suomen valtion yhtiössä. Saksalaisille on Uniperin tekemien sopimusten myötä taattu halpa energia, jota Uniper joutuu nyt hankkimaan kalliilla hinnalla tehden valtavia tappioita joka päivä. Nyt saavutetusta sopimuksesta huolimatta tämä tulee jatkumaan lokakuuhun asti. Saksan valtion ostaa 30 % yhtiöstä pilkkahintaan ja on luvannut lainata rahaa yhtiölle. Siis ei pääomittaa, vaan lainata. Siinä on iso ero. Lainat on maksettava takaisin ja niiden maksu on etusijalla kaikkeen muuhun. Tuleeko Fortum ja sitä kautta Suomen valtio koskaan saamaan takaisin sijoittamiaan rahoja. Tuskin. Saksa on lykännyt poikkeusolojen julistamista ja siten estänyt markkinahintojen siirtämisen kuluttajahintoihin.

Monet suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet Fortumiin. Valtion jälkeen suurimmat omistajat ovat Eläkevakuutusosakeyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Elo. Myös Veritaksella on huomattava omistusosuus Fortumissa. Fortumin osakkeilla käytiin kauppaa viime syksynä 26 – 27 eurolla/osake. Tätä kirjoittaessani osakkeen hinta on 10 euroa. Fortumin osakehinnan romahdus on valtava tappio meidän eläkevakuutusyhtiöillemme.

Uskon, että olemme kuitenkin nähneet vasta jäävuoren huipun. Fortumin seikkailut valtion omistajaohjauksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuella tulevat kostautumaan vielä moninkertaisesti tavallisille suomalaisille veronmaksajille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fortum, Uniper

Maaseudun asukkaat jyrätään tuulivoimaloiden tieltä

Tiistai 14.6.2022 - Kaisa Juuso

Olen saanut useita yhteydenottoja hätääntyneiltä kansalaisilta eri puolelta Suomea. He ovat järkyttyneet siitä, että heidän asuinympäristöään ollaan pilaamassa tuulivoimaloilla. Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat mennyttä ja ihmisten pitäisi tottua elämään tuulivoimamelun ja välkkeen kanssa koko loppuelämänsä. 

Kiinteistöjen myynti on tuulivoimaloiden tulon jälkeen vaikeaa. Kukapa haluaisi ostaa omakotitalon tuulivoimaloiden katveessa. Kiinteistön arvo romahtaa tai siitä tulee kokonaan myyntikelvoton. Kuka on vastuussa tästä ihmisten elinympäristön tuhoamisesta ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta? Tällä hetkellä ei kukaan. Ei ole oikeusturvaa. Tuulivoimaloille ei lainsäädännössä vaadita edes ympäristölupaa.

Kuntapäättäjille esitellään vain tuulivoimatoimijoiden selvityksiä, jotka ovat lievästi sanottunakin yksipuolisia. Valtuutetut hyväksyvät kaavoja ja sysäävät vastuun maanomistajille, jotka vuokraavat maitaan. Raha puhuu valtuustoissa, kun siellä lasketaan kunnalle tulevia kiinteistöveroja. Asukkaiden hätään reagoi vain pieni osa kuntapäättäjistä. Useimmiten turhaan.

Hallituksessa ajetaan voimakasta ilmastonpelastamisoperaatiota ja paasataan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, samalla kun sitä roppakaupalla tuhotaan maakuntien haja-asutus alueilla. Tilanne on absurdi.

Hätääntyneet kansalaiset ovat perustaneet useita kansalaisyhdistyksiä tuomaan esiin tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ja leivittämään tutkimustietoa aiheesta toiveena, että päättäjät heräisivät ja ymmärtäisivät sen epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden mikä Suomessa nyt vallitsee.

Tuulivoimagrynderit houkuttelevat maanomistajia luovuttamaan maitaan heille rahalla ja suurilla lupauksilla. Olen itse nähnyt, millaista sopimusta esim. Ilmatar Energy Oy tarjoaa maanomistajille, ja minun on vaikea uskoa, että joku oikeasti uskaltaa sellaisen allekirjoittaa.

Tuulivoimakaavoituksen kohteena oleville alueille lykätään vuosien rakennuskielto surutta. Esim. Torniossa ollaan rakennuskieltoa asettamassa n. 14 prosentille (!) koko kunnan pinta-alasta. Yli 21 000 hehtaaria maata tulisi rakennuskieltoon näin aluksi viideksi vuodeksi tai niin kauan, että tuulivoimalakaava ja rakennuslupa on saanut lain voiman. 

Eikö tämä ole jo omaisuuden sosialisoimista kommunistiseen tyyliin. Pienen maanomistajan yli ajetaan surutta samalla kun hallituksen ministerit patsastelevat sillä, että Suomi on oikeusvaltio.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeusvaltio, tuulivoima, maaseutu, ympäristölupa

Varhainen diagnoosi olennaista neurokirjon ongelmissa

Keskiviikko 20.4.2022 - Kaisa Juuso

Neuropsykiatriset häiriöt eivät aina näy ulospäin, joten lähiympäristön voi olla vaikea ymmärtää mistä lapsen jatkuvat ongelmat johtuvat. Yleisimmät ns. neurokirjon häiriöt ovat eriasteiset tarkkaavuuden häiriöt, joista käytetään lyhenteitä adhd ja add, mutta niihin luetaan myös esim. asperger, autismi ja touretten syndrooma. Ne eivät johdu huonosta vanhemmuudesta vaan aivojen rakenteesta. Oireet ovat monenlaisia ja voivat näkyä esim. vaikeutena sopeutua yllättäviin muutoksiin ja vaikeuksina sietää pettymyksiä. Myös kuormittuminen aistikokemuksista (melu, valo) ja liioista virikkeistä sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat ovat tavallisia. 

Eduskunnassa on eri puolueiden kansanedustajien toimesta pari viikkoa sitten perustettu Nepsy-verkosto. Verkoston tarkoituksena on tehdä ongelmaa tunnetuksi ja tuoda tietoa siitä millaista tukea neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja aikuisetkin tarvitsevat voidakseen elää hyvää elämää.

Verkoston perustamistilaisuus oli hyvin koskettava. Monet äidit kertoivat yleisölle omista kokemuksistaan ja taisteluista, joita olivat käyneet saadakseen lapselleen diagnoosin ja tarvittavat tukitoimenpiteet. Kyyneleitä vieri näiden äitien kertoessa kokemuksistaan. Eräs äideistä kertoi, kuinka yksi pieni asia muutti heidän perheensä elämän täysin. Hakiessaan lastaan päiväkodista oli päiväkodin työntekijä kertonut hänelle, että he olivat päättäneet lopettaa kaiken kielteisen palautteen antamisen lapselle, koska olivat huomanneet, että lapsi ei kestä sitä vaan käpertyy itseensä ja eristäytyy. Vanhempien helpotus oli suunnaton, sillä tämä pieni muutos lapsen kohtaamisessa oli kertaheitolla kääntänyt suunnan ylöspäin.

Moni äiti kertoi, kuinka opettajan käytös vaikuttaa nepsy-lapseen. Se oli monelta osin surullista kuultavaa ja siitä kuulsi läpi se, että kaikilla opettajilla ei ole asiantuntemusta eikä ymmärrystä neuropsykiatrisista häiriöistä vaan ongelmien syytä haetaan esim. oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä ja huonosta kotikasvatuksesta.

Varhainen diagnoosi on todella tärkeää. Diagnoosin saaminen on aina suuri helpotus, koska se selittää ongelmien syyn ja viimeistään silloin lapsella on lain mukaankin oikeus tarvitsemaansa tukeen. Tunnistamisella ja oikealla tuella vältyttäisiin monelta turhalta huostaanotolta ja mielenterveysongelmalta sekä myöhemmin päihde- ja rikosongelmilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Add, Adhd, tarkkaavuushäiriö, diagnoosi, varhainen tuki

Tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt myrkyttävät ympäristön

Maanantai 18.4.2022 - Kaisa Juuso

Tuulivoimaloiden ympäristöongelmista ei jostain syystä löydy kovin kattavaa suomalaista tutkimustietoa. Kansainvälisiä tutkimuksia löytyy sitäkin enemmän. Kaikkien muiden haittavaikutusten lisäksi on uudessa norjalaisessa tutkimuksessa osoitettu, että tuulivoimaloiden lapojen kuluessa niistä leviää ympäristöön myrkyllisiä mikro- ja nanomuovipäästöjä, jotka vuosien saatossa kumuloituessaan ovat aivan järjettömän suuria.

Tuulivoimaloiden mikro- ja nanomuovipäästöjä ovat arvioineet norjalaiset Asbjørn Solberg, Bård-Einar Rimereit ja Jan Erik Weinbach 8.7.2021 julkaistussa tutkimuksessaan ”Leading Edge erosion and pollution from wind turbine blades”. Linkki tutkimukseen on jutun lopussa.

Laskelmissaan he ovat päätyneet noin 60 – 70 kg/vuotuiseen mikomuovipäästöön/tuulivoimala.

Päästöt koostuvat mikro- ja nanomuoveista, jota leviävät lapojen eroosion johdosta avoimille pelloille, laitumille, vesilähteille ja lopulta merialueille. Mitä suurempi turbiini on, sitä suurempi on lapojen kärkinopeus ja lavoista irtoavan mikro- ja nanomuovin määrä.

Mikro- ja nanomuovipäästöt sisältävät bisfenoli A:ta, joka ravintoketjun myötä siirtyy ensin eläimiin ja sitä kautta ihmisen elimistöön. Bisfenoli A:n terveysvaikutuksiin on herätty maailmanlaajuisesti jo vuosia sitten ja sen käyttöä on rajoitettu mm. lakoissa ja epoksipinnoitteissa jo vuonna 2018 annetulla EU-asetuksella ja vuonna 2011 annetulla muoviasetuksella. Bisfenolia päätyy ihmisen elimistoon erityisesti elintarvikepakkauksista mutta tuulivoimalabuumin myötä tulee sitä jatkossa siirtymään ihmisen elimistöön myös ravinnossa.

– ”Bisfenoli on hormonihäirikkö eli se reagoi elimistössä hormonin tavoin. Se voi matkia elimistössä naishormoni estrogeenia ja sillä voi olla vaikutuksia mm. hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja immuunijärjestelmää” kirjoittaa YLE 22.3.2012 julkaistussa artikkelissaan.  

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 6268 tuulivoimalaa. Mikromuovipäästöt olisivat alakanttiin arvioiden (50 kg/voimala/vuosi) 6,2 miljoonaa kiloa tulevan 20 vuoden aikana. Tämänkö me haluamme lapsillemme ja lastenlapsille jättää. Tulevat vielä kiroamaan tyhmyyttämme.

Lisätietoa: 

https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?fbclid=IwAR2Fd_SpwaPyUzrTBEDe0J0avgO4oVXq-KCFr2ylg6R0DqaEgcuugV8CIac 

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/pakkaukset-ja-muut-elintarvikekontaktimateriaalit/kontaktimateriaaleja-koskeva-lainsaadanto/asetus-eu-bisfenoli-an-kaytosta-lakoissa-ja-pinnoitteissa-no-2132018/

https://yle.fi/uutiset/3-5091096

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, mikromuovi, ympäristösaaste

Edus­kun­nas­ta: Venäjä näytti ar­vaa­mat­to­muu­ten­sa, ja siksi Na­to-kan­ta­ni on muut­tu­nut piirun verran myön­tei­sem­mäk­si

Tiistai 1.3.2022 - Kaisa Juuso

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
KUVA: MATTI MATIKAINEN

Putin on paha ja Zelenskyi on hyvä. Tätä olemme nyt lukeneet ja kuulleet viimeisen viikon ajan. Koronasta ei yhtäkkiä puhu enää kukaan. Koronapelko on vaihtunut Venäjän pelkoon.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Ei vain meitä suomalaisia vaan koko Eurooppaa. Ukrainan presidentti ja kansa taistelevat itsenäisyytensä puolesta sydäntä särkevän urhoollisesti ja ovat saaneet koko Euroopan sympatiat puolelleen.

Samaan aikaan kuuluu huhuja siitä, kuinka venäläiset nuoret miehet olisi pakotettu sotimaan kesken koulutuksen ja että heiltä olisi takavarikoitu kännykät, jolloin he eivät pysty olemaan yhteydessä läheisiinsä. Läheiset eivät siten tiedä ovatko miehet elossa vai jo kuolleet.

En tiedä, onko tämä totta vai ei. Sympatiani ovat joka tapauksessa myös heidän puolellaan, ja minua suututtaa Venäjän johdon häikäilemättömyys. Sodassa kaikki häviävät.

Diplomaattiset ratkaisut eivät todennäköisesti olleet mahdollisia koskaan, vaikka presidentti Putin niin antoi ymmärtää ennen hyökkäystä. Naamion takaa paljastui ihminen, jollaista emme olisi halunneet nähdä.

Jos tästä jotain hyvää hakee, niin kaiken tämä keskellä ovat EU-maat toimineet yhtenä rintamana. On asetettu erilaisia pakotteita, annettu rahaa ja aseita Ukrainalle. Venäjän uhka Euroopalle on yhteinen ja kaikki toivovat, että Ukraina säilyy itsenäisenä, lännen ja idän välisenä puskurina.

Tämänhetkiset pakotteet ovat varmasti aiheuttaneet kaaoksen Venäjällä ja nähtäväksi jää, millä tavalla Venäjän kansa siihen reagoi. Jos Venäjä hajoaisi sisäisesti, niin uhka Suomea kohtaan väistyisi, mutta jos Venäjä saa haltuunsa Ukrainan, niin uhka Suomea kohtaan kasvaisi.

"Aikaisemmin kielteinen Nato-kantani on muuttunut piirun verran myönteisemmäksi."
 

Venäjä on valitettavasti osoittautunut hyvin arvaamattomaksi naapurimaaksi, joten aikaisemmin kielteinen Nato-kantani on muuttunut piirun verran myönteisemmäksi. Naton jäseneksi ei kuitenkaan ketään hyväksytä yhdessä yössä, vaan se on prosessi, joka vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Mikäli jäsenyyshakemuksen käsittelyn ajaksi voisimme olla varmoja sotilaallisesta avusta tarpeen tullen, en lähtisi hakemuksen tekemistä näillä näkymin vastustamaan.

Suomen puolustuskyky on jo nyt vahvalla pohjalla, mutta sotilaallisen pelotteen pitää olla niin suuri, että hyökkäystä ei koskaan tapahdu.

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnasta: Nostan hattua ahkerille puurtajille, joista monet ovat boomereita

Tiistai 2.11.2021 - Kaisa Juuso

Lapin Kansa 2.11.2021

”Boom-boom boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin”. Pääministerin somepostaus mennä viikolla sai raivostuneen vastaanoton somekansassa. Minä en sitä ennen tiennyt keitä boomereilla tarkoitetaan, mutta se selvisi aika nopeasti, kun some täyttyi raivostuneista ja loukkaantuneista kommenteista.

Boomeri on siis uuskieltä, jolla tarkoitetaan sotien jälkeen syntyneitä suuria ikäpolvia aina vuoteen 1964 asti. Eli minäkin olen siis boomeri.

 Pääministerimme on jälkeenpäin kertonut, että postaus oli huumoria ja sitä se varmaan hänen ja seuralaisensa mielestä olikin. Jonkun muun somepäivityksenä se olisi minullakin mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta pääministerin tekemänä, heti sen jälkeen, kun Kesärannan bileet olivat tulleet julkisuuteen, se oli niin epäonnistunut julkisuustemppu kuin ikinä voi olla. Mutta tekevälle sattuu. Niinhän sitä sanotaan.

 Julkisuus on poliitikolle itseisarvo, ja jotkut poliitikot ovatkin valmiita melkein mihin tahansa, jopa uimapukukuviin, saadakseen julkisuutta. Tiedän ainakin yhden poliitikon, joka uhraa koko päivänsä miettiessään mahdollisimman räväkkää twitter-päivitystä ainoana päämääränä pääsy iltapäivälehtien lööppeihin.

 Julkisuudella tavoitellaan tietysti äänestäjiä aina seuraavissa vaaleissa. Minun on vaikea uskoa, että äänestäjät menisivät niin halpaan, mutta voin tietysti olla väärässäkin.

 

Poliitikoille julkisuus on joskus myös armotonta. Kun iltapäivälehtien toimittajat ottavat jonkun kansanedustajan tai ministerin suurennuslasin alle, voi jälki olla karmeaa. Yksityiselämän ja lähipiirin epäonnistumiset ja vaikeudet revitään otsikoihin ilman mitään myötätuntoa. Pääasia, että saadaan mahdollisimman monta klikkausta ja mainoksille näkyvyyttä. Mainoksethan on lisätty sinne tekstin lomaan, joten ne on pakostakin silmäiltävä edes jollakin tasolla, jos haluaa lukea jutun loppuun asti.

Mitä raflaavampi otsikko, sen enemmän klikkauksia. Sääliä ei tunneta.

Politiikan tekeminen on taitolaji ja julkisuuden hallinta on olennainen osa sitä. Ahkerat puurtajat jäävät usein julkisuudessa paitsioon, vaikka useimmiten juuri heillä olisi tarvittavaa asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta valtion johtotehtävissä.

Aika monet heistä ovat juuri näitä ns. boomereita, mutta heistä on vaikea keksiä raflaavia otsikoita. He pitävät yksityiselämänsä omanaan, eivät bilettele julkisesti eivätkä tee raflaavia twitter-päivityksiä. Minä ainakin nostan heille hattua.

 Kaisa Juuso

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnasta: Edunvalvonta ei ole kyläpolitikointia

Tiistai 14.9.2021 - Kaisa Juuso

Lapin Kansa 14.9.2021

Lapin Kansa varoitteli muutama päivä sitten pääkirjoituksessaan tulevia maakunnan sote-päättäjiä kyläpolitikoinnista ja korosti että tärkeintä on ajatella koko Lapin etua päätöksenteossa.

Tällä viitattiin tietysti Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteistyökyvyttömyyteen liittyen siihen, missä ja miten erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystä ja leikkaustoimintaa jatkossa harjoitettaisiin; Kemissä vai Rovaniemellä. Samalla Lapin Kansa lietsoo riitaa laittamalla vastakkain Länsi-Pohjan keskussairaalan ja pienten kuntien terveysasemat.

 

Herää kysymys, kenen etua Lapin Kansan pääkirjoitustoimittaja ajaa ja miksi se jo etukäteen väheksyy tulevien sote-päättäjien toimia tällä kyläpolitikointi-varoituksella. Itse koin sen yritykseksi laittaa suukapula tuleville sote-päättäjille jo valmiiksi ja se ärsytti.

 

Olen vakuuttunut siitä, että tulevat sote-päättäjät Lapissa osaavat ajatella laajemmin kuin pelkästään oman kunnan etua, mutta on päivänselvää, että myös oman kunnan palvelutarpeen esiin nostaminen on tärkeää. Edunvalvonta ei sulje pois laajempaa arviointia eikä valmiutta yhteisiin ratkaisuihin.

 

Lapin kansanedustajana koen vahvasti, että tehtäväni on ajaa Lapin ja lappilaisten etuja eduskunnassa. Mielestäni teen silloin edunvalvontaa ja voin vakuuttaa, että kaikki kansanedustajat tekevät oman vaalipiirinsä edunvalvontaa.

 Edunvalvonta ei sulje pois laajempaa arviointia eikä valmiutta yhteisiin ratkaisuihin.

 

Edunvalvontaa tehdään Suomessa laajalla rintamalla. Ajatellaanpa esimerkiksi Lapin Liittoa. Sen tehtävä on nimenomaan lappilaisten edunvalvonta.

 

Meillä on monia järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ajavat jonkin tietyn osapuolen tai ryhmittymien etuja. Yrittäjillä, työntekijöillä, kuntayhtymillä jne. on omia etujärjestöjä. Heitä ei syytetä kyläpolitikoinnista.

 

Edunvalvonnan leimaaminen kyläpolitikoinniksi on käsitteillä leikkimistä. Kyläpolitikoinnista syytetään yksittäisiä henkilöitä, kun taas organisoituneet järjestöt ja yhdistykset tekevät hienommalta kuulostavaa edunvalvontaa. Kyläpolitikoinnista syyttäminen on kokemukseni mukaan yritys väheksymällä vaientaa luottamushenkilöitä vastapuolen toimesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitajia

Keskiviikko 11.8.2021 - Kaisa Juuso

Lapissa hoitajia kyykytetään pätkätöillä enemmän kuin muualla

Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli Kemissä vakinaisia 413 ja määräaikaisia 172 eli määräaikaisen osuus on 29,4 prosenttia kokonaismäärästä. Torniossa vakinaisia 302 ja määräaikaisia 149 eli määräaikaisia noin 33 prosenttia. Rovaniemellä vastaavat luvut ovat 1333, joista määräaikaisia 436 eli 32,7 %!

Vertailun vuoksi selvitin tilannetta Uudellamaalla. Helsingissä vakinaisia oli 10 986 ja määräaikaisia 2895 eli kokonaismäärästä määräaikaisia noin 20 prosenttia. Vantaalla soster-henkilöstöä oli noin 3450 joista määräaikaisia on noin 16 prosenttia.

Kuten yllä olevista luvuista käy ilmi, on määräaikaisten osuus hoitohenkilökunnasta Lapin kaupungeissa melkein tuplasti suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla. Silti täälläkin on jo vuosia toitotettu hoitajapulaa. Ei ihme, että hoitajia pakenee muihin töihin. On aivan käsittämätöntä, hoitajia voidaan pitää töissä jopa vuosia ilman, että heidät palkattaisiin vakituisiksi työntekijöiksi. Rahastahan tässä ei ole kysymys, sillä määräaikainen hoitaja maksaa kunnalle saman verran kuin vakituinen

Perheen perustaminen ja asuinpaikan valinta on hyvin pitkälle kiinni siitä, mistä se vakituinen työpaikka ja turvattu elanto saadaan. Meillä koulutetaan hoitajia sekä Kemissä, että Rovaniemellä ja tavoitteena pitäisi olla, että voisimme pitää heidät täällä siinä ammatissa mihin heidät on koulutettu. Se edellyttää kuitenkin vakituista työsuhdetta, kohtuullista palkkaa ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Haastan kaikki Lapin kunnat vakinaistamaan hoitohenkilökuntaa. Näköpiirissä ei ole, että hoitajien tarve vähenisi. Päinvastoin. Lapin väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Luvut perustuvat mainittujen kaupunkien vuoden 2020 toimintakertomuksen henkilöstöraporttiin paitsi Helsingin osalta v. 2019 tietoihin. Rovaniemen tiedot on saatu puhelimitse 10.8.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitaja, määräaikainen, Lappi, kunta, palkka,

Vihreä kolonialismi valtaa Suomen

Keskiviikko 26.2.2020 - Kaisa Juuso

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä entistä korkeampia teollisen kokoluokan tuulivoimayksiköitä. Nykyhallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta sulkee silmänsä tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitoilta. Sen vuoksi tuulivoimaloiden ympäristölle ja asutukselle aiheuttamat haitalliset seuraukset ovat saamassa liian vähän huomiota.

Suunniteltuja tuulivoimaloita on yhteensä 3475 kpl joista 75 % sijaitsee Keski-Suomesta Pohjoiseen. Nämä kun saadaan pystyyn, niin sitten voidaankin varmaan sulkea Helsingin hiilivoimalat.

Yksi näistä teollisen kokoluokan tuulivoima-alueista on Ylitornion rajalle Tornion Karhakkamaahan suunnitteilla oleva tuulivoima-alue, jossa olisi peräti 50 voimalaa pyyhkäisykorkeudeltaan 300 metriä. Koska kaava-alueen korkeus merenpinnasta on 60 – 120 m niin pyyhkäisykorkeus olisi ylimmillään jopa 420 metriä. Nämä nousisivat reilusti Aavasaksan 242 metriä korkeammaksi. Kymmenen kilometrin säteelle jäisi 419 asuinrakennusta ja 343 vapaa-ajan asuntoa.

Ympäristövaikutuksista pahin on voimaloiden tuottama matalataajuinen infraääni, joka Suomen ympäristöterveys ry:n mukaan aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15 – 20 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa ja pitkäaikaisaltistuksessa.

Infraääntä ei korvalla kuule. Se on kuulokynnyksen alapuolella olevasta ilmakehän ilmanpaineen vaihtelusta muodostuva matalataajuinen ääni. Sen aiheuttamille haitoille on olemassa kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD = International code of diseases) oma koodi T 75,2 – värähtelyn vaikutus. Tyypillisimpiä oireita ovat unen häiriintyminen, väsymys, erilaiset säryt, verenpaineen nousu ja sydänlihaksen paksuuntuminen. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan tuulivoimaloiden aiheuttaminen terveyshaittojen vuoksi. Seinät eivät pysäytä tätä matalataajuista infraääntä, joten niiltä ei voi suojautua edes sisätiloissa. 

Vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden terveyteen olisivat katastrofaaliset, mutta sokaiseeko raha päättäjät. Hankkeesta hyötyisivät ennen kaikkea ne metsänomistajat, jotka saisivat muhkean vuokrasopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa, ne jotka haaveilevat hyvistä, puukauppaa helpottavista metsäautoteistä ja ne joita hanke työllistäisi rakennusaikana. Myös kunnalle tulevat vuokratuotot ja kiinteistöverot houkuttelevat – varsinkin nyt kun Tornion talous on kuralla.

Ylitornion ja Rovaniemen kuntapäättäjät ovat tuulivoimahankkeet torpanneet. Taipuvatko Tornion päättäjät rahan vallan edessä vai onko asukkaiden terveys ja ympäristöarvot tärkeämpiä. Tuulivoiman puolustajat ovat vähätellen käskeneet minua ottamaan foliohatun pois päästä, kun olen näitä haittoja tuonut esiin. Ehdotan, että itse nostaisitte oman hattunne pois silmiltä ja korvilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoima, infraääni, ympäristövaikutukset

Autoileva Lappi maksaa ilmastotalkoot

Keskiviikko 29.1.2020 - Kaisa Juuso

Autoilijat maksavat hallituksen ilmastotalkoot, se on selvä. Eniten tästä kärsivät harvaan asuttujen alueiden eli Lapin ja Itä-Suomen pitkämatkalaiset, joille oma auto on välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. Polttoaineiden hinnat nousivat jo vuoden vaihteessa johtuen sekä maailmanmarkkinahintojen noususta että jakeluvelvoitelain velvoitteista. Lain mukaan v. 2020 täytyy liikennepolttoaineiden energiasisällöstä 20 % olla uusiutuvaa polttoainetta. Viime vuonna velvoite oli 18 %. Biopolttoaineiden valmistus maksaa enemmän, kuin fossiilisen polttoaineen, ja koska sitä lain mukaan täytyy tänä vuonna olla enemmän kuin viime vuonna niin pumppuhinnat nousivat jonkun verran heti vuoden alusta.

Polttoaineen hinnankorotukset eivät suinkaan lopu tähän. Lisää on tulossa ensi syksynä, kun moottoribensiinin vero nousee hallituksen budjettilailla 1.8.2020 6,3 senttiä ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta. Myös jakeluvelvoitelain määräämä biopolttoaineiden osuuden kasvu tulee nostamaan hintoja jatkossakin. Vuonna 2029 biopolttoaineiden osuuden on oltava jo 30 %.

Eikä tässä vielä kaikki. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on vahvistanut, että hallituksen tavoitteena on pienentää henkilöautolla ajettavien kilometrien määrää. Yksityiskohtia siitä, miten tähän päästään pantataan vielä. Ensimmäisiä tietoja liikenteen päästöpohjaisista veromuutoksista on tulossa aikaisintaan maaliskuussa, muista liikenteen veromuutosehdotuksista aiotaan sen sijaan kertoa vasta v. 2021 alussa. Kilometriveroja, tietulleja ja polttoaineiden vieläkin suurempia hinnankorotuksia on julkisuudessa väläytelty.

Meidän lappilaisten korviin tämä on lohdutonta kuultavaa. Varsinkin kun samaan aikaan on pöydällä työssäkäyntialueen laajentaminen.

Sähköautoihin siirtyminen ei ole realistista Lapissa vielä pitkään aikaan. Vaikka jollakin olisi varaa se sähköauto ostaa, niin tarvittavaa latausverkostoa ei ole. Samaan aikaan sähköautojen kanssa on tapetilla myös biokaasu ja siihen tarvittava jakeluverkosto. Sitäkään ei ole vielä. Vetyautoistakin jo puhutaan.

Eräs äänestäjä ehdotti, että tekisin eduskunnassa toimenpidealoitteen metroverkostosta Lappiin. No – en ole sitä tekemässä, mutta ymmärrän hyvin sen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, mistä ajatus kumpuaa.

Hallitus tekee jälleen politiikka ruuhkasuomen ehdoilla. Suomi on iso maa ja elinolosuhteet vaihtelevat suuresti taajaan asuttujen ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tämä pitäisi ilman muuta ymmärtää huomioida päätöksissä. Koko maan asuttuna pitämiseksi se on ehdoton edellytys. Ei liene tarkoitus, että ahtaudumme kaikki taajamiin. Vai onko sittenkin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Polttoaine, Sähkö, Lappi, Perussuomalainen

Juuri sinä voit vähentää kiusaamista

Perjantai 11.10.2019 - Kaisa Juuso

Kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisesta alakouluissa oli eduskunnan lähetekeskustelussa toissa viikolla. Aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä ilmentää se, että siitä käytettiin yli 60 puheenvuoroa. Puhujapöntössä kuultiin kertomuksia sekä kansanedustajien omista kiusaamiskokemuksista, että heille kerrotuista kohtaloista. Kiusaaminen jättää sieluun sellaiset jäljet, että ne eivät katoa koskaan. Puhujapöntössä itkettiin ja monella kansanedustajalla oli ilmiselviä vaikeuksia pitää kyyneleitä kurissa.

Kiusaamisesta keskusteltiin, muiden aiheiden lisäksi, myös Tornion nuorisotoimen järjestämässä Lappi Nyt – tapahtumassa viime viikolla. Tilaisuuteen oli tullut nuorisoa ympäri Lappia, kauimmaiset olivat Savukoskelta asti. Eräs opiskelija kertoi, kuinka oli mennyt juttelemaan selvästi allapäin olevan ja yksinäisen pienemmän lapsen kanssa välitunnilla ja korosti sitä, kuinka tärkeää on toimia itse, eikä odottaa, että opettaja tai välituntivalvoja tekisi jotakin. Hatunnosto ja suuri sydän tälle nuorelle miehelle.

Lainsäätäjien keinot puuttua kiusaamiseen ovat rajallisia, niiden toteuttaminen vie vuosia eikä lopputulosta voi ennakoida. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että otamme ohjat omiin käsiin. Näinhän me lappilaiset olemme tottuneet tekemään. Ei enää odoteta, että joku muu tekisi jotain, eikä sysätä vastuuta opettajille ja koulujen rehtoreille, koska yksin he eivät saa kiusaamista loppumaan. Ei anneta kiusaajan jatkaa tekojaan siinä pelossa, että jos puutumme siihen, saatamme itse joutua saman kiusaajan hampaisiin. Kiusaaminen pitää pysäyttää heti eikä kiusaajalle saa antaa hiljaista hyväksymistä olemalla hiljaa ja vain sivusta seuraamalla. Tehdään se yhdessä. Ota mukaan kaverisi, jos et yksin uskalla puuttua asiaan. Päättäkää, että ”Meidän luokassa ei kiusata” ja keskustelkaa siitä vaikka kerran viikossa opettajan kanssa. Peräänkuulutan tässä myös opettajien panostusta.

Tilastot kertovat, että viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä yhdeksän prosenttia Lapin neljännen ja viidennen luokan oppilaista vastasi, että heitä kiusataan koulussa vähintään kerran viikossa. Saman tilaston mukaan kiusaaminen vähenee hieman ylemmille luokille ja toisen asteen koulutukseen mentäessä, mutta ei merkittävästi. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa yhdeksän prosenttia tarkoittaa sitä, että jokaisessa luokassa on keskimäärin kaksi oppilasta, joita kiusataan. Katso ympärillesi ja mieti, keitä he ovat ja miten juuri sinä voit auttaa. Ryhdy ajatuksista tekoihin. Osaat kyllä. Hyvät teot palkitsevat myös tekijää. Tulet huomaamaan, että ne tuottavat hyvää mieltä myös sinulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, koulu, koulukiusaaminen

INARI - ANÁR 16 - 17.8

Keskiviikko 21.8.2019 - Kaisa Juuso

 Osallistuin menneenä viikonloppuna Saamelaiskäräjien koulutusseminaariin ja saamelaisnuorten Ijahis Idja musiikkifestivaaleille Inarissa. Tapahtumaa edelsi Lapin kansanedustajien yhteinen kannanotto, jossa peräänkuulutimme yhteistyötä ja Suomen oikeusjärjestelmän noudattamisen tärkeyttä sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta repesi iso riita heinäkuun lopulla.

 Lapin Kansan uutisoi näyttävästi, että olisimme laittamassa saamelaiskäräjien rahoitusta jäihin. Tämä oli kyllä sellainen veret seisauttava väärin ymmärtäminen, että melkein tukehduin aamupuuroon. Yhteinen kannanottomme ei todellakaan sisältänyt tällaista uhkausta. Eihän se edes ole meidän päätettävissämme, vaan saamelaisille perustuslailla turvattu oikeus. Lapin Kansan uutisointi aiheutti ymmärrettävää suuttumusta saamelaisissa ja mm. Janne Saijetsin kannanoton Lapin Kansan lukijapalstalla, jossa Lapin kansanedustajat toivotettiin suurin piirtein sinne minne pippuri kasvaa. Myös some kirjoittelu repesi täysin.

 Täysin ennakko-odotusteni vastaisesti, minua ei paikan päällä Inarissa kertaakaan tentattu tästä asiasta, ei moitittu eikä haukuttu. Sen sijaan sain aimo annoksen tietoa saamelaisista ja sain tutustua Saamelaiskäräjien puheenjohtajaan Tiina Sanila-Aikioon ja varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juusoon (emme ole sukua) sekä moniin hallinnossa työskenteleviin saamelaisiin.

 Eniten tunteisiin käyvä tieto oli kertomus saamelaisten pakkosuomalaistamisesta sotien jälkeen, jolloin saamenkielen puhuminen kouluissa kiellettiin ja lapsia pilkattiin saamelaisuuden vuoksi. Miettikääpä itse miltä tuntuisi, jos oman kielen puhuminen kiellettäisiin ja sitä pitäisi hävetä ja puhua salassa. Kieli on olennainen osa identiteettiä ja jos ihmiseltä vie oikeuden omaan kieleen, vie samalla myös suuren osan identiteettiä ja omanarvon tunnetta. Ei sellaista silloin sotien jälkeen ymmärretty ja siksi toimittiin väärin. Suomalaistamispolitiikka aiheutti sukupolvien mittaisen trauman, josta vasta viime vuosikymmenen aikana on päästy puhumaan avoimesti. Puhuminen on hyvästä ja saamelaisten pitää siitä puhua niin kauan ja niin monta kertaa, että traumoista päästään tai ne ainakin helpottuvat. Puhuminen siis jatkukoon, jotta me muutkin ymmärtäisimme sen, miten väärin saamelaisia on aikanaan kohdeltu valtiovallan taholta.

 Se positiivisuus ja innokkuus, joka paistoi jokaisesta kouluttajasta, kertoi omalla tavallaan sen, että he kaikki tekevät työtänsä suurella sydämellä. Kunpa kaikki kansanedustajat olisivat olleet läsnä. Monta ennakkoluuloa ja väärinkäsitystä saamelaisista olisi murtunut. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saamelaiset, saamelaiskäräjät, saamenkieli

Tuolileikkejä ja lobbareita

Keskiviikko 15.5.2019 - Kaisa Juuso

Eduskunnan istumajärjestys ja lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa ovat puhuttaneet menneellä viikolla. Muut puolueet halusivat siirtää Perussuomalaiset istumaan salin oikeaan laitaan vaihtelevilla perusteilla. Aika lailla arvoton näytelmä, jota monet uudet kansanedustajat ihmetyksellä seurasivat. Minä olen saanut sen käsityksen, että kansanedustajan tulee käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti toisia edustajia kohtaan. Tämä käsitys kumottiin heti alkumetreillä. Perussuomalaiset äänestettiin välihuutojen kera oikealle laidalle. Nämä välihuutelut kuuluvat kuulemma eduskuntatyöhön. ”Näinhän ne Englannissakin tekevät”. Lapin muut kansanedustajat kuulostivatkin olevan tässä jo oikein hyviä. Ehkäpä minäkin sitten neljän vuoden kuluttua olen tähän jo oppinut ja tottunut. Käytöstavoista viis.

Tätä istumajärjestystä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Esimerkiksi akselilla isänmaalliset – ei isänmaalliset. Aikaisemmin Kokoomuksen on katsottu olevan se isänmaallisin puolue, mutta onhan se totta, että Kokoomus on viime vuosina liukunut sinne vasemmalle globalistien suuntaan EU-seireenien kutsuhuudon houkuttelemana. Silloin kuin Kokoomus istui äärimmäisenä oikealla, ei kukaan kutsunut heitä äärioikeistoksi, mutta Perussuomalaiset haluttiin sinne mm. tällä perusteella. Huvittavaa. Itse pidän Perussuomalaisia ainoana puolueena, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja tavallisen suomalaisen etua. Ilman etujärjestökytköksiä. Me emme halua olla osa EU:n liittovaltiota. Suomen itsemääräämisoikeus on kovalla hinnalla maksettu ja minun on vaikea ymmärtää, miksi niin monella tuntuu olevan halua luopua siitä.

Toinen hämmästystä ja kovaa keskustelua herättänyt asia on lobbareiden mukana olo hallitusneuvotteluissa. Uskomatonta mutta totta. Eduskunnassa ja eri ministeriöissä on liuta asiantuntijoita, joita voidaan käyttää, mutta silti hallitusneuvotteluita käyvät puolueet turvautuvat ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Näiden lobbareiden etujärjestöjen sanotaan jopa rahoittaneen kansanedustajien vaalikampanjaa. Kätevää mutta hyvin kyseenalaista toimintaa. Ajavatko kaikki lobbarit Suomen ja Suomen kansan etuja vaiko oman etujärjestönsä etuja. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Hallitusneuvottelut käyvät kuumina Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien odotellessa valmista pöytää. Eniten odotan sitä, kuinka suuriin myönnytyksiin keskustalaiset suostuvat tässä hyvin vasemmistolaisessa ja ideologioiden sävyttämässä seurassa. Toivon todellakin, että ainakin se 0,7 hoitajamitoitus sinne hallitusohjelmaan tulee, samoin kuin Kemiin suunnitellun tehdasinvestoinnin tukeminen. Rajapolitiikan tarkastelu ja ennen kaikkea Tullin resurssien vahvistaminen olisi myös tärkeää, mutta tässä poppoossa sen saaminen hallitusohjelmaan lienee toiveajattelua.  Näihin asioihin palataan kuitenkin myöhemmin valiokunnissa. Toivon, että valiokuntatyöskentelyssä voidaan sekä keskustella, että käyttäytyä sivistyneesti – TV-kameroiden loistaessa poissaolollaan.

By the way – valiokunnissa noudatetaan samaa istumajärjestystä kuin eduskunnan täysistunnossa ja nyt Perussuomalaisilla onkin valiokunnissa loistopaikat. Heti puheenjohtajasta oikealla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istumajärjestys, eduskunta, lobbari

Terveisiä Eduskunnasta

Torstai 2.5.2019 - Kaisa Juuso

Paikka eduskuntaan tuli ensi yrittämällä. Suurkiitos siitä kaikille äänestäjilleni! Työ eduskunnassa on alkanut karttaharjoituksilla ja ryhmäkokouksilla. Nyt löydän jo pikku parlamentista istuntosaliin. Sinne mennään maanalaista käytävää pitkin potkulaudalla. Vähän huvitti ja samalla helpotti. Askelia tulee päivän aikaan todella paljon ja jalat olivat ensimmäisen päivän korkkareilla kävelyn jälkeen aika muusina. Seuraavana aamuna laitoin suosiolla lenkkarit jalkaan ja korkkarit kassiin. Kassista jalkaan vasta työhuoneessa.

Viime viikon keskiviikkona sain eduskunnan sähköpostini auki ja siellä odotti vaatimattomat 154 viestiä. Useilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä on tullut informaatiota siitä, mitkä ovat heidän tavoitteitaan tulevalla kaudella. Paljon viestejä myös yksityishenkilöiltä ja pari kolumnipyyntöä, joista yhtä luette juuri nyt. Kaikkia viestejä en ole vieläkään ehtinyt lukea mutta lupaan lukea ne heti, kun nämä uuden työpaikan alkamiseen liittyvät kuviot ovat asettuneet paikoilleen. Työ eduskunnassa pyörähtää täydellä teholla käyntiin vasta sitten kun varsinaiset valiokuntapaikat on jaettu ja ne jaetaan vasta sitten, kun tulevan kauden hallituspohja on tiedossa.

Hallitusneuvottelut ovat siis alkaneet ja niiden tuoksinassa kuuluu taas kummia Perussuomalaisista. Jussi Halla-aho on kaksi vuotta sitten puheenjohtajapaneelissa sanonut, että Perussuomalaiset eivät vastusta haittamaahanmuuttoa siksi, että se koettaisiin esteettiseksi haitaksi, vaan siksi, että sillä on oikeita kielteisiä vaikutuksia. Tämä virke on alkanut elää omaa elämäänsä ja nyt virallinen totuus on, että hän on kutsunut maahanmuuttajia esteettiseksi haitaksi. Haloo!!??

Ilmassa viuhuu ”jakamattoman ihmisarvon” käsite ja jollakin kummallisella ja käsittämättömällä logiikalla se rinnastetaan haittamaahanmuuton vastustamiseen. Minä kysyn, missä on meidän vanhustemme jakamaton ihmisarvo? Missä on suomalaisten hoitajien jakamaton ihmisarvo kun heidät lailla ja työpaikan menettämisen uhalla pakotetaan joka vuosi ottamaan influenssarokotus. Ruotsissa ja Norjassa tämä koetaan ihmisarvon vastaiseksi, eikä rokotuspakkoa ole. Koskeeko muiden puolueiden jakamattoman ihmisarvon käsitys vain muualta tulleita ihmisiä, mutta ei meitä suomalaisia?

Samaan aikaan kun Suomessa pelätään hoitajapulaa niin hoitajia kyykytetään ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla, usein epäinhimillisellä työtaakalla ja rokotuspakolla. Meillä on nyt peiliin katsomisen paikka mikäli haluamme pitää koulutetut hoitajamme hoitotyössä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskunta, ihmisarvo, hoitaja

Vanhusten nöyryyttämisen on loputtava

Lauantai 2.2.2019 - Kaisa Juuso

Olen kirjoittanut vanhustenhoidon perusongelmasta eli liian alhaisesta hoitajamitoituksesta jo vuonna 2011. Ilmiö ei todellakaan ole mitenkään uusi eikä koske pelkästään yksityisen sektorin toimijoita.  

Nyt kun media vihdoin ja viimein nostaa kissan pöydälle ovat kaikki valmiita lupaamaan, että hoitajamitoitusta nostetaan. Paitsi kokoomus. Keskustakin empii. Ministeri Saarikon mukaan hoivan pitää perustua luottamukseen. Oi voi. Se luottamus on mennyt jo aikoja sitten.

Näitä vanhustenhoidon epäkohtia on nyt ansiokkaasti listattu Iltasanomien toimesta ja hyvä niin. Muistisairaille vanhuksille laitetaan vaippa, koska ei ehditä käyttämään vessassa. He myös makaavat märissä vaipoissaan tuntikausia, viriketoimintaa ei ole, ulos ei pääse, ruokailuvälit ovat liian pitkiä, lääkehoito on vähän sinnepäin, heitä teljetään huoneisiinsa, sidotaan tuoliin, ei ehditä suihkuttaa, sijaisia ei palkata jne. Viriketoiminta on radion kuuntelua tai tv:n katselua. Hoitajat uupuvat ja masentuvat.

Tämä on syvästi nöyryyttävää ja ihmisarvon vastaista hoivaa. Meillä on peiliin katsomisen paikka. Häpeäpaaluun ja jalkapuuhun joutaisivat kaikki päättäjät jotka ovat silmänsä ummistaneet tältä. 

Hoitajamitoituksen nostaminen ja valvonnan lisääminen ovat toimenpiteitä joilla suurin osa näistä ongelmista voidaan ratkaista. Hoitajamitoitus pitää ehdottomasti kirjata lakiin ja kunnille antaa lisää rahaa siihen valtionosuuksia korottamalla. Jokaisen hoivakodin ilmoitustaululle lappu josta näkee kuinka monta hoitajaa pitää olla aamu-, ilta ja yövuorossa. Siitä ne voi kuka tahansa ja koska tahansa tarkistaa ja laskea hoitajat. Hoitajia ei myöskään saa velvoittaa siivoukseen, ruuanlaittoon eikä pyykkien pesemiseen. Kaikki niihin käytetty aika on poissa hoitotyöstä ja niihin tehtäviin on olemassa ihan omat ammattilaisensa.

Nyt on oikeasti tekojen aika. Ei anneta tämän kohun unohtua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitajamitoitus, Vanhustenhoito

Haloo Lappi!

Maanantai 31.12.2018 - Kaisa Juuso

Tiesittekö Lappilaiset, että olemme kitisijöitä, valittajia, kateellisia ja yhteiseen hiileen kusijoita. 

Lapin Kansa uutisoi tänään Eurofactsin tekemästä tutkimuksesta jossa oli haastateltu 18 keskeistä vaikuttajaa pääkaupunkiseudulta. Selvityksen olivat tilanneet Lapin Kauppakamari ja Lapin Liitto. Tutkimuksen mukaan Lappilaiset mielletään kitisijöiksi ja valittajiksi. Hannele Pokan mielestä olemme ”yhteiseen hiileen kusijoita”. Anteeksi kielenkäyttö, mutta se on suora lainaus Lapin Kansan artikkelista.

Saamelaiset tappelevat siitä, kuka on oikeasti saamelainen, Meri-Lappi ja Rovaniemi ovat sodassa keskenään, Kittilässä käydään oikeutta siitä kuka sanoi ja mitä sanoin. Tulee mieleen hajota ja hallitse (lat. Divide et impera) periaate, jonka mukaan hallittavat on jaettava ryhmiin, joita sitten kiihotetaan toisiaan vastaan. Näin ei pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa valtaapitävät. Siitä seuraakin sitten kysymys kuka tai mikä taho tätä periaatetta soveltaa ja miksi. Joku siitä hyötyy eli jonkun taskuun ne eurot kilahtaa. Näin se vaan menee. 

Asennemuutosta ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jos haluamme menestyä maakuntana tulevaisuudessa. Nelikenttä analyysissä mahdollisuudet ovat valtavat mutta uhkatekijöitä riittää. Suurin uhka olemme me itse. Nyt pitäisi osata nähdä se metsä puilta ja lopettaa keskinäinen kinastelu. 

Hämmästyneenä olen lukenut, kuinka jotkut poliitikot, kansanedustajat tai siksi haluavat haukkuvat toisiaan julkisesti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Tämä todennäköisesti vielä kiihtyy kevään aikana ja kliimaksi sijoittunee muutamaan viikkoon ennen eduskuntavaaleja. Jos poliitikon keskeinen sanoma on toisten poliitikkojen ja puolueiden haukkuminen niin ei voi kyllä odottaa, että tällä tyylillä Lapin etuja eduskunnassa pystyttäisiin ajamaan. Yhteistyön mahdollisuudet on syöty jo ennen vaaleja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Tornio

Vanhempien ja opettajien kasvatusvastuu on yhteinen

Perjantai 29.6.2018 - Kaisa Juuso

Kodin ja koulun välinen vastuunjako kasvatustyössä on muodostunut ongelmaksi. Kun kouluissa kiusataan ja käyttäydytään huonosti osoittaa syyttävä sormi usein vanhempia. Sanotaan, että kasvatusvastuu on vanhemmilla ja jos lapsi käyttäytyy huonosti koulussa, niin vika on vanhemmissa. Tässä on vain yksi pieni ongelma - tai oikeastaan aika iso ongelma. Ongelma on se, että ne kasvatustilanteet eivät katsoa kelloa vaan niitä tulee koko ajan, sekä kotona, että koulussa, eivätkä vanhemmat ole siellä kouluissa valmiina ”kasvattamaan”lapsiaan sopivan tilanteen tullessa. Opettajat ovat. Heillä on useimmiten takanaan monivuotiset kasvatustieteen opinnot joten olisihan se outoa olla soveltamatta niitä oppeja käytännössä ja keskittyä pelkkään opettamiseen. Opettamin on tietysti myös kasvatusta jos kasvatusta ajatellaan suppeasti pelkkänä tietoja ja taitojen opastuksena ja opetuksena. 

Kasvatukseen sisältyy kuitenkin paljon muitakin ulottuvuuksia. Itä-Suomen yliopiston lehtori Risto Ikonen on määritellyt käsitteen näin: 

Termillä ’kasvatus’ tarkoitetaan toimintaa ja järjestelyjäjotka muokkaavat kasvatettavan käsityksiä, toimintaa ja/tai asenteita hyvänä ja/tai hyödyllisenä pidettyyn suuntaan, ja josta käytetään nimitystä ’kasvatus’” (Ikonen, Risto. 2000. Mitä se on se ‘kasvatus’Kasvatus 31 (2), 118–129).

Mielestäni tämä kasvatuksen määritelmä pitää sisällään myös esimerkiksi myötäelämisen taidon, taidon olla hyvä kaveri, taidon kiittää ja ottaa vastuuta.  

Vanhempien ja opettajien vastakkainasettelu kasvatusvastuu kysymyksessä on mielestäni liian yksioikoista ja provosoivaa. Opettajat syyttävät vanhempia ja vanhemmat ovat voimattomia ulottamaan vastuutaan koulun arkipäivän tilanteisiin. Tästä vastakkainasettelusta olisi päästävä. Kasvatus on moniulotteista - se on yhteistyötä ja jaettua vastuuta.

Eräs sukulaiseni sanoi kerran, että opettajan tärkein tehtävä on tukea vanhempia kasvatustyössä. Siihen on helppo yhtyä.

2 kommenttia . Avainsanat: Kasvatus, opettaja, vanhemmat, kiusaaminen, koulukiusaaminen, koulu

Valta ja vastuu SOTE:ssa

Perjantai 18.5.2018 - Kaisa Juuso

Yleensä valta ja vastuu kulkevat käsikädessä. Ei siis voi olla vastuuta ilman valtaa. Tulevassa SOTE:ssa tämä kuitenkin on mahdollista.

Meillä on Suomessa joukko lakeja ja asetuksia jotka määrittelevät sen, millaista hoitoa ja hoivaa yhteiskunnan tulee kansalaisilleen tarjota. Nyt kun valtio jatkossa vastaa rahoituksesta ja maakuntavaltuusto siitä, että lakeja ja asetuksia noudatetaan, niin kenellä on vastuu jos rahat eivät riitä tarjoamaan kaikille kansalaisille yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Käsittääkseni valtiolla. Tulevat maakuntavaltuutetut joutuvat kuitenkin tekemään sen likaisen työn ja ottamaan syyt niskoilleen palvelujen huononemisesta ja niiden valumisesta kasvukeskuksiin.

Entäpä, jos maakuntavaltuutetut kieltäytyvät tästä ja laittavat valtion selkä seinää vasten. Vaativat valtiolta lisää rahaa, jotta palvelut voidaan tarjota yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Päästettäisiinkö maakunnan liikelaitos konkurssiin vai pelastaisiko valtio sen kuten pelasti Talvivaaran?

Tämä vallan ja vastuun dilemma SOTE:ssa on järjetön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valta, vastuu, SOTE, valtio, kunnat

Kyläkoulun oppilaalla ei ole pakopaikkaa

Sunnuntai 29.4.2018 - Kaisa Juuso

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) viimeisimmän kouluterveystutkimuksen mukaan Lapissa kiusaaminen on yleisempää kuin muualla maassa. Yleisintä koulukiusaaminen 4 -5 luokan oppilaiden keskuudessa on Inarissa, Utsjoella, Simossa, Tervolassa, Kemijärvellä, Kittilässä ja Torniossa. Ylempien luokkien kohdalla erityisesti Muonio ja Sodankylä saavat hävetä. Varsinkin Muonio.
Kiusaamisesta on puhuttu pitkään. On kehitetty ”kiva kouluja” ym., mutta miksi mikään ei muutu. Syyllisiksi esitetään vaihtelevasti, vanhempia, opettajia, kiusattua oppilasta tai niitä ”kiusaaja oppilaita”. Yhteiskunnassamme on jotain vialla ja sitä vikaa on Lapissa enemmän kuin muualla Suomessa.
Minua säälittää ne kyläkoulujen oppilaat joilla ei ole edes mahdollisuutta vaihtaa koulua. Koulut ovat Lapin harvaan asutuilla alueilla harvassa ja koulukuljetuksen saa vain omaan lähikouluun. Koulun vaihtaminen kaatuu joko koulukuljetuksen puuttumiseen tai vain yksinkertaisesti siihen, että oman kunnan alueella ei ole muita vaihtoehtoja. Ei ole mitään pakopaikkaa. 
Mietin itse miltä tuntuisi mennä töihin yhteisöön jossa minut suljettaisiin pois erilaisista ryhmistä, minulle ei puhuttaisi eikä kerrottaisi mitään. Kengät ja muut päällysvaatteet piilotettaisiin, esimiehelle valehdeltaisiin minusta, minua tönittäisiin, potkittaisiin ja nöyryytettäisiin. Sitten, kun yrittäisin asiasta puhua, niin kaikki olisikin vain väärinkäsitystä, vahinkoa, omaa syytäni ja ”läppää”. Ja se vain jatkuisi ja jatkuisi. Kuka tahansa järkevä ihminen pakenisi tällaisesta työpaikasta tai yhteisöstä, mutta se pieni oppilas ei voi paeta. Hänen on mentävä sinne kouluun joka päivä; kiusattavaksi, väheksyttäväksi, nöyryytettäväksi ja pahoinpideltäväksi.
 
Olen tullut siihen tulokseen, että on turha odottaa kouluilta mitään merkittäviä tuloksia tässä asiassa. Ainoa keino Suomessa on säätää sellaiset lait, joilla kiusaaminen saadaan kuriin ja kouluille niin kovat velvoitteet, että asia alkaisi oikeasti kiinnostaa. PISA tuloksilla on turha pröystäillä, niin kauan kuin olemme häpeäpaalussa koulukiusaamisen suhteen.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyläkoulu, oppilas, kiusaaminen, Lappi

Vanhemmat kirjoitukset »